Tänään vedin 5x170kg maasta. Se ei ole ennätykseni, mutta se on paljon enemmän kuin mihin olen pystynyt yli puoleen vuoteen. Olkavarsi on vuorostaan kipeytynyt, ja tämä haittaa penkki- ja pystypunnerrusta. Muuten kaikki sujuu. Hienoinen ahdistuksen lisääntyminen treenipäivien jälkeen on ollut havaittavissa, joten kevennän ensi viikosta taas volyymiä. Lisäksi olkavarren tylppä jomotus voimistuu kyykätessä raskaasti, joten siitäkin voisi ottaa jonkin verran lepoa.
Aloitin lukemaan Hugh Howeyn kirjaa "Hiekka" vihdoinkin. Siilo-trilogian luin viime vuonna, ja se oli todella hyvä. Ahmin kirjan jo melkein loppuun. Howey on selvästi hyvä maalailemaan post-apokalyptisiä visioita.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lyhyt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lyhyt. Näytä kaikki tekstit
perjantai 29. marraskuuta 2019
tiistai 19. heinäkuuta 2016
Viikon saldo
Viime viikon treenit menivät hieman sekavasti. Volyymitreeni alkuviikosta oli rikkonaista, mutta sain toistoja alle parissa treenissä. Perjantaina otin intensiteetin ykkösillä, kyykyssä 140 ja mavessa 155 (uusi ennätys) ja pystypunnerruksessa 57.5kg. Juoksin lisäksi lauantaina 15km lenkin. Muutoin juoksu jäi kokonaan. Tällä viikolla myös aion juosta viikonloppulenkkinä pitkän lenkin, ehkä jopa 17km tällä kertaa. Vettä täytynee varata mukaan, koska kun lenkin pituus ylittää puolitoista tuntia, siinä tuppaa hikoilemaan rajusti. Punnitsin itseni (epätarkalla) vaa'alla ennen ja jälkeen lenkin lauantaina ja olin menettänyt massaa puolitoista kiloa vaa'an mukaan juostessani. Askel alkoikin painaa lopussa erikoisella tavalla, joskin se saattoi johtua siitä että juoksin jälleen paastotilassa.
maanantai 9. tammikuuta 2012
Paperit.
Paperit hallitsevat elämääni tällä hetkellä.
Ensinnäkin, odotan, että saan asiakirjat l. paperit, jotka oikeuttavat työskentelemään tropiikissa. Näiden saaminen on ensiarvoisen tärkeää. En usko että ongelmia tulee, mutta byrokratia on ennenkin yllättänyt. Tämä on ikävää odottelua, koska ennen kuin saan ko. paperit, en voi oikein järjestää mitään asioita kunnolla, esimerkiksi varata lentoja, allekirjoittaa vuokrasopimusta, hankkia lapsille koulupaikkaa jne.
Toisekseen, kirjoitin paperin viime torstaiaamuna, ja lähetin sen. Se oli toki yhteistyöprojekti, mutta jouduin aamuyöllä kirjoittamaan jonkin verrankin ennen kuin sain paperin siihen kuntoon, että sen sai lähetettyä. Muut tekivät kyllä osansa, mutta varsinainen kirjoittaminen jäi harteilleni.
Kolmanneksi, osallistun toisen paperin kirjoittamiseen, jonka lyhennelmä pitäisi lähettää huomenna ja sitä työstetään tänään. Saattaa olla, että joudun tekemään töitä pitkäänkin.
Neljänneksi, aion kirjoittaa kolmannen paperin maaliskuun loppuun mennessä, tällä kertaa Tropiikin ihmisten kanssa. Käsikirjoitus pitäisi saada jonkinlaiselle mallille lähipäivinä, jotta Tropiikin ihmiset voivat sitä kommentoida.
Siksi aikataulu on tiukka. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kun kommentoin, kirjoitan nopeasti ja huomattavan paljon ärhäkämmänoloista ja vähemmän mietittyä tekstiä. Osa siitä vaikuttaa jälkikäteen lukien jopa vihaiselta, mikä on jokseenkin koomista. Kiire synnyttää kerrannaisvaikutuksia joita ei osaa ennakoida.
