Hesarissa kysytään, pitäisikö ilmastoskeptisismistä tehdä laitonta. Kysymys on mielipuolinen, koska tiede toimii niin, että on väitteitä ja vastaväitteitä, mutta evidenssi ratkaisee sen, mikä väite on väärä, ei tuomioistuin.
Olen jo aiemmin ehdottanut, että sensijaan että lähdetään taas huutamaan valtiota apuun, pitäisi turvautua vakuutukseen ja markkinoihin. Aihe on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, koska erilaisilla johdannaisilla on niin huono maine.
Ongelmahan väärässäolijoiden jahtaamisessa on kahtalainen: täytyy tunnistaa tilanne, jossa joku on oikeasti väärässä ja toisaalta, rankaiseminen on kallista. Tämä on helposti ratkaistavissa sopivilla johdannaisilla. Luodaan ilmasto-optio, joka on viimekädessä vedonlyöntipaperi. Se toimii näin: ensin kerätään pienehkö pääoma. Sitten etsitään erilaisia omaisuuslajeja, jotka muuttuvat täysin arvottomiksi, jos ja kun ilmastonmuutos on totta. Tällaisia on varmasti, rannikkokiinteistöjä jne. Tehdään vedonlyöntipapereita (prosessi on vähän monimutkainen, eikä minulla ole nyt aikaa selittää sitä tarkkaan; siihen liittyy lyhyeksi myyntiä yms.) joista rahasto saa massiviset voitot, jos ja kun nämä omaisuuslajit muuttuvat arvottomiksi johonkin annettuun päivämäärään mennessä. Jotta tällaisten papereiden luominen on mahdollista, tarvitaan joku, joka oikeasti uskoo, että ko. paperit ovat arvottomia, so. on valmis lyömään vetoa sen puolesta. Nämä kaverit lyövät mielellään vetoa, koska uskovat voittavansa.
Aiemmin ehdotin (humoristisesti, mutta kaikki eivät sitä ihan tainneet ymmärtää) että luvataan tämän rahaston tuotto palkkamurhaajille jne, jotka likvidoivat skeptikoita. Tässä on kuitenkin sellainen ongelma, että jos teemme tällaisen sopimuksen, joku ilmastonmuutokseen (virheellisesti, siis) uskova saattaa ryhtyä toimiin etukäteen päästäkseen rahoihin käsiksi.
Mutta itseasiassa - ja tämä on jo vähän enemmän vakavissaan - tällainen instrumentti jo itsessään riittää rangaistukseksi. Jos joku oikeasti uskoo, että ilmastonmuutos ei ole totta, hänhän lyö vetoa sitä vastaan. Ja vastaavasti jokaisen ilmastoskeptikon kohdalla riittää julkaista tieto siitä, kuinka paljon hän on lyönyt vetoa ilmastonmuutosta vastaan. Jos ei ole, niin turha sitä on kuunnella, koska tällöin tiedämme, että kaveri puhuu vain lämpimikseen.
Jos oikein venytetään ja halutaan pakottaa ihmisiä, niin voitaisiin laatia vaikka pakollinen "ilmastovakuutus". Eläkevakuutusmaksun yhteydessä pitäisi vaikka sanotaan puolet eläkkeestään sijoittaa sen skenaarion mukaan, minkä uskoo toteutuvan. Tämä tietysti pitäiti toteuttaa neutraalisti niin, ettei veroja muuten nostettaisi.
6 kommenttia:
Olen täysin samaa mieltä Tiedemiehen kanssa siitä, että tieteelliset kysymykset ratkaistakoon tiedeyhteisön kesken eikä oikeussaleissa tai eduskunnassa.
Hesarin artikkelin kirjoittaja oli Pentti Tiusanen. Tuollainen ehdotus ei ole häneltä mielestäni yllättävä.
Tämä on raakile hahmotelmaksi, mutta mielestäni tässä voidaan laatia jonkinlainen markkinaehtoinen skenaario siten, että ilmastonmuutoksen kustannukset - jos se on totta - jaetaan "oikeudenmukaisemmin" so, ne, jotka ilmiötä kiistävät, joutuvat vahingon sattuessa korvaamaan enemmän ja toisaalta jos he ovat oikeassa, saavat korvauksen tästä riskistä ja ilmiöön uskovat joutuvat maksamaan ainakin osan virheestään.
Tämä siksi, että ideoiden "markkinoilla" esitetyissä väittämissä on sellainen vika, että usein kannattaa esittää täysin höyrypäisiä ja kärjistettyjä näkemyksiä, joihin ei itsekään usko, jotta ne "maltillisemmat" väittämät alkaisivat näyttää jotenkin houkuttelevammilta.
Tätä taktiikkaa käytetään yhtä lailla ilmastomuutoskeskustelun kummallakin laidalla. Skeptikot väittävät, että CO2-pitoisuus ei ole noussut tai jos on noussut, niin nousu on ollut hidasta eikä missään nimessä eksponentiaalista,
kun taas ilmastonmuutosfanaatikot väittävät jotain älytöntä, kuten että meren pinta nousee metrin vuodessa tai jotain vastaavaa.
Esimerkiksi IPCC:n mediaaniennusteita ei siteerata paljon missään, usein annetaan joko joku kauhuskenaario tai sitten "best case", joka vielä on väritetty sopimaan omaan "näkemykseen".
Aiemmin ehdotin (humoristisesti, mutta kaikki eivät sitä ihan tainneet ymmärtää) että luvataan tämän rahaston tuotto palkkamurhaajille jne, jotka likvidoivat skeptikoita.
Oman taipumukseni tiedostavana sadistina en ymmärrä tuota huumoriksi, vaan nautinnolliseksi sadistiseksi pornoksi (ilmastoskeptikon rosoiseksi rikkiammutusta kallosta vellova sössöinen veri-aivosohjo, ahhh). Ilmastoskeptikkouden, kuten tiettyjen muidenkin poliittisten kovaluontoisuuden muotojen, pääasiallinen motiivi on nimenomaan tiedostamaton sadismi. Hekin kokevat tuollaisen kirjoittelun kiveksillään nimenomaan sadistisena pornona, eivät huumorina; niinpä he reagoivat samalla tavalla närkästyneesti kirjoitteluusi kuin kaksinaismoralistisen salahimokkaat tekosiveät aina ovat julkisesti paheksuneet sitä pornoa, jonka ovat yksityisesti kokeneet kiihottavaksi.
No joo, myönnettäköön, että oli siinä vähän sellaista hekumointia, mutta kyllä sille oli tarkoitus nauraa, eikä suinkaan ottaa sitä vakavasti.
Niin, siis Pentti Tiusanenhan vastasi lukijalle että ei ole syytä kriminalisoida ilmastoskeptisismiä.
Totta, siis tosiaan Tiusanenhan ei ehdottanut sitä, vaan ko. ehdotus oli lukijalta ja Tiusanen tyrmäsi sen. Luulen, että moni sekoittaa.
Lähetä kommentti