Kun kahlaa verkon sameissa vesissä, törmää aina aika-ajoin sunnilleen samoihin "kansanviisauksiin", joissa ei, lähemmän tarkastelun jälkeen, ole kerrassaan mitään järkeä. Tässä muutama sellainen, ja lyhyt selitys siitä, miksi ne ovat virheellisiä
Rikottujen ikkunoiden virhepäätelmä
Tämä ilmestyy aina välillä. Se on jonkinlainen pseudo- tai kvasikeynesiläinen ajatus, jonka mukaan esimerkiksi erilaiset luonnonkatastrofit olisivat "talouden kannalta" hyvä juttu. Sen varianttina esitetään usein, että "kapitalismi vaatii sotia", eli että aika-ajoin kysyntä joutuu lamaan, ja sitä varten täytyy paikkoja pommittaa sököksi.
Virheen lähde: Vaihtoehtoiskustannuksen ja taloudellisen toimeliaisuuden väärinymmärtäminen. Klassisessa esimerkissä ikkunoiden rikkominen kyllä pakottaa talon omistajan ostamaan uudet ikkunat, mutta tällöin häneltä jää rahaa käyttämättä johonkin muuhun. Ja joku toinen, joka oli tilannut ikkunoita, joutuu odottamaan pidempään.
Vain vientiteollisuus elättää
Tämä merkantilistinen ajatus pulpahtaa toistuvasti esiin, eikä ihme: se on ollut jostain syystä legitiiminä pidetty näkemys kansallisen politiikan suunnasta jo satoja vuosia. Valitettavasti se on täysin väärä. Tässä näkemyksessä devalvaatio on aina hyvä idea, koska sillä lisätään vientiteollisuuden kysyntää.
Virheen lähde: Nominaalisuure ei ole reaalisuure. Ajatellaanpa putkimiestä, joka pyrkii vain kaikin mahdollisin keinoin tekemään niin paljon putkiremontteja kuin vain on mahdollista. Hän pitää oma kirjanpitoaan kuvitteellisessa valuuttayksikössä, jonka hän aika-ajoin devalvoi voidakseen tehdä putkiremontteja halvemmalla.
Salaliittoteoriat
Näitä on lukuisia, joten en käy niitä sen kummemmin erittelemään. Yhteistä niissä kaikissa on se, että jokin julkisuuden ilmiö, väittämä, teoria, tms. on tarkoituksella suunniteltu ihmisten petkuttamiseksi. Esimerkkinä vaikkapa rokotteet, joiden uskotaan sisältävän erilaisia myrkkyjä tai mielenhallintaan tms. tarkoitettuja kemikaaleja, tai vaikkapa lentokoneiden ilmaan päästämät "kemikaalijäljet". Mainitsen ne kaikki, koska niissä on yhteinen
virheen lähde: Salaliitto ei ole peliteoreettisesti stabiili. Salaliiton osallisen tai siitä jotain tietävän, on käytännössä aina kannattavaa pettää toiset ja paljastaa salaliitto. Mitä vaikutusvaltaisempi salaliitto on, sitä vaikeampi se on pitää salassa. Syy on sama kuin siinä, miksi kartellit eivät ole pitkäikäisiä rehellisessä bisneksessä, jossa on useita eri toimijoita. Lisäksi useimmissa salaliittoteorioissa ei edes ole mitään järkeä siinä mielessä, että salaliittolaiset hyötyisivät yhtään mitään.
Markkinat tietävät kaiken
Tähän olen törmännyt usein. Se perustuu ns.
EMH-hypoteesiin. EMH sanoo, että kaikki relevantti, yleisessä tiedossa oleva informaatio on jo otettu huomioon hinnoissa, joten markkinaportfolion tuottoa ei voi ylittää ilman vastaavaa riskinlisäystä. Tämä hypoteesi on melkein varmasti empiirisesti tosi, mutta sen konverssi ei ole. Nimittäin, markkinahinta ei ole "oikea hinta" edes siinä mielessä, että voisimme sanoa, että se olisi esimerkiksi tulevan hinnan odotusarvo diskontattuna nykypäivään.
Virheen lähde Riskiprofiili ei ole symmetrisesti jakautunut, vaan sillä on pitkä häntä. Markkinahintaa vastaan veikkaaminen vaatii riskinottoa, mutta riskin hinta ei ole sama kaikissa kohdissa jakaumaa. Markkinahinta on se kohta, jossa marginaalinen ostaja ja marginaalinen myyjä pääsevät yhteisymmärrykseen. Tässä kohtaa paitsi riskinottoakyky- ja halu, myös tuotto-odotukset kohtaavat, mutta juuri tästä syystä se on pikemminkin mediaani kuin keskiarvo. Korkeamman hinnan veikkaaminen tarkoittaa alati suuremman riskin ottamista.
38 kommenttia:
Radio Cityn Peter Norrby aka Norppa sanoo tuon laulun ykkösversion alussa jotain sellaista että "ruuhka-aikaan molemmat kaistat ovat auki samaan suuntaan ja työt kestävät noin viikon".
