Viimeinen juna.

Opetuskausi päättyy osaltani tänään. Olen haaveillut, että kun lapset muuttavat pois kotoa, lähden vaimon kanssa junamatkalle maailman ympäri. Jos se on silloin mahdollista. Junamatka Pekingistä Lhasaan kestää liki kaksi vuorokautta. Jos Tiibet itsenäistyisi, Lhasasta tulisi todennäköisesti maailman korkein pääkaupunki. Nykyään se on La Paz. Sinnekin pääsee junalla.

Miettikääpä sitä.

Suodatus...

Kävin eilen mielenkiintoisen keskustelun mediaanisuodatuksesta. Ongelma redusoituu laskennallisesti n-kokoisen ikkunan ns. liukuvan mediaanin löytämiseen.

Olen pitänyt tätä ongelmaa logaritmisena - siis kun ikkunaan tulee uusi alkio ja vanhin lähtee pois, niin uuden mediaanin laskeminen on logaritmista. Pahimmassa tapauksessa tämä pätee edelleen, koska liukuvaa ikuunaa voidaan käyttää aineiston järjestämiseen ja tämä on, vertailuun perustuvalla algoritmilla, aina &Omega (n log n).

Eilen tulin kuitenkin taivutelluksi uskomaan, että tämä voi onnistua satunnaisella aineistolla keskimäärin vakioajassa, siis riippumatta ikkunan koosta! Tällainen tulos on erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä. Tietystikin ikkunan koon täytyy olla pieni koko aineiston kokoon verrattuna, mutta niin useimmissa käyttökohteissa onkin.

Tuulentuomat tuliaiset.

Keskustalaiseen tyyliin, ministeri Lehtomäki on ilmeisesti moraalisista syistä huolissaan ansiottomista voitoista.

Windfall-verolle on kova populaari tilaus: yritykset saavat isoja voittoja siksi, että joku muu kuin juuri heidän tuotteensa tulee kovin kalliiksi tuottaa ja siksi hinta nousee; rajakustannus ei kasva, mutta hinta nousee silti, joten tämä on "epäreilua". Lehtomäki haluaa verottaa nämä voitot pois ja käyttää tämän "uusiutuviin energianlähteisiin", mikä kepuslangissa tarkoittanee maataloustukea jossain muodossa.

Päästökaupan idea on, että kun hiilidioksidi tulee kalliiksi tuottaa, niin energiaa kannattaa tehdä niin, ettei tarvitse tehdä hiilidioksidia. Kun päästökauppa toimii näin, niin ympäristöministeri haluaa rangaista siitä, ettei hiilidioksidia tuoteta? Ajatus on täysin koko päästökauppajärjestelyn vastainen.

On olemassa argumentti, joka puoltaa windfall-veroa, nimittäin se, että vesivoiman omistaminen ei mitenkään ole kytköksissä päästöoikeuksien hintaan eikä vesivoiman merkittävä lisärakentaminen ole Suomessa oikein mahdollista nykytilanteessa, joten voitto ei toimi signaalina investoinneille. Sama pätee muka ydinvoimaan.

Paitsi ettei se päde. Tässä kohtaa juuri ollaan tavattoman epärehellisiä. Ydinvoimaloita haluttaisiin rakentaa. Myönnettäköön, että niiden vakuutusasioita ei ole vieläkään saatu kuntoon, mutta sivuutetaan se nyt, monikin toimija olisi valmis investoimaan miljardeja ydinvoimalaan. Miksi? No juuri siksi, että päästökaupan vuoksi sähkö on kallista ja koska sen tuottaminen ydinvoimalassa on kohtuullisen halpaa, siitä voi saada voittoja. Sama ei vielä päde tuulivoimaloihin, mutta kyllä niitäkin on rakenteilla. Mitä me ajattelemme tuulivoimalasta? Onko ministeri Lehtomäki sitä mieltä, että tuulivoimaloille pitää lätkäistä windfall-vero, jos ne alkavat tuottaa voittoa?

Puheet windfall-veron mahdollisuudesta voivat nostaa näiden investointien hintaa. Koska ydinvoimala tuottaa hyvin, sille saa kohtuuhintaista rahoitusta. Rahoitus tulee kalliimmaksi, jos on olemassa riski, että voitoista merkittävä osa verotetaan pois. Tämä sama mekanismi pätee myös kaikelle muulle päästökaupan ulkopuoliselle energiakapasiteetille. Jo pelkkä puhe windfall-verosta voi, etenkin nykyisessä taloustilanteessa, vähentää investointeja.

Minulla on tähän ehdotus: kirjoitetaan vaikka neljä ydinvoimalalupaa ja huutokaupataan ne. Kylkeen lykätään paperi, joka takaa että valtio saa siivun sähköstä jota voimala tuottaa. Näin hinnannousu hyödyttää myös veronmaksajia.

Myös tämän windfall-ehdotuksen toinen puoli, siis että valtio lähtisi investoimaan uusiutuviin energianlähteisiin, on väärä. Olen tässä Economistin kanssa samoilla linjoilla. Subventiot ovat vaarallisia, koska ne ohjaavat investointeja mahdollisesti täysin vääriin paikkoihin. Saksaan - saati sitten Suomeen - ei kannata rakentaa aurinkopaneeleja ainakaan silloin kun kapasiteetti niiden rakentamiseksi on täydessä käytössä, koska niistä saa etelämmässä paljon enemmän sähköä.

