Sinänsä epämielenkiintoinen Soininvaaran kirjoitus sisälsi yhden talouspoliittisen juonteen kommenteissaan. Nimittän keskustelussa välkkyi meemi taikka argumenttikone/premissiyhdistelmä, joka istuu yllättävän tiukassa juuri Persujen kannattajiksi tunnustautuvien joukossa. Ajatus voidaan muotoilla monella tavalla, mutta kyse on yksinkertaisesta taloustieteellisestä väärinkäsityksestä, lähinnä terminologian suhteen.
Ehkä yksinkertaisin muotoilu meemistä on seuraava väittämä, joka ei ole suora lainaus mistään, mutta jonka pyrin esittämään ilman olkiukkoja:
Vain suorittava työ tavaranvalmistuksessa on oikeasti tuottavaa, ja kaikki muu työ, ja aivan erityisesti ns. palvelutyö, on nollasummaista resurssien siirtelemistä paikasta toiseenVäitteen virheellisyyttä voidaan lähestyä monella tavalla, mutta ensiksi voidaan tietysti kuitata kaikkein triviaalein puolustus, eli se, että kysehän on vain tuottavan työn määritelmästä, ja tällöin se ei voi olla väärä, vaan asia on yksinkertaisesti sopimuskysymys. Näin voidaan tietysti tehdä, mutta intuitiivisesti tällainen lähestymistapa on hedelmätön, eikä lisää ymmärrystä lainkaan.
Yksi keskeinen perustelu tälle erikoiselle tuottavan työn rajaukselle on se, että vain tavaraa tai raaka-aineita voi viedä ulkomaille, ja ainoastaan ulkomaille kohdistuva kauppa voi rikastuttaa kansantaloutta. Tämä ei tietenkään pidä täysin paikkaansa, vaikka siinä on jonkin verran perää. Suomen kaltainen pieni talous on väistämättä riippuvainen ulkomaankaupasta, koska maassa ei ole riittävästi pääomaa kaiken valmistamiseen itse. Suomessa ei esimerkiksi ole kovin suurta autoteollisuutta (jonkin verran toki on), merkittävää lentokoneteollisuutta tai prosessorien valmistusta. Lentokoneet, autot, ja prosessorit, kuten myös banaanit, öljy, jne. tuodaan pääosin ulkomailta. Koska kukaan tuskin vain antaa näitä tuotteita ilmaiseksi, täytyy kansantaloudesta vastaavasti viedä ulospäin jotain, millä on vaihtoarvoa. Jos ei muuta, niin velkakirjoja.
Tämä osa on tietenkin totta. Mutta, otetaan esimerkiksi Suomen historiallinen viennin kruununjalokoivi, sellu. Sellunkeitosta puhutaa paljon vieläkin, vaikka sen merkitys viennille on sinänsä vähäinen. Sellua myytiin ulkomaille viimevuosina muutamalla sadalla miljoonalla. Tätä voi verrata matkailijoiden Suomeeen tuomiin noin puoleentoista miljardiin euroon. Jos tarkastellaan puhtaasti rahavirtoja, sellun vienti toimii niin, että rajan yli kuskataan sellulasti, ja takaisin tuodaan säkillinen rahaa. Matkailu toimii niin, että joukko ihmisiä tulee täysien lompakoiden kanssa rajan yli Suomeen, ja lähtee takaisin lompakot tyhjinä. Erona on vain se, mitä tapahtuu rajojen sisällä: Selluskenaariossa tehdään oikeaa työtä, eli työskennellään tehtaassa, jossa sisään tulee raaka-ainetta, raavaat miehet käyttävät erilaisia koneita, ja ulos menee hieman jalostuneempaa raaja-ainetta. Matkailuskenaariossa maan sisällä ajellaan Lapissa poroilla, käydään hierojalla, ja nukutaan kalliisti hotellissa.
