Shoulder to cry on, vol II

Kävin toisella fysiatrilla keskiviikkona. Ensimmäinen oli hieman eksentrinen mutta äärimmäisen perusteellinen. Häneltä sain marraskuussa kortisonipistoksen AC-niveleeni, mutta se ei juuri auttanut. Ensimmäisen fysiatrin ohje oli välttää painoharjoittelua pari viikkoa piikin jälkeen.

Tämä toinen otti ultraa heti ja tutki jänteitä. Olkapään jänteillä on tapana jäädä jumiin tietyissä liikkeissä ja vaurioitua. Lisäksi jänteet iän tai erilaisten, usein liiallisen treenin myötä hankittujen, vaurioiden myötä voivat degeneroitua. Tendinoosi viittaa tilanteeseen jossa normaali jänteen kudos on vajavaisesti korjautunut. Tämä heikkolaatuisempi kudos on usein paksumpaa ja aiheuttaa usein erilaisia hankaus- yms vaivoja. Olkapään jänteissä oli havaittavissa hieman tendinoosia, muttei riittävästi jotta se selittäisi vaivaa.

AC-nivelen alla oleva limapussi oli edelleen tulehtunut, ja siihen fysiatri antoi taas kerran kortisonia. Tällä kertaa hän käytti myös puudutetta, mikä oli varsin tervetullut vaihtelu, sillä tällä kertaa kipua ei tullut käytännössä lainkaan. Myös jälkihoidon suhteen ohjeistus oli hyvin erilainen: Lääkäri neuvoi pitämään vain kaksi päivää taukoa ja sitten treenaamaan mahdollisimman tyypillisesti ja normaalisti, jotta nähdään onko kipu helpottanut. Tänään teinkin pystypunnerrusta, jos kohta hieman keveämmällä kuormalla, eikä ainakaan vielä ole merkkejä kivusta. Maanantaina on vuorossa varsinainen happotesti eli penkkipunnerrus. Jos sekään ei tuota kipua, niin kivun lähteenä on ollut bursiitti, ja jatkotoimenpiteiden tähtäimessä on sitten sen uusimisen estäminen.

Tendinoosi huolettaa hieman, mutta luin sen hoidosta ja asia vaikuttaa olevan korjattavissa. Ensiksikin, käyttämäni painot ovat sen verran keveitä, että tilan jossa olen nyt ei pitäisi muodostaa merkittävää jänteen repeämisen riskiä. Selailin hieman tutkimuksia tendinoosin hoidosta, ja muutama aspekti nousi esiin:

• Typpioksidia (NO) pitäisi saada kudokseen. Kaksoissokkokokeissa tämän on todettu olevan varsin hyödyllistä. Tässä on muutamia vaihtoehtoja; on olemassa nitroglyseriinilaastareita (en tiedä mistä näitä saisi), mutta tämän lisäksi arginiini ainakin on välttämätöntä typpioksidin tuotannolle. Koska se on hyvin halpaa, lisään tätä jatkossa ravintooni varmuuden vuoksi.
• Eksentrinen kuormitus, eli kuormitus jossa jänne venyy samalla kun siihen kiinnyttyvä lihas tekee työtä. Klassinen esimerkki tästä on akillesjänteen venyttäminen samalla kun laskee jalalle painoa. Olkapään kohdalla tämä itseasiassa toteutuu jossain määrin maastavedossa. 
• Leuanveto ja pystypunnerrus, ja penkkipunnerruksen tekniikka kuntoon (tai penkki jäihin). Tämä oli Mark Rippetoen ohje, jonka sain häneltä henkilökohtaisesti kun kuvailin ongelmani.

Tämän päivän treeni:

• Kyykky 3x3x115kg. Tuntui ihmeen kevyeltä. Siirryn ensi viikosta tekemään kerran viikossa etukyykyn ja kerran viikossa 5x5-volyymin, joten progressio tulee olemaan kolmosissa maltillinen.
•  Pystypunnerrus 3x5x40kg. Ei lainkaan kipua, joten aloitan progression tästä. Pohdin että jos ottaisin vain yhden kilon per kerta lisää. Tiedä häntä.
• Maastaveto 5x130kg. Tuntui järkyttävän kevyeltä. Maastaveto tuntuu olevan nostoista se, joka ei kärsi tauoista ja stressistä samalla lailla. Oikeasti piti olla 127.5kg, mutta en jaksanut etsiä snadeja, ja helpolta se tuntui.  Ahneus iski myös.

Ottanen jatkossa Rippetoen ohjeen mukaisesti leuanvedot tähän treeniin mukaan. Tänään minulla oli kaveri mukana. Näytin hänelle hieman kyykkäämistä, sen mitä itse osaan, kun mies oli kiinnostunut nostelusta. Kuulemma juttuni siitä olivat innostavia.