Tuosta tehokkaista markkinoista sen verran, että totta munassa jokainen meistä tietää markkinoilla jonkun selkeän hinnoitteluvirheen. Otetaan esimerkiksi 90-luvun lopun IT-buumi. Rahoitusmarkkinoilla tuotto on kuitenkin enemmän kuin pelkkä toteutunut tuotto, sillä tuotto-odotus ja erityisesti vaihtoehtoiskustannus tuovat oman hankaluutensa, jotta asia olisi maallikolle helppo ymmärtää. Koska kyseessä on teoria, eivät väitteesi (jotka ovat taas tosielämän havaintoja) päde. Teoriassa kun on nuo kyseiset "virheet" suljettu pois jo alkuoletuksissa.
Pointti on, että markkinahintaa vastaan veikkaamiseen liittyy aina riski, silloinkin kun "kaikki" tietävät että hinta on pielessä.
Tulin vain sanomaan, että olen totaalisen allerginen sanalle "vaihtoehtoiskustnnus". Jostain syystä varsinkin mahdollisimman tiukan tekijänoikeuslainsäädännön kannattajat tyrkyttävät sitä joka paikkaan.
Kuolkoot syöpään - minä menen varettamaan.
olen totaalisen allerginen sanalle...varettamaan
Minä puolestani poistan varmistimen ja käsken tankit Ateenan kaduille, kun kuulen sanan "varettamaan". En ole koskaan pitänyt Reijo Mäen kirjoista.
Pointti on, että markkinahintaa vastaan veikkaamiseen liittyy aina riski, silloinkin kun "kaikki" tietävät että hinta on pielessä.
Ei rakas kuomaseni, koska silloin astuu kuvaan tuo "varettaminen" eli se sana, jota en saa käyttää.
Katos perskules, jäi huomaamatta myös toi väitteesi, että vienti ei elätä. Valitettavasti olet väärässä kuin lapsi karkkikaupassa. Vientiteollisuus on ainoa, joka elättää Suomen kaltaista maata siinä tilanteessa, että haluamme olla varakkaampia suhteessa muihin maihin. Meidän on siinä oletuksessa pakko käydä ulkomaankauppaa, ja ainoa keino hankkia tänne tuontihyödykkeitä on se, että saamme vientiä aikaiseksi. Jos en nyt ihan väärin muista, vienti tekee kansantuotteesta nyt noin 40%. Jos se lopetetaan, saa olla aikamoinen tiedemies ja alkemisti, joka kehittää vastaavan elintason.
Kumis, on oikeassa. Jos pieni maa haluaa hyötyä kotimaata suuremmista markkinoista sillä on oltava vientiartikkeleita (teollisuutta, kulttuuria, ym.) tai paljon turismia. Toki maa voi olla veroparatiisikin ja loisia muiden kustannuksella.
Pieni maa pelkillä kotimarkkinoilla jää varsin köyhäksi.
Itseasiassa vahva vaitotase riittää maan vaurauden lisäämiseen. Ei kauppatase ole niin merkittävä, ainakaan USA:n tapauksessa.
Ikkunoiden rikkomiseen esittämäsi vastaväite pätee vain, jos kansantalous on täystyöllistetty.
Jos työttömyyttä on (ja se ei ole rakenteellista), jopa ikkunoiden rikkominen voi parantaa tilannetta. Vajaatyöllistetyssä tilanteessa talon omistajalla on (jos hän itse ei ole työtön) rahaa makaamassa patjan alla yli normaalitarpeen, eikä uuden ikkunan ostaminen pakota häntä luopumaan muusta hankinnasta. Ikkunan korjaaminen ei myöskään johda jonkin toisen ostajan pettymykseen, koska ikkunankorjaajia on ollut työttömänä ja tämä lisäkysyntä mahdollistaa työttömän ikkunankorjaajan (ainakin osittaisen) työllistymisen.
Tuollainen vajaatyöllisyystilanne syntyy, jos korkotaso poikkeaa "luonnollisesta" korkotasosta. Normaalioloissa tällainen vajaatyöllisyystilanne ei pääse pitkittymään, koska keskuspankki reagoi tilanteen syntymiseen laskemalla korkoja. Tällä hetkellä kuitenkaan korot eivät kykene juurikaan laskemaan (ns. liquidity trap).
Vastaväitteesi viennin merkitystä kohtaan on myös osittain virheellinen. Nyky-yhteiskunta ei selviä ilman tuontitavaraa, ja tuontia ei ole ilman vientiä. Näin ollen viennillä on merkittävä rooli kansakunnan hyvinvoinnissa.
Devalvaation kohdalla syy ja seuraus menee helposti sekaisin. Devalvaatio on seuraus huonosta viennin menestyksestä, ei hyvän menestyksen syy. Devalvaatiopaine syntyy, kun kansakunta ostaa tuontituotteita yli sen, minkä vienti kattaa. Jos valuutta kelluu, tämä tilanne korjaantuu automaattisesti valuutan heikentymisellä, joka nostaa tuontituotteiden hintaa ja siten vähentää niiden kysyntää; hallinnollinen devalvaatio toteuttaa saman korjaavan efektin kiinteän valuuttakurssin tilanteessa.