Tämän esimerkin tarkoitus on ollakin triviaali, koska moni ajattelee, että kyllähän se palvelu tuollaisessa tapauksessa on oikeaa työtä, mutta ei matkailu ole merkittävä vientitulojen lähde ja esimerkki on huono jne. Tämän tarkoitus on kuitenkin murtaa vain yksi reuna tästä "vain tehdastyö on oikeaa työtä"-munankuoresta, havainnollistamalla että palvelujen avulla voidaan tehdä vientituloja. Etelä-Euroopassahan tällä on usein paikallisesti suurikin merkitys, koska kokonaiset kaupungit saattavat pitkälti elää turismilla. Kanarian saaret on vielä äärimmäisempi esimerkki. Näen jo sieluni silmin kiristyvät leukaperät pienellä osalla alkuperäisen meemin kantajistaa, koska meemiliiman vuoksi useat kantavat mukanaan myös ajatusta, jonka mukaan kotimaahan noin ylipäätään ei haluta ulkomaalaisia, joten tämähän on päivänselvä argumentti näkemyksen puolesta.
Palveluviennin ei tarvitse olla kuitenkaan sitä, että ulkomaalaiset tulevat itse tänne. Esimerkiksi, jos Finnair lentää ulkomaalaisia ihmisiä kaukoitään, tämä on palveluvientiä. Epäilen, että hyvin harva äärimmäisen nuivasti maahanmuuttoon suhtautuvakaan haluaa kieltää Helsinki-Vantaan käyttämisen lentojen vaihtamiseen. Jos suomalainen graafikko suunnittelee WWW-sivuston ulkomaailaiselle, tästä saatavat tulot ovat palveluvientiä. Tämä alkaa jo useimpia närästää, sillä tuollainen konstailu tuskin on enää mitään oikeaa työtä. Mutta siitä, ja monesta muustakin konstailusta kyllä maksetaan, ja jos ulkomaalaiset siitä maksavat, se tarkoittaa rahavirtaa rajan yli kotimaahan.
Ja se on sitten ihan sama, kummalla rahalla se Audi ostetaan, onko se ansaittu konstailemalla vai sellua keittämällä. Se ei kiinnosta saksalaista autotehdasta tippaakaan.
18 kommenttia:
Totta ihmeessä vetokoirien kasvatus Levillä tai lentoemon duuni tuo kansantalouteen valuuttaa, ja ainoat jotka tämän tuntuvat kiistävän ovat Vihreitä, mutta eikös tuo lainaamasi pätkä ollutkin juuri Vihreiden Mestarin, Osmo Soininvaaran blogista. Miten ihmeessä onnistuit siis Vihreiden blogissa esiintyneen hölmöilyn yhdistämään Perussuomalaisiin erityisesti ja maahanmuuttoon yleisesti? On se jännää.
Kyllä se lähtökohta tuli perussuomalaisten leiristä. Siinä on taustalla hiljattain Persuihin loikanneen Putkosen ja hänen hengenheimolaistensa käsitys teollisuustyöstä. Tämä kirjoitus on suunnattu nimenomaan putkosen edustamaa "teollisuus on ainoaa oikeaa työtä"-populismia vastaan.
Otin maahanmuuton tähän siksi esiin, että spektri on todella kirjava siinä suhteessa. On hyvin vähän ihmisiä, joiden mielestä turismi on huono idea, koska se houkuttelee ulkomaalaisia tänne, mutta sellaisia kyllä on olemassa. En usko, että kukaan tämän lukijoista on, mutta saattaa olla.
Väitätkö seuraavaksi, että PerusS ei yrittäisi ratsastaa tällä "kiinalaiset vie meidän duunit"- läpällä, tai että tämä "palvelut ei ole oikeaa työtä" olisi yleinen vihreiden kannattajien näkemys?
Minusta nämä asiat ovat kyllä aivan selvästi kytköksissä toisiinsa. Niiden ei ehkä pitäisi olla, mutta kyllä ne ovat.
En minäkään pahemmin pidä Vihreiden talous- ja teollisuuspolitiikasta, mutta tässä ei ole siitä kyse. Eniten minua ihmetyttävät (klassisen)liberaalisti talouteen suhtautuvat, jotka kuolaavat Persujen perään, ottaen huomioon näiden talouspolitiikan, jota voi kai kuvata merkantilistiseksi vasemmistopopulismiksi, joka kaikki merkit huomioiden olisi merkittävästi tuhoisampaa Suomen taloudelle kuin Vihreiden linja.
Palvelut pitää turvata! Veroja pitää laskea! Velkaantuminen pysäytettävä! Työpaikkojen valuminen Kiinaan estettävä! Rehellinen työ kunniaan!
Mikä puolue noita periaatteita ajaa?