Ensinnäkin, odotan, että saan asiakirjat l. paperit, jotka oikeuttavat työskentelemään tropiikissa. Näiden saaminen on ensiarvoisen tärkeää. En usko että ongelmia tulee, mutta byrokratia on ennenkin yllättänyt. Tämä on ikävää odottelua, koska ennen kuin saan ko. paperit, en voi oikein järjestää mitään asioita kunnolla, esimerkiksi varata lentoja, allekirjoittaa vuokrasopimusta, hankkia lapsille koulupaikkaa jne.
Toisekseen, kirjoitin paperin viime torstaiaamuna, ja lähetin sen. Se oli toki yhteistyöprojekti, mutta jouduin aamuyöllä kirjoittamaan jonkin verrankin ennen kuin sain paperin siihen kuntoon, että sen sai lähetettyä. Muut tekivät kyllä osansa, mutta varsinainen kirjoittaminen jäi harteilleni.
Kolmanneksi, osallistun toisen paperin kirjoittamiseen, jonka lyhennelmä pitäisi lähettää huomenna ja sitä työstetään tänään. Saattaa olla, että joudun tekemään töitä pitkäänkin.
Neljänneksi, aion kirjoittaa kolmannen paperin maaliskuun loppuun mennessä, tällä kertaa Tropiikin ihmisten kanssa. Käsikirjoitus pitäisi saada jonkinlaiselle mallille lähipäivinä, jotta Tropiikin ihmiset voivat sitä kommentoida.
Siksi aikataulu on tiukka. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kun kommentoin, kirjoitan nopeasti ja huomattavan paljon ärhäkämmänoloista ja vähemmän mietittyä tekstiä. Osa siitä vaikuttaa jälkikäteen lukien jopa vihaiselta, mikä on jokseenkin koomista. Kiire synnyttää kerrannaisvaikutuksia joita ei osaa ennakoida.
tiistai 4. lokakuuta 2011
Luonnon Rajalla.
Fysiikan Nobel meni tänä vuonna näköjään "pimeälle energialle", eli siis käytännössä tahoille, jotka havaitsivat että maailmankaikkeus laajentuu kiihtyvästi. Tämän lisäksi on siis se toinen pimeä juttu, eli "pimeä materia", joka kosmisessa mittakaavassa on häiritsemässä yleisen suhteellisuusteorian hyväkäytöksisyyttä.
Moni ymmärtää usein naturalismin ja tieteellisen maailmankuvan niin, että jokin partikulaarinen käsitys sitoo sitä. Esimerkiksi niin, että koska (muulla tavalla) parhaat tunnetut teoriat eivät kykene selittämään näitä ilmiöitä, vika on naturalismissa sinänsä, ja että tässä yhteydessä tulisi hetimiten hyväksyä yliluonnollinen selitys asialle. Yliluonnolinen on kuitenkin käsitekategoria, joka ei itseasiassa selitä mitään. Sensijaan se on blanko, jolla yritetään todeta, että keskustelu asiasta, ja ennenkaikkea jo kaikki yritykset selvittää mistä on kyse, ovat tuhoontuomittuja.
Naturalismi sensijaan tarkoittaa sitä, että mitään yliluonnollista selitystä ei yksinkertaisesti ole. Se ei tietenkään tarkoita, että luonnontiede kykenisi juuri sillä hetkellä (tai millään muullakaan hetkellä) tarjoamaan jonkin selityksen johonkin partikulaariseen ongelmaan. Mutta kun sähköisku sai sammakon raajan nykimään 1700-luvulla, ei syy ollut siinä, että jotain yliluonnollista eli selittämätöntä ja mahdotonta tuntea ja selittää, olisi tapahtunut. Sähkön luonne on toki vieläkin osin epäselvä, mutta ne mekanismit, joiden kautta sammakonreiden nykiminen saadaan aikaan, tunnetaan jo varsin hyvin.