Pöh. Näköjään kommentteja ei voi tilata sähköpostiin kirjoittamatta uutta kommenttia (edellisen kohdalla ei tarjottu tilausmahdollisuutta).
Triviaali esimerkki: Maapallolta ei viedä mitään ja silti maapallo elättää sen asukkaat.
En väittänyt, että viennillä ei ole mitään merkitystä. Väitin, että vienti on väline sille, että voidaan tuoda. Se on eri asia kuin se, että vienti on muka ainoa asia, joka elättää kansalaisia. Väite on täyttä bullshittiä.
Köyhissä omavarastalouksissakin maanviljelyä harjoittavalle yhteisölle on tietenkin tärkeää, että se saa myytyä maataloustuotteitaan. Se nostaa yhteisön elintasoa merkittävästi, kun kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Mutta se ei ole ainoa millä on merkitystä.
Nimenomaan vaihtoehtoiskustannus on se, mikä on tässä markkinahinnan kohdalla ymmärretty väärin.
Oletetaan, että meillä on osakekupla. Markkinat nousevat fundamentteja vastaan, ja hinnat ovat tasolla, josta yhä useammat analyytikot sanovat, että tullaan kohta alas. Tilanne oli osapuilleen tämä vuoden 2000 paikkeilla.
Miksi osakemarkkinat eivät romahda välittömästi, vaikka periaatteessa kaikki tietävät, että hinnat ovat liian korkeat? No, syynä on yksinkertaisesti se, että kukaan ei tiedä, koska ne romahtavat. Hinta muodostuu vedonlyönnistä, osa lyö vetoa siitä, että huippu on vasta muutaman kuukauden päässä ja osa siitä, että se on ihan kohta. Hinta nousee näiden vedonlyöjien pelissä.
Suurin osa toimijoista on kuitenkin riskiä karttavia. He ovat ostaneet omat osakkeensa joko hetki sitten tai kauan aikaa sitten, mutta ajattelevat, etteivät halua veikata kumpaankaan suuntaan. Jossain vaiheessa riittävän monelle näistä tulee kuitenkin sellainen tunne, että okei, nyt ollaan niin paljon yli sen oikean arvon, että kannattaa myydä, vaikka siinä onkin riskiä, että nousu vielä jatkuisi.
Tämä on helppo visualisoida, mutta valitettavasti minulla ei ole tähän kommentteja varten mitään mielekästä välinettä. Miettikää sitä niin, että meillä on satoja tai tuhansia osapuilleen normaalijakautuneita arvauksia "oikeasta hinnasta". Riskineutraali toimija ostaa, kun hinta alittaa sen oman käsityksen huipun, riskiä karttava puolestaan ostaa vasta, kun hinta alittaa sen roimasti.
Vastaavasti riskineutraali myy kun hinta ylittää sen huipun, mutta riskiä karttava myy vasta, kun se hinta ylittää huipun roimasti.
Kaiken lisäksi kaikki arvioivat, että hinnalla on jonkinmoinen taipumus liikkua samaan suuntaan kuin aiemminkin.
Tällaisessa tilanteessa, kun riskin karttajia on paljon ja riskineutraaleja vähän, ja riskineutraalit käyvät kauppaa keskennään, hinta voi jatkaa nousuaan paljon yli "keskimääräisen", maksukyvyllä ja -halulla painotetun uskomuksen oikeasta hinnasta, kunnes se äkkiä alkaa romahtaa. Malli on tavattoman yksinkertainen, ja selittää täysin sen, miksi käsitys "markkinahinta on paras arvaus siitä, mikä on oikea hinta", ei ole mikään universaali totuus, vaikka markkinat olisivatkin tehokkaat. Edes riskineutraali toimija ei voi käyttää tätä tietoa hyväkseen tehdäkseen voittoja.
Antti-Juhani,
rikottujen ikkunoiden virhepäätelmä on väärä myös silloin, kun ei ole täystyöllisyyttä. Työttömyys ei esimerkiksi parane katastrofialueilla; New Orleansin tulvimisen jäljiltä alueen työttömyys pomppasi yli 10 prosentin ja palasi trendilleen pian:
http://www.wolframalpha.com/input/?i=unemployment+rate+Louisiana%2C+California
Vertaa siis Kaliforniaan. Iso osa työttömistä muutti Louisianasta pois.
Sori, mutta käsitys siitä, että paikkojen rikkominen olisi hyväksi työllisyydelle tai taloudelle tms, on kyllä empiirisesti osoitettu vääräksi.
Näihin "kansanviisauksiin" voisi lisätä myös Ruukinmatruunan hellimän ajatuksen siitä miten historia toistaa itseään.
Rikottujen ikkunoiden virhepäätelmä
-> The Broken Window Fallacy
Devalvaatio on aina hyvä idea
-> Do We Need a Weak Dollar?