Yksi keskeinen perustelu tälle erikoiselle tuottavan työn rajaukselle on se, että vain tavaraa tai raaka-aineita voi viedä ulkomaille, ja ainoastaan ulkomaille kohdistuva kauppa voi rikastuttaa kansantaloutta. Tämä ei tietenkään pidä täysin paikkaansa, vaikka siinä on jonkin verran perää.
Kyseessä ei itse asiassa ole aivan tämäkään. Kyseessä on (nimenomaan Suomen kansallisessa talouspoliittisessa keskustelukulttuurissa) kummallinen sekava yhdistelmä kahta eri ajatusta. Toinen on tämä mainitsemasi. Toinen taas on 1600-luvun merkantilismista ja kameralismista päälle jäänyt ajatus, että vauraus syntyy niin, että kaikki omassa maassa tuotettu myydään mahdollisimman suuressa määrin ulkomaille, mutta sieltä ei mieluiten tulisi ostaa mitään tilalle vaan ottaa kaikki maksut rahana, joita mieluiten ei tulisi kuluttaa mihinkään vaan pelkästään säästää. Kaikista rikkaista teollisuusmaista Suomessa kansantalouden säästämisaste on ollut perinteisesti jos ei aivan ykkösenä niin muutaman korkeimman joukossa, kun taas kulutusaste on ollut muutaman matalimman joukossa.
Tämän valossa tuo mainintasi pääomien puutteesta on hieman harhaanjohtava. Suomessa ei ole perinteisesti niinkään kärsitty pääomien puutteesta vaan pääomien tehottomuudesta. Raha on mieluummin investoitu vaikka sitten kuinka heikolla tuotolla ja älyvapaasti kuin käytetty se elintason nostamiseen kulutuksen kautta. Kulutus on aina ollut jotain pahaa, turmeltunutta ja kevytmielistä.
Muistamme senkin, kuinka aivan tavallisesta varallisuusarvoilla keinottelusta syntyneen kuplan aiheuttama 90-luvun lama julistettiin muka "kulutusjuhlasta" johtuneeksi. Ainoaksi toimenpiteeksi, johon lama antoi perustelut, taas ilmoitettiin (kuinkas muuten) vientiteollisuuden hintakilpailukyvyn parantaminen - esimerkiksi moraalikatoa ehkäisevistä toimenpiteistä rahoitusalalla ei puhuttu mitään. Keynesiläisyydestä mentiin äärimmäisimpään vastakkaiseen äärilaitaan ja ajettiin tahallaan talouspolitiikalla kotimaan kysyntä niin lähelle nollaa kuin mahdollista, koska elettiin tuossa "vain vientiteollisuus tuottaa oikeasti jotain" -deluusiossa. Ja seurauksena ollut tolkuton PK-yritysten konkurssiaalto kuitattiin kylmästi vain jonkinlaiseksi pienehköksi "collateral damageksi" raskaan vientiteollisuuden hyväksi käytävässä yhteisessä kansallisessa ponnistuksessa.
Totta ihmeessä vetokoirien kasvatus Levillä tai lentoemon duuni tuo kansantalouteen valuuttaa, ja ainoat jotka tämän tuntuvat kiistävän ovat Vihreitä, mutta eikös tuo lainaamasi pätkä ollutkin juuri Vihreiden Mestarin, Osmo Soininvaaran blogista.
Kyllä, se oli peräisin Osmo Soininvaaran blogista. Blogista, jonka kommenttiketjussa nimenomaan perussuomalaisten nimissä puhuvat kommentoijat esittivät tuon älyttömän "vain teollisuustuotanto tuo valuuttaa" -väitteen ja antoivat ymmärtää, että paitsi tosi väite, se on väite, jota nimenomaan vihreät eivät ymmärrä. Ja koko keskustelu sai alkunsa väitteen takana vahvasti seisovan M. Putkosen loikkauksesta perussuomalaisiin.
Nyt asia kääntyykin taas ilmoitusasiana päälaelleen, ja samasta väitteestä väitetäänkin yhtäkkiä, että vihreät esittävät sen - ei, että vihreät kiistävät sen. Tässä kohtaa on vaikea välttyä mielleyhtymiltä "vaahtosuiseen aivovammakonservatismiin", TM:n taannoista epiteettiä käyttääkseni.
Missä kohtaa Putkone on väittänyt, että teollisuus on ainoaa oikeaa työtä? Taita kuulua oljen kahinaa... Missä kohtaa Soininvaaran blogissa nämä kommentoijat ovat ilmoittautuneet Persujen kannattajiksi, minä en moista huomannut.
