Taikamatto.

Kuulin ko. kappaleen todistetusti ensimmäisen kerran 31.12.1994, tosin olin saattanut kuulla sen jo aiemmin. Miksaus ei ollut sama. Maailma oli silloin kovin erilainen. Ei fysikaalisilta ominaisuuksiltaan tietenkään, mutta sosiaalisesti ja teknologisesti. En tiedä, koska laadullinen hyppäys tapahtui, mutta jossain vaiheessa internet oikeasti muutti maailman. Me emme edes huomanneet sitä, mutta tässä sitä ollaan.



Edeltävänä vuonna - siis 1993 - olin ollut kaverini kanssa tekemässä omaa remixiä tästä kappaleesta. Hänellä oli kyseisestä kappaleesta vinyyli, jonka toisella puolella kappale esitettiin a cappella. Meidän versiomme oli tietysti kehno eikä sitä koskaan lähetetty mihinkään. Jos tämä olisi tapahtunut internetin aikakaudella, ehkä kymmenen vuotta myöhemmin, olisin laittanut sen todennäköisesti jollekin webbisivulle. Tosin silloin olisi ollut teknologiakin parempi joten jälkikin olisi ollut parempaa.

Ne tapahtumat ovat kaukaisia, kuin eri maailmasta. YouTube on tuonut osan siitä takaisin, mutta en oikein tiedä mitä ajatella siitä kaikesta. Aikuisuus on nykypäivänä jotain traagista, ei siksi että vanhenemme, vaan siksi että elämme jatkuvassa tulevaisuusshokissa. Maailma ei ole ymmärrettävä, meidän pienet ja mitättömät aivomme eivät löydä siitä mitään järkeä. Ei siinä järkeä ollut ennenkään, mutta se oli naivilla tavalla hyväntahtoinen. Olemme jotenkin tulleet tietoisemmiksi riskeistä ja välitämme vähemmän mahdollisuuksista. Vuodet 93-94 olivat työttömyyden ostalta kaikkein mustimmat Suomessa ja silti minä koin maailman vain loputtamana ketjuna mahdollisuuksia oppia uutta, bilettää ja aina vain nopeampia ja parempia tietokoneita.

Nyt tuttavapiirissä on YT-neuvotteluja, työttömyyttä, sairautta ja muuta synkkyyttä. Laumassa ei tarvitse olla nopeampi kuin peto, riittää, ettei ole hitaampi kuin hitaimmat. Silti se ei lohduta.

Toivon, että Keynes oli sittenkin oikeassa talouden suhteen.