Phillips-käyrä
-> Phillips-käyrä
Rahan kiertonopeus
-> The Velocity of Circulation
NAIRU
-> What is the NAIRU?
Inflaatio on harmitonta
-> Inflaation taloudelliset vaikutukset
AY-liike on rajaoittamattomine lakko-oikeuksineen on duunarin paras ystävä
-> Ammattiliitot
Kerroin
-> Kerroin
Täydellinen kilpailu
-> Täydellinen kilpailu
Vientipyrkimys
-> The Drive For Exports
Positivistinen/empiirinen metodologia
-> Misesin apriorisimi vastaan relativismi taloustieteessä
Tm, olen samaa mieltä kaikista.
"Ikkunoiden rikkomiseen esittämäsi vastaväite pätee vain, jos kansantalous on täystyöllistetty."
Vastaväitteesi pitää vain paikkaansa, jos Keynesiläiset ovat oikeassa. En tiedä ovatko he, mutta epäilen vahvasti että eivät ole. Roger Garrison kiteytti asian hyvin: "Tell me your interest rate theory, and I'll tell you what kind of economist you are." "Interest rate" voisi korvata sanalla "capital", koska kertoo aika paljon siitä miten henkilö suhtautuu käsitteeseen "täystyöllisyys". Tämä on ns. bottom of it, empiiriset tutkimukset erikseen.
Hayek v. Keynes väittelystä uudempi versio oli BBC:llä joku aika sitten, jossa oli Lord Skidelsky ja George Selgin keskustelijoina. Vaikka se oli aika pintapuolinen, oli se ihan ok ja sama jatkui vielä jonkun post-Keynesiläisen ekonomistin ja George Selginin blogissa. Suosittelen lukemaan jos asia kiinnostaa.
"Katos perskules, jäi huomaamatta myös toi väitteesi, että vienti ei elätä. Valitettavasti olet väärässä kuin lapsi karkkikaupassa. Vientiteollisuus on ainoa, joka elättää Suomen kaltaista maata siinä tilanteessa, että haluamme olla varakkaampia suhteessa muihin maihin. Meidän on siinä oletuksessa pakko käydä ulkomaankauppaa, ja ainoa keino hankkia tänne tuontihyödykkeitä on se, että saamme vientiä aikaiseksi. Jos en nyt ihan väärin muista, vienti tekee kansantuotteesta nyt noin 40%. Jos se lopetetaan, saa olla aikamoinen tiedemies ja alkemisti, joka kehittää vastaavan elintason."
Valitettavasti sinä olet väärässä (ja jos viedään tämä metatasolle meillä ei kannattaisi olla mielipiteitä edes koko asiasta). En jaksa korjata tarkemmin. Paul Krugman kiteytti asian hyvin: "If there were an Economist's Creed, it would surely contain the affirmations 'I understand the Principle of Comparative Advantage' and 'I advocate Free Trade'."
Vahva EMH todennäköisesti ei pidä paikkaansa. Tosin, jotkut kuvittelevat, että koska markkinat eivät ole täydelliset siksi valtio, mutta asiat eivät ole todellakaan näin yksinkertaisia.
Adaptive EMH on ihan mielenkiintoinen ja järkeenkäypä hypoteesi, jonka mukaan markkinoiden tehokkuus kehittyy evoluutiivisesti.
David Friedmanin blogissa oli muuten artikkeli tähän liittyen, ns. bond vs stock puzzle, jossa Friedman tuli kerran siihen johtopäätökseen, että "there's no such thing as insider trading" (taloustieteellisesti ei laillisesti).
Tarkentaisin vielä, että "julkinen informaatio" on vain taloustieteellinen käsite. Todellisuudessa on mahdotonta sanoa, missä julkinen informaatio loppuu ja sisäpiiri alkaa.
Luin ihan mieleenkiintoisen artikkelin siitä, että EMH pitää paikkaansa vain jos N=NP. Tämä on minusta ihan mielenkiintoinen implikaatio, koska kun luin Hayekin Use of Knowledge in Society jotenkin alitajuntaisesti epäilin, että tällä on jotain tekemistä tekoälyn ja algoritmisen kompleksisuuden kanssa.
Tuo sisäpiiri-juttu on toinen erikoinen rakennelma. Hämmentävän monet suhtautuvat sisäpiirikauppoihin ikäänkuin ne olisivat paitsi jonkinlainen petos, myös jotenkin paljon pahempi petos kuin sellainen, jossa todella viilataan jotain linssiin.
Sisäpiirikieltohan periaatteessa tarkoittaa, että hyötyminen on laitonta, vaikka hyötyä vastaavaa haittaa, eli vaihtoehtoiskustannusta, ei oikeastaan edes ole olemassa. Kun sisäpiiriläinen laittaa ostotarjouksen, ei se synnytä uusia myyntitarjouksia, ellei se nosta hintaa reilusti, ja jos se nostaa hintaa reilusti, niin informaatio vuotaa ja markkina päätyy lähemmäs tasapainotilaa. Ainoa, joka voisi periaatteessa jäädä ilman hyötyä (eli kärsiä vaihtoehtoiskustannuksen) on joku toinen, jolla on samantapainen käsitys osakkeen alihinnasta. Mutta ainoastaan sisäpiiriläisellä voi olla tällainen informaatio!