Kiinalaiset vie meidän duunit -ajattelun taustalla on päästökaupan arvostelu. Vihreiden kiistämisellä yritin viitata siihen, että tyylitelty irvikuva tyypillisestä vihreästä on linkolalainen, joka ei arvosta mitään työtä - ainakaan toisten paitojen pesua.
Voinet hyvä veli varmaan osoittaa, missä näitä klassisia liberaaleja on kuolaamassa Persujen perään. Jos viittaat minuun, niin minä kannatan Perussuomalaisia yli muiden vasemmistopuolueiden, ymmärrätkö? Minusta on helvetin hieno juttu, että vasemmistoon tunkeutuu ei tasa-arvoon eikä sen johdannaisiin tukeutuva suuntaus. Minä kannatan siis Persuja siksi, että se muuttaa vasemmiston sisäistä tasapainoa - minä en kannata Persujen politiikkaa. Voi toki olla, että kiusallani äänestän niitä ihan vaan vittuilun vuoksi Vihreille. Aika näyttää.
Mikä puolue noita periaatteita ajaa? Tämäpä se ongelma juuri on. Ei mikään Suomessa.
Ja seurauksena ollut tolkuton PK-yritysten konkurssiaalto kuitattiin kylmästi vain jonkinlaiseksi pienehköksi "collateral damageksi" raskaan vientiteollisuuden hyväksi käytävässä yhteisessä kansallisessa ponnistuksessa.
Siis tässä meillä on kaveri, joka tietää varmaan filosofiasta paljon enemmän kuin minä, mutta taloudesta ei sitten mitään. Etkö sinä ollenkaan ymmärrä, miksi 90-luvun lamassa yrityksiä kaatui kuin heinää? Devalvaatiostako? HEHE, väitätkö todella, että syy oli devalvaation?? Nauraa lattialla kierien.
Etkö sinä ollenkaan ymmärrä, miksi 90-luvun lamassa yrityksiä kaatui kuin heinää? Devalvaatiostako? HEHE, väitätkö todella, että syy oli devalvaation?? Nauraa lattialla kierien.
En osaa sanoa tilastoista, koska en PK-yritysten kaatumisten dynamiikkaa 90-luvun laman aikana ole seurannut. Mutta faktana tiedän sen, että kolmen (3) tuntemani pienyrittäjän firma meni nurin devalvaation vuoksi.
Tommin teksti oli pääosin oikeassa, siitä puuttui kuitenkin yksi olennainen tiedonjyvänen. Nimittäin vahvan markan politiikan ja vapaiden pääomamarkkinoiden yhteydessä esitetty väite oli juuri se, mistä Tommi äsken mainitsi: Suomea pidettiin pääomaköyhänä maana. 80-luvulla omaksutun talousopin myötä ulkomailta lainattu raha pääsi "pannasta", ja pankit mielellään antoivat valuuttaluottoja. Suomen pankin piti pitää huoli siitä, että devalvaatioiden aika on ohi, ja korot olivat matalammat ulkomailla.
Todella moni pienteollisuuspulju tms. rakennutti itselleen toimitilat valuuttalainoilla. Säästöpankin kriisiytyminen ja devalvaatio teki näistä muuten sinänsä liiketaloudellisesti terveistä firmoista konkurssikypsiä, kun lainojen irtisanomisperusteet laukesivat (Toimitilojen takuuarvo laski, lainapääoma nousi).
Sitten vaan firma nurin, myydään pilkkahinnalla jollekin pankinjohtajan tutulle, omistajat pihalle tai palkollisiksi - ja velkasaneeraukseen, koska ne eivät olleet mitään osakeyhtiöitä - voitollinen toiminta jatkuu jonkun muun johdolla, joka sai halvalla hyvän firman, velat jäivät yrittäjälle.
Tämä oli aivan tavallista Suomessa 90-luvun alkupuolella.
Tommin teksti oli pääosin oikeassa, siitä puuttui kuitenkin yksi olennainen tiedonjyvänen.
Seikka, että se puuttui sieltä, ei tarkoita, että olisin halunnut jotenkin kiistää tai sivuuttaa sen. Meidän lamatulkinnoissamme on selvästi vain pienehkö vivahde-ero.