Jos meillä on jääkaappi, ja kysymme, onko siellä lohi, "yliluonnollinen" selitys on, että emme voi tietää (tai aivan on, jos vastaaja on lohisti, tai aivan varmasti ei ole, jos vastaaja on alohisti). Naturalistinen vastaus on, että avaamalla jääkaappi asia selviää. Jos se on lukossa, pitää ensin etsiä lukkoon sopiva avain. Jos sitä ei saa muuten auki, niin oveen porataan reikä, jne. Tässä vaiheessa syytetään naturalistia luonnollisesti "ylimielisyydestä", ja siitä, miten tämä "leikkii jumalaa" yrittäessään selvittää lohen salaisuutta, joka on jo tarkoitettu mysteeriksi.
Huomautan tässä, että naturalismi ei ole kytköksissä niinkään uskonnollisiin vakaumuksiin tai niiden puutteeseen. En esitä, että naturalismi kykenee vastaamaan kaikkeen, tai sulkemaan pois kaikki ihmistä askarruttavat avoimet kysymykset.
Moni ymmärtää usein naturalismin ja tieteellisen maailmankuvan niin, että jokin partikulaarinen käsitys sitoo sitä. Esimerkiksi niin, että koska (muulla tavalla) parhaat tunnetut teoriat eivät kykene selittämään näitä ilmiöitä, vika on naturalismissa sinänsä, ja että tässä yhteydessä tulisi hetimiten hyväksyä yliluonnollinen selitys asialle. Yliluonnolinen on kuitenkin käsitekategoria, joka ei itseasiassa selitä mitään. Sensijaan se on blanko, jolla yritetään todeta, että keskustelu asiasta, ja ennenkaikkea jo kaikki yritykset selvittää mistä on kyse, ovat tuhoontuomittuja.
Naturalismi sensijaan tarkoittaa sitä, että mitään yliluonnollista selitystä ei yksinkertaisesti ole. Se ei tietenkään tarkoita, että luonnontiede kykenisi juuri sillä hetkellä (tai millään muullakaan hetkellä) tarjoamaan jonkin selityksen johonkin partikulaariseen ongelmaan. Mutta kun sähköisku sai sammakon raajan nykimään 1700-luvulla, ei syy ollut siinä, että jotain yliluonnollista eli selittämätöntä ja mahdotonta tuntea ja selittää, olisi tapahtunut. Sähkön luonne on toki vieläkin osin epäselvä, mutta ne mekanismit, joiden kautta sammakonreiden nykiminen saadaan aikaan, tunnetaan jo varsin hyvin.
Jos meillä on jääkaappi, ja kysymme, onko siellä lohi, "yliluonnollinen" selitys on, että emme voi tietää (tai aivan on, jos vastaaja on lohisti, tai aivan varmasti ei ole, jos vastaaja on alohisti). Naturalistinen vastaus on, että avaamalla jääkaappi asia selviää. Jos se on lukossa, pitää ensin etsiä lukkoon sopiva avain. Jos sitä ei saa muuten auki, niin oveen porataan reikä, jne. Tässä vaiheessa syytetään naturalistia luonnollisesti "ylimielisyydestä", ja siitä, miten tämä "leikkii jumalaa" yrittäessään selvittää lohen salaisuutta, joka on jo tarkoitettu mysteeriksi.
Huomautan tässä, että naturalismi ei ole kytköksissä niinkään uskonnollisiin vakaumuksiin tai niiden puutteeseen. En esitä, että naturalismi kykenee vastaamaan kaikkeen, tai sulkemaan pois kaikki ihmistä askarruttavat avoimet kysymykset.
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
Tämän päivän xkcd selittää kaiken olennaisen siitä, miksi homeopatia ja vastaavat hörhöopit voi oikeasti suoralta kädeltä sivuuttaa. Niin yksinkertainen tosiasia kuin se, että jos ne toimisivat, niitä ei pidettäisi millään tavalla "vaihtoehtoisina", vaan ne olisivat vain aivan arkipäiväisiä asioita, joissa ei ole mitään mystistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)