On kuitenkin olemassa argumentti sisäpiirikauppaa vastaan, ja se on riskiprofiili. Sisäpiirikaupan tekijähän voi tehdä saman transaktion paljon vähäisemmällä (subjektiivisella) riskillä kuin joku muu. Tämä ei ole yhdessä transaktiossa olennaista, mutta on olennaista sen kannalta, mitä yllä sanoin, ja millä perustelin etteivät markkinat ole aina oikeassa, vaikka EMH pitäisi jotakuinkin paikkansa.
Artikkeli, jonka mukaan EMH on yhtäpitävä "P=NP"-kysymyksen kanssa, on kyllä mielenkiintoista pohdittavaa, mutta sen pragmaattinen puoli on valitettavasti jokseenkin vähämerkityksellinen.
Perusideahan on kovin yksinkertainen: Jos meillä on markkinanhinnasta diskreettiä tietoa, esimerkiksi n havaintopistettä, niin voimme rakentaa tästä historiallisesta datasta 3^n erilaista tapaa reagoida yksittäisiin hintamuutoksiin. Sen selvittäminen, mikä on paras tapa reagoida seuraavaan muutokseen, on NP-kova ongelma. Kahta strategiaa voi toki verrata polynomiaikaisesti, mutta parhaan -- tai yleisessä tapauksessa edes voittoa tuottavan -- löytäminen on (ellei P = NP) eksplonentiaalista.
TM, entä jos sisäpiiriläinen tietää jotain negatiivista yhtiöstä tai sen liikeympäristöstä, ja tämä tieto ei jostain syystä ole vielä julkista. Tieto voisi romauttaa yhtiön pörssikurssin. Ja, jos nyt sisäpiiriläinen myy suuren määrän osakkeitaan, koska tietää, että tiedon julkistaminen romauttaa yhtiön kurssin. Esimerkkinä tällaiseta tiedosta oli Nokian ja Microsoftin yhteistyö.
Eikö tämä ole jossain määrin petos?
Valitettavasti sinä olet väärässä (ja jos viedään tämä metatasolle meillä ei kannattaisi olla mielipiteitä edes koko asiasta). En jaksa korjata tarkemmin.
Hehe... Todellinen hitler-kortti!
Sisäpiirikieltohan periaatteessa tarkoittaa, että hyötyminen on laitonta
Sisäpiiritiedon taloudellinen käyttäminen omaksi edukseen johtuu aika luonnollisesta syystä, joka on ihmisten taju oikeudenmukaisuudesta. Kaikkia asioita, pedofiliasta alkaen, voi perustella väitteellä, ettei juuri tämä yksittäinen tapaus aiheuta kenellekään pysyvää haittaa.
Jos oletetaan, että sisäpiiritietoa voisi käyttää Suomessa vapaasti, mutta olisi yksikin muu maa, jossa tiedon käyttö olisi laitonta, pörssikauppa siirtyisi siihen maahan. Sen jälkeen olisi tietenkin ihan se ja sama, mitä Suomen lainsäädäntö asiaan sanoo.
Jos oletetaan, että sisäpiiritietoa voisi käyttää Suomessa vapaasti, mutta olisi yksikin muu maa, jossa tiedon käyttö olisi laitonta, pörssikauppa siirtyisi siihen maahan...
Jaa, itse kun väittäisin, että asia on pikemminkin täysin päinvastoin.
Tuskinpa tätä tarvitsee vatvoa tämän enempää:
Sankarillinen sisäpiirikauppa
----------
How to silence a Nobel Prize winning economist: Ask him about the economy.
LOL
LS, tuossa linkittämässäsi jutussa käsiteltiin vain ostoa tapauksessa, että kursssi nousisi nopeasti. Entä myynti, ennen kurssiromahdusta, varsinkin, jos myy tietäen kurrsin romahtavan?
TM, suurin osa oskkeenomistajista eivät kuulu yhtiöiden sisäpiiriin. Nämä omistajat haluavat suojaa sisäpiirikaupoilta. Joten luulen Kumiksen olevan oikeassa.
"Hehe... Todellinen hitler-kortti!"
Niin en jaksa korjata tarkemmin, koska merkantilismi on yleinen virhekäsitys, ja sen virheellisyyden voi oppia esim. taloustieteen peruskurssillla. Aina toki on ns. special caseja.
"TM, suurin osa oskkeenomistajista eivät kuulu yhtiöiden sisäpiiriin. Nämä omistajat haluavat suojaa sisäpiirikaupoilta. Joten luulen Kumiksen olevan oikeassa."
Niin ja vientiteollisuus haluaa suojaa vahvalta valuutalta. Se mistä erottaa ekonomistin ja perustallaajan, on että ekonomisti ajattelee "beyond-step-1".
Ihmisillä on jokin tarve muodostaa vahvoja mielipiteitä asioihin, joihin heillä ei ole mitään pätevyyttä (esim. ilmastonmuutos). Selitys tälle löytyy varmaan status signaloinnista, taino en tiedä mikälie jotain salaliittohörhöjäkin motivoi.
Yleensä poliittisissa keskusteluissa esitetyistä mielipiteistä ei joudu ns. vastuuseen, joten irrationalisuus, ja kognitiiviset biakset ovat hyvin yleisiä. Helposti ihmiset päästelevät mitä tahansa mielipiteitä, mutta jos heidän pitäisi pistää vaikkapa omaa omaisuutta pantiksi muuttuu ääni kellossa.
Ari T, oletko itse taloustieteilijä? Toisekseen en ole nähnyt osakkeiden omistajien kritisoivan sisäpiirikauppojen kieltävää lakia.
Taloustiede on enemmän voodoo-tiedettä kuin eksaktia, eikä siitä tulisi puhua luonnotieteiden kanssa samassa lauseessa.
Ja vielä sisäpiirikaupasta:
"Sisäpiiritiedon taloudellinen käyttäminen omaksi edukseen johtuu aika luonnollisesta syystä, joka on ihmisten taju oikeudenmukaisuudesta. Kaikkia asioita, pedofiliasta alkaen, voi perustella väitteellä, ettei juuri tämä yksittäinen tapaus aiheuta kenellekään pysyvää haittaa."
Niin ja ihmisillä on myös käsitys myös "oikeudenmukaisista" palkoista, mutta juuri tämmöinen lyhytnäköinen ajattelu johtaa hyvin typerään työllisyyspolitiikkaan, jossa kaikki häviävät lopulta. Sisäpiirikauppa on hyvin pitkälti tehokkuuskysymys, eikä pelkästään moraalinen tarkastelu anna kovin mielekästä ratkaisua.
Tiedemies taisikin sanoa jo kaiken tarvittavan. Pääosin sisäpiirikauppa tuo informaation nopeammin markkinoille. Muutenkin moraaalisesti on omituista, miten sisäpiirikauppalait keskittyvät vain osakemarkkinoihin, vaikka samaa voisi soveltaa ihmispääomaan tai kiinteistömarkkinoille, ja oikeastaan kaikkeen missä markkinmekanismeja nähdään.
Siinä mielessä miten elokuvin jne. sisäpiiritreidareita jahdataan muistuttaa lähinnä noitavainoja.
Kaikkia asioita, pedofiliasta alkaen, voi perustella väitteellä, ettei juuri tämä yksittäinen tapaus aiheuta kenellekään pysyvää haittaa.
Voi tsiisus. Oikeasti, vähän jotain suhteellisuudentajua nyt peliin.
Jos sisäpiirikauppa on kielletty, ja oletamme, että tätä kieltoa noudatetaan, niin tilanne esimerkiksi ennen tulosjulkistusta on se, että osa kaupantekijöistä tietää enemmän, osa vähemmän. Ne, jotka tuntevat tarkat luvut, tietävät tarkkaan, mutta eivät saa käydä kauppaa. Sensijaan esimerkiksi monet asiakkaat, alihankkijat jne, jotka eivät ole sisäpiirilain mukaisia sisäpiiriläisiä, tietävät kuitenkin enemmän kuin tavallinen sijoittaja. Tässä tilanteessa heillä on hieman vähemmän informaatiota kuin sisäpiiriläisellä, mutta selvästi enemmän kuin tavallisella pulliaisella.
Jos sisäpiirikauppa sensijaan on sallittua, tieto tuloksesta jne, on ollut jo jonkin aikaa joillakin, ja jos markkinahinta on ollut kovasti pielessä ylös- tai alaspäin, niin sisäpiiriläiset ovat joko ostaneet tai myyneet/shortanneet osaketta merkittäviä määriä. Hinta on siis ennen tulosjulkistusta lähempänä sitä, mitä se tulee olemaan sen jälkeen.
Kummassa tilanteessa satunnaisella hetkellä osaketta ostavalla sijoittajalla on suurempi riski?
Pahoittelen, mutta käsityksesi markkinataloudesta on kyllä minun näkökulmastani aivan outo.
(Mitä tulee kiinteistökauppoihin jne, niin sisäpiirikauppa on niissä sallittua silloin, kun kyse ei ole suoranaisesta petoksesta. Kyllä hometalon myyjällä on tiukka vastuu.)
TM, miksi sitten kaikki valtiot ovat päätyneet sisäpiirikaupan kieltävään lakiin? Jos se on harmitonta tai jopa edullista, miksi se on kielletty kaikkialla.
TM, miksi sitten kaikki valtiot ovat päätyneet sisäpiirikaupan kieltävään lakiin? Jos se on harmitonta tai jopa edullista, miksi se on kielletty kaikkialla.
Sisäpiirikauppa on kiellettyä, koska se koetaan epäreiluksi, ei siinä sen kummempaa. Kyse on ihan puhtaasta moraalikysymyksestä, joka voidaan redusoida siihen, että onko oikein, että joku voi hyötyä ilman työntekoa?
Pörssi on ikäänkuin kasino, jossa talo ei kuitenkaan voita, vaan se maksaa pelaajille koko ajan (keskimäärin) jonkun verran. Riskejä voi pienentää siis niin, että todennäköisesti pitkällä aikavälillä jää voitolle.
Näihin strategioihin sisäpiirikaupalla ei ole vaikutusta. Indeksirahastojen tuotot vastaavat vähänkään pidemmällä aikavälillä keskimäärin pörssiyhtiöiden osinkotuottoja/osakkeiden takaisinostoja vastaaviksi. (Peukalosääntönä, en jaksa eritellä sen kummemmin)
Se, mihin sisäpiirikauppojen edullisuus perustuu on, että ne muuttavat varsinaisen riskipelin vedonlyöntikertoimia. Sen voi ajatella vaikka nyrkkeilyn vedonlyöntinä, jossa toisen pelaajan lääkärinä tiedät että tällä on paha flunssa tai joku muu vaiva. Jos lyöt häntä vastaan vetoa, voittosi vaihtoehtoiskustannukset tulevat siitä, että kertoimet hivenen painuvat alaspäin, ja muut, vähäisemmän informaation kanssa pelanneet voittavat hiukan vähemmän.
Usein tarkalleen samat ihmiset paheksuvat sisäpiirikauppaa voimakkaimmin ja esittävät, että sijoittamisen pitäisi olla pitkäjänteisempää. Nämä argumentit lyövät kyllä yleensä näpeille toisiaan, koska juuri pitkällä tähtäimellä sijoittavat eivät menetä mitään sisäpiirikaupan vuoksi.
OK, nyt ymmärsin pointtisi (olen vähän hidas).
Mutta kuvailemassani tapauksessa, jossa kurssi romahtaisi, eikö sisäpiirikauppaa voisi verrata hometalon myyntiin?
Mutta kuvailemassani tapauksessa, jossa kurssi romahtaisi, eikö sisäpiirikauppaa voisi verrata hometalon myyntiin?
Voi verrata, mutta miksi sisäpiiriläinen on enemmän syyllinen kuin joku muu, joka myy (kohta) romahtavan osakkeen? Miksi kaikilla ei ole oikeutta mennä vaatimaan rahojaan takaisin kun pörssikurssi romahtaa, riippumatta siitä, keneltä ne on ostettu?
Akerlofin esimerkki "sitruunoista" käytettyjen autojen kaupassa on hyvä esimerkki asymmetrisen informaation vaikutuksesta. Se tulkitaan (liian) usein niin, että jos asymmetristä informaatiota on, se vaatii valtion väliintuloa joko pakollisena kuluttajansuojana tai yksinkertaisesti kieltona käydä kauppaa asymmetrisen informaation oloissa.
Tämä käsitys on kuitenkin pitkälti väärä. Jos kaikki tietävät, että sisäpiirikauppa on sallittua, sisäpiiriläisten kauppoja seurataan tarkkaan. Ne ovat itseasiassa huomattavasti luotettavampi tiedonlähde kuin pörssitiedotteet. Ja miksi eivät olisi? Sanat ovat halpoja, mutta kaupankäynnissä täytyy käyttää rahaa.
Ihminen innovoi rahantekokeinoja. Sisäpiirikaupan kieltäminen tarkoittaa, että osa innovaatioista on kehitetty siihen, että sisäpiiriläiset tienaisivat enemmän. Optio-ohjelmat, osakepalkkiot jne, ovat kaikki yrityksiä päästä eroon päämies/agentti-ongelmasta oletuksella, että sisäpiirikauppa on kiellettyä. Mutta jos se olisi sallittua, tähänkin voisi löytää huomattavasti tehokkaampia keinoja.
Jos toimiva johto shorttaa yhtiön osakkeita, niin on selvää, että paitsi että johdolle fudut on tulossa ihan justiinsa, myös firma on vaikeuksissa. Hinta romahtaa heti, eikä johto siitä paljon ehdi kostua.
Kannattaa muistaa myös, että pörssi on ennenkaikkea yritys abstrahoida kaupankäyntiä. Siinä on abstrahoitu pois ostaja ja myyjä toisiltaan, eli siinä ostetaan ja myydään "pörssissä". Normaalistihan kaupankäynnissä on kaksi osapuolta, myyjä ja ostaja, ja tähän liittyy tietty määrä epäluuloa, joka pitää ylittää. Etelämmästä tuttu tinkauskulttuuri perustuu siihen, että neuvotellaan ja luodaan keskinäistä luottamusta kaupan tekemiseksi, samalla kun pyritään pääsemään hintaan johon molemmat voivat olla tyytyväisiä. Pörssissä tästä on haluttu eroon, koska sen on ajateltu olevan transaktiokustannus. Tämän abstraktion rikkoo sisäpiiri-informaation olemassaolo.
Kuten aina, tällaisia totuttuja sosiaalisia abstraktioita vastaan rikkominen herättä erittäin voimakkaita moraalisen närkästyksen tunteita. Jopa niin voimakkaita, että koko asian analysoiminen voidaan nähdä jopa jonkinlaisena graavina moraalisena rikkomuksena, kuten Kumis yllä esitti.
En tiedä tarkkaan lainsäädäntöä. mutta eikö johto voisi bulvaaneja käyttämällä peittää kauppansa siinäkin tapauksessa, että sisäpiirikaupat olisivat laillisia.
En ole taloustieteilijä, tosin olen lukenut melko paljon alasta, ja harkinnut tutkintoa. Tiedemies taisi joskus lukea taloustieteitä, mutta ei tainnut kiinnostaa ammattina? Olisi mielenkiintoista kuulla miksi.
"Mitä tulee kiinteistökauppoihin jne, niin sisäpiirikauppa on niissä sallittua silloin, kun kyse ei ole suoranaisesta petoksesta. Kyllä hometalon myyjällä on tiukka vastuu."
Juu homeisen talon myyminen voidaan luokitella petokseksi, mutta jos minä ostaisin esim. sinun metsäsi, koska tietäisin että sen alla on kultaa ja timantteja kertomatta sinulle, tekisin sisäpiirikauppoja, mutta tämä ei ole kiellettyä. Sisäpiirikaupan kieltäminen todennäköisesti johtaisi tehokkuustappioihin.
"Toisekseen en ole nähnyt osakkeiden omistajien kritisoivan sisäpiirikauppojen kieltävää lakia."
En keksi nyt ad hoc mitään ovelaa esimerkkiä, mutta eivät Thomas Edison tai James Watt kritisoineet patentti-järjestelmiäkään, mutta ekonomistit kyllä pystyvät tekemään lujan analyysin siitä miksi nämä ovat haitallisia. Se, että toimii alalla ei todellakaan tarkoita, että ymmärtää asian makrotaloudellisia vaikutuksuia. Ei tarvitse ymmärtää molekyylibiologiaa hengittääkseen jne.
"Taloustiede on enemmän voodoo-tiedettä kuin eksaktia, eikä siitä tulisi puhua luonnotieteiden kanssa samassa lauseessa."
Kukaan ei maininnut luonnontieteitä, ja tähän olisi kyllä aika monta nasevaa vastausta, mutta valitsen yhden: miksi?
Lempivastaukseni on tähän, että taloustieteellinen analyysi voi kertoa monesti miksi ns. maalaisjärki on täysin ja vaarallisesti väärässä, joten maalaisjärjen etujärjestöt (kansalaiset) eivät tästä tykkää.
"TM, miksi sitten kaikki valtiot ovat päätyneet sisäpiirikaupan kieltävään lakiin? "
Mistä lähtien oletit valtion olevan rationaalinen toimija? Valtio on tulos kun irrationaaliset mediaaniäänestäjät antavat agentilleen alioptimaaliset kannustimet (ns. principal-agent problem). Tähän heitetään mukaan vielä etujärjestöjä, byrokratiaa ja suuria vaste-aikoja (vrt. markkinahinnat) saadaan melko tujua soppaa.
Olen lukenut kansantaloustieteen pääaineen opinnot syventävien opintojen alkuun asti, eli pari vuotta. Oheisopintoja ja kandintyötä vaille kandin opinnot, periaatteesa. Jätin kesken, kun keskityin väitöskirjan viimeistelemiseen, enkä koskaan jaksanut palata opiskelemaan.
Ari T, puhuit viestissäsi ilmastonmuutoksesta, joten se oli luonnontiede jota tarkoitin.
Kysyit miksi. Tarkoitatko tällä miksi mielestäni taloustieteet ovat jossain määrin voodoo-tiedettä? Vai tarkoititko, että miksi taloustieteestä ei tule puhua luonnontieteiden yhteydessä?
Taloustieeteen voodoos johtuu mielestäni siinä, että se esitetään rationaalisena ja esaktina. Kuitenkin sen ennustavuus on heikkoa, eikä monestakaan asiasta valitse alalla konsensusta. Asiantuntijat puhuvat keskenään pahasti ristiin.
Tällainen on tyypillisempää humanistiselle alalle kuin luonnontieteelle.
Taitaa olla jo kovin myöhäistä kommentoida tätä asiaa, mutta siitä huolimatta...
On syytä ymmärtää, että sisäpiiriläiseltä ei ole kiellettyä ostaa ja myydä edustamansa yhtiön osakkeita. Heillä on tietty aika, jolloin kaupankäynti on kuitenkin kielletty. Kuten varmaan tiedät, olen ns. kasvottomien markkinavoimien kanssa jatkuvasti tekemisissä. En yritä tällä kasvattaa perusteluitteni painoarvoa, vaan kertoa, millä tavalla asiaan suhtaudutaan markkinaosapuolien keskuudessa. Yleisesti kauppaa käydään sellaisten osapuolten kanssa, joita pidetään luotettavina. Jos käyttää tietoa, jota muilla ei ole, leimaantuu epäluotettavaksi. Jotta perusteetonta leimaantumista ei tapahtuisi, on luotu säännöt, joilla sisäpiiriläiset eivät pääse