Mutta on vielä yksi lisäseikka, joka tekee jokseenkin hämmentäväksi sellaisen tekstini tulkinnan, että olisin jotenkin syyttänyt devalvaatiota - 1) jota osaksi on perusteltua syyttää, yllä selostusta syystä (vaikka taustalla onkin koko onneton "vahvan markan politiikka" eikä pelkästään sen pettäminen lopuksi), ja 2) jota itse en todellisuudessa edes sanallakaan maininnut, vaikka em. syyn vuoksi olisi ehkä pitänyt.
Ceteris paribus, devalvaatiohan nimenomaan tukee välillisesti kotimarkkinoita eikä pelkästään vientiteollisuutta, koska se ei yksinomaan lisää vientiä vaan samalla myös vähentää tuontia. (Tulee mieleen Britannian pääministeri Harold Wilsonin legendaarinen mutkien oionta TV-puheessa vuoden 1967 devalvaation jälkeen: ei syytä huoleen kansalaiset, mitään ei teidän kannaltanne oikeastaan edes ole tapahtunut, koska voitte käyttää rahanne kotimaassa!)
Yksi syy siihen, että tämä devalvaation normaalisti kotimarkkinoita piristävä vaikutus Suomen laman tapauksessa nollaantui, olivat mainitut valuuttalainat. Mutta toinen syy sen rinnalla oli, että Suomen rahapolitiikka muissa suhteissa (kuin valuutan ulkoisen arvon suhteen) oli niin tiukkaa. Tavoitteeksi otettiin suhteellisen avoimesti se, että kun kulutuskysyntä lakkaa devalvaation myötä ohjautumasta ulkomaille, sitä tulee vielä erillisillä kiristävillä toimilla estää ohjautumasta myöskään kotimaahan, koska kulutus kuten todettu on Suomen perinteisessä talouspoliittisessa kulttuurissa pahaa ja synnillistä - myös kotimaassa tapahtuessaan. No, toimet onnistuivat ja seuraukset olivat sitten mitkä olivat.
Itse puhuin aiemmassa tekstissäni, tai ajattelin sitä kirjoittaessani, ensisijaisesti juuri tätä, en devalvaation vaikutusta valuuttalainoihin. Valuuttalainojen merkitys oli kyllä hyvin huomattava, ja ne on ehdottomasti syytä mainita, mutta ne eivät yksinään olisi riittäneet saamaan aikaan aivan toteutuneen kaltaista tuhoa.
Uschanov: jota [devalvaatiota] itse en todellisuudessa edes sanallakaan maininnut
ja edellisessä kommentissa kirjoitat:
vientiteollisuuden hintakilpailukyvyn parantaminen
Voitko ystävällisesti valottaa, mitä tarkoitit vientiteollisuuden hintakilpailukyvyn parantamisella, jos et juurikin devalvaatiota?
Siinäkin olet väärässä, että korkeilla koroilla yritettiin nitistää kulutuskysyntä. Tai ehkä se oli tavoite, koska maata johti vasemmistolainen presidentti, joka puhui siitä, että pitäisi pohtia, onko jatkuva talouskasvu todellakaan tarpeellista hehehe...
Mutta hei, vastatkaapas nyt siihen, että mistä te tiedätte Soininvaaran kommentoijien olleen Persujen kannattajia ja että Putkonen ei pidä "muuta työtä oikeana kuin teollisuustyötä". Vai onko tohtorismiehillä vaan tarkoitushakuinen tapa nimittää kaikkea omaa maailmankuvaa vastaan sotivaa perussuomalaiseksi?
Minusta hahmotusongelma on nimenomaan siinä että palvelut nähdään jonain paidanpesuna. Vahviten kasvava ala Suomessa on jo pitkän aikaan ollut ns. liike-elämän palvelut.
Sellainen vientiyhtiö kuin Kone tekee rahaa palveluilla, hissit on jotain jota myydään jotta niitä palveluita voi kaupata paremmalla katteella. Lähes koko ohjelmistoteollisuus (sic) toimii samalla logiikalla. Se että konsultti suunnittelee vaikka Finnairille uudet lentoreitit jotka laskee polttoaineenkulutusta 10% on ihan sama asia kuin että valmistaja tekee lentokoneen joka kuluttaa 10% vähemmän. Ja niin edelleen.
Teollisuusromantiikka elää jossain 50-luvulla jossa talouselämän kuuminta hottia oli tuottaa kaikille jääkaappi, auto, televisio, jne. ja sillä että minkälaisia nuo oli ei nyt ollut niin väliä. Kaikilla jotka sellaisen haluaa on jo jääkaappi, auto ja televisio, länsimaissa teknologian käyttöönoton kulta-aika meni jo ajat sitten. Eräs piste voisi olla se vuosi kun kaupoista rupesi saamaan erivärisiä jääkaappeja, lisäarvo tuossa tapauksessa on sitä että jääkaappi näyttää paremmalta.
Perustuotanto on tylsää ja huonokatteista puuhaa, lisäarvo ja tuotto tulee siitä että jotain paketoidaan (johon tarvitaan sellaisia palveluja kuin suunnittelu), myydään (mainostoimistot, myynti), käyttäjiä opastetaan (tukipalvelut, koulutus, konsultointi). Ei ole edes mitenkään välttämätöntä että on alunperinkään mitään teollista mitä paketoida, vaikkapa verkkopalvelut tai hoivapalvelut.
Teemu on täysin oikeassa.
Toisaalta palvelualoista puhutaan juuri tuona paidanpesuna ja parturointina. Siksi on vaikea käsittää, miksi me olemme niin rikkaita ja joku Etiopia köyhä, kun varmaankin etipiassakin osataan leikata toisten hiuksia, mutta sillä he eivät kuitenkaan rikastu. Palvelualojen puolestapuhujien pointti on se, että olen käsittänyt, että ne ovat siksi hyviä, ettei niitä voi tehdä halvememmalla jossain Kiinassa ja Intiassa, mutta juuri tälläiset IT-suunnittelut tunnetusti voidaan tehdä.
Teollisuustyössä on eräs etu jota IT-suunnitelulla ei kuitenkaan ole. Silloin hyviä työpaikkoja tarjoutuu ihmisille kellokäyrän lähes koko akselilta. Tällä on todellisuudessa yhteiskunnan toimivuuden kannalta hyvin suuri merkitys.
On totta, että paperin hinta laskee, jos sitä voidaan tehdä tehokkaammin. Tällöin kuitenkin tyypillisten oletusten vallitessa paperin menekki kokonaisuudessaan myös kasvaa.
Gc, tuo on ihan totta että teollisuudessa kohtuullisen vähilläkin lahjoilla voi olla kovin tuottava. Toisaalta ei esim. arki-IT mitään niin ihmeellisiä lahjoja vaadi.
IT-sektorin historia niin kuin minä olen se elänyt:
80-luvun loppu: Tietokoneiden valmistus menee jonnekin laitaameksikoon ja me kaikki jäädään työttömiiksi! Ei jääty, laitteet halpeni ja ruvettiin puuhamaan ohjelmia niihin. Liksat nousi koska tuottavuus nousi.
90-luvun alkupuoli: Ohjelmointi menee Intiaan ja me kaikki jäädään työttömiiksi! Ei jääty, ohjelmointityö halpeni ja ruvettiin puuhaamaan jotain käyttöä niille ohjelmille. Liksat nousi koska tuottavuus nousi.
2000-luku: Konsultointi menee Intiaan ja me kaikki jäädään työttömiiksi! Ei jääty, perusspeksaus halpeni ja ruvettiin keskittymään siihen mihin niitä speksejä tarvitaan. Liksat nousi koska tuottavuus nousi.
2010-luku: Kaikki menee pilveen ja me kaikki jäädään työttömiksi! No varmaan jonkun ne pilvetkin pitää saada tekemään jotain hyödyllistä. Ja liksat nousee koska tuottavuus nousee.
IT-palvelut on siitä mukavia että aina voi palvella paremmin, jos on vaan työvoimaa ja rahaa niin aina voidaan räätälöidä paremmat systeemit. Suurin osa niistä on niin täyttä kakkaa että sarkaa riittää ainakin minun elinajaksi.
No varmaan jonkun ne pilvetkin pitää saada tekemään jotain hyödyllistä.
_o/
Siitä liksan noususta täytyy vissiin mennä keskustelmaan, ei ole vielä näkynyt...
Poistin kommentin, koska tällä kommenttiosastolla ei viritellä mitään henkilökohtaisia vendettoja kenenkään suuntaan, eikä sitä käytetä myöskään minkäänlaisiin mustamaalauskampanjoihin, sen paremmin nimimerkkien kuin oikeiden henkilöidenkään osalta.
Eivät maahanmuuttokriitikot osaa olla menemättä henkilökohtaisuuksiin.
Itse aiheeseen huomauttaisin, että "oikean työn" pelkistäminen joksikin äijien rysketyöksi on aika vanhastaan nimenomaan antivihreä ajatus. Neonvihertävät tahot ovat yleensä korostaneet juuri tuota puolta, että muukin kuin fyysinen rysketyö ja teollinen toiminta on työtä. Tämä on pitkälti johtunut siitä, että juuri luonnonsuojeluasioissa vihreät ovat nähneet vastustajinaan sentyyppiset painostusryhmät - sekä työnantaja- että työntekijäpuolella - jotka ovat pitäneet saastumista ja luonnon tuhoamista välttämättömänä seurauksena ainoasta oikeasta tavasta tehdä rahaa ja luoda lisäarvoa. Esimekiksi iskulause "metsien moninaiskäyttö" - johon kuuluu mm. marjanpoiminta ja turismi - on ollut juuri suunnattu puunjalostusteollisuuden vaateita vastaan.
Tidari, oliko sulla tietoa Soininvaaran kommentoijien puoluetaustasta, vai? Tuntuu vaan kummalliselta, että Soininvaaran kommentaattorien enemmistö olisi muita kuin Vihreitä, samalla tavalla kuin Hommaforumin kirjoittajien voi hyvin perustein epäillä kuuluvan Perussuomalaisten kannattajiin. Siis voi toki olla, mutta sitä näyttöä odotellessa...
Eivät maahanmuuttokriitikot osaa olla menemättä henkilökohtaisuuksiin.
HEHEHHEHHEEE :-)
Missä vaiheessa Panusta on tullut maahanmuuttokriitikko?
Tietenkään minulla ei ole tietoa noiden kommentoijien puoluetaustasta. Putkosen puolue on nyt kuitenkin PerusS, ja Putkosen käsitykset tunnetaan.
Minä tiedän myös, että ainakin muutama Persuja kannattava bloggaaja, aika moni kommentaattori jne. on esittänyt sensuuntaista, että vain yksityisellä sektorilla tehty teollisuuden valmistustyö tai "ryskehommat", kuten Panu ilmaisi, ovat tuottavaa työtä ja muu on vain jotain konstailua ja resurssien siirtämistä taskusta toiseen.
Myös Soinin retoriikka "karvaperseduunarien" tärkeydestä on myös selvästi viritetty sellaisen perustan varaan, että tämä porukka on jotenkin yhteiskunnan todellinen selkäranka, joka elättää kaikki muut.
Tämä kirjoitus on, kuten monet muutkin, minun kirjoittamani, on ehkä hieman liioitteleva sen suhteen, minkälaisia ajatuksia oletetaan "vastapuolella" olevan. Väitän silti, että tämä ajatus ei ole ollenkaan epätavallinen, ja että se on aivan varmasti tavattoman paljon yleisempi Persujen kannattajien parissa kuin se on esimerkiksi vihreiden kannattajien parissa.
Kiitos vastauksesta. Näin oletinkin asian laidan olevan. Ei pitäisi ärsyynnyttää lapsistaan erossa kärvistelevää tutkijaa, mutta totean silti, että kävi kuten epäilinkin. Myös niiden Soininvaaran kommentoijien, jotka esittävät teollisuustyöonainoaaoikeaatyötä voi todennäköisemmin olettaa olevan Vihreitä samalla tavalla kuin Hommaforumin sivuilta luettujen mielipiteiden olevan todennäköisemmin Perussuomalaisten kuin Vihreiden. Mutta ihmekös tuo, sillä molemmat puolueet kilpailevat osin samasta äänestäjäkunnasta, niin olisihan se ainakin erikoista, jos joistain asioista ei ajateltaisi samalla tavalla. Niin että sitä minä vaan koitin tässä esittää ajatuksenani.
Kumis, olet varmaan oikeassa, mutta ainakin nimimerkki "pekka" näytti kovasti puolustavan Persuja ja muutama kommentoija tuntui esittävän, että on hyvä jos Persut voittavat vaaleissa. Tulkitsin tätä ehkä vähän yliampuvasti.
Lähetä kommentti