Huina haina, älä ole moksiskaan.

Hesarissa kysytään, pitäisikö ilmastoskeptisismistä tehdä laitonta. Kysymys on mielipuolinen, koska tiede toimii niin, että on väitteitä ja vastaväitteitä, mutta evidenssi ratkaisee sen, mikä väite on väärä, ei tuomioistuin.

Olen jo aiemmin ehdottanut, että sensijaan että lähdetään taas huutamaan valtiota apuun, pitäisi turvautua vakuutukseen ja markkinoihin. Aihe on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, koska erilaisilla johdannaisilla on niin huono maine.

Ongelmahan väärässäolijoiden jahtaamisessa on kahtalainen: täytyy tunnistaa tilanne, jossa joku on oikeasti väärässä ja toisaalta, rankaiseminen on kallista. Tämä on helposti ratkaistavissa sopivilla johdannaisilla. Luodaan ilmasto-optio, joka on viimekädessä vedonlyöntipaperi. Se toimii näin: ensin kerätään pienehkö pääoma. Sitten etsitään erilaisia omaisuuslajeja, jotka muuttuvat täysin arvottomiksi, jos ja kun ilmastonmuutos on totta. Tällaisia on varmasti, rannikkokiinteistöjä jne. Tehdään vedonlyöntipapereita (prosessi on vähän monimutkainen, eikä minulla ole nyt aikaa selittää sitä tarkkaan; siihen liittyy lyhyeksi myyntiä yms.) joista rahasto saa massiviset voitot, jos ja kun nämä omaisuuslajit muuttuvat arvottomiksi johonkin annettuun päivämäärään mennessä. Jotta tällaisten papereiden luominen on mahdollista, tarvitaan joku, joka oikeasti uskoo, että ko. paperit ovat arvottomia, so. on valmis lyömään vetoa sen puolesta. Nämä kaverit lyövät mielellään vetoa, koska uskovat voittavansa.

Aiemmin ehdotin (humoristisesti, mutta kaikki eivät sitä ihan tainneet ymmärtää) että luvataan tämän rahaston tuotto palkkamurhaajille jne, jotka likvidoivat skeptikoita. Tässä on kuitenkin sellainen ongelma, että jos teemme tällaisen sopimuksen, joku ilmastonmuutokseen (virheellisesti, siis) uskova saattaa ryhtyä toimiin etukäteen päästäkseen rahoihin käsiksi.

Mutta itseasiassa - ja tämä on jo vähän enemmän vakavissaan - tällainen instrumentti jo itsessään riittää rangaistukseksi. Jos joku oikeasti uskoo, että ilmastonmuutos ei ole totta, hänhän lyö vetoa sitä vastaan. Ja vastaavasti jokaisen ilmastoskeptikon kohdalla riittää julkaista tieto siitä, kuinka paljon hän on lyönyt vetoa ilmastonmuutosta vastaan. Jos ei ole, niin turha sitä on kuunnella, koska tällöin tiedämme, että kaveri puhuu vain lämpimikseen.

Jos oikein venytetään ja halutaan pakottaa ihmisiä, niin voitaisiin laatia vaikka pakollinen "ilmastovakuutus". Eläkevakuutusmaksun yhteydessä pitäisi vaikka sanotaan puolet eläkkeestään sijoittaa sen skenaarion mukaan, minkä uskoo toteutuvan. Tämä tietysti pitäiti toteuttaa neutraalisti niin, ettei veroja muuten nostettaisi.

Realpolitik.

Best to clear your mind and emotions of group loyalties and resentments and ask, if this belief gave me no pleasure of rebelling against some folks or identifying with others, if it was just me alone choosing, would my best evidence suggest that this belief is true? All else is the road to rationality ruin.

-Robin Hanson, Overcoming Bias

Vihollinen sisälläni.

Ilmeisesti myös mainstream-vihreissä on jo herätty siihen, mitä olen itse pitänyt vihreiden toiseksi pahimpana ongelmana, eli siihen, että vihreässä diskurssissa mieheys, valkoihoisuus ja heteous ovat vammoja, joiden vuoksi pitää hävetä ja joiden vuoksi joutuu väistämättä marginaaliin. Vaalien tulos vahvisti tätä käsitystäni, sukupuolijakauma vinoutui (sic!) entisestään.

Pahimmasta ongelmasta Soininvaara jo kirjoittikin.

Soininvaaraa on käytetty esimerkkinä siitä, että yllä mainittu propositio "naisten ja homojen puolueesta" ei pidä paikkaansa, mutta minusta se vain osoittaa, että vihreydelle olisi enemmänkin tilausta. Kun meillä on yksi vakavastiotettava kaveri, joka pystyy tuottamaan ideoita, hän saa valtakunnan suurimman äänisaaliin. Analysoisin tämän niin, että soininvaaralainen - mitä se sitten tarkoittaakaan - vihreys on suosittua (myös) miesten keskuudessa, vaikkei se vihreissä puolueena olekaan kovassa huudossa.

Tornit.

Kun nyt näitä klassikoita on esitelty. Tämä on jotenkin henkilökohtainen suosikkini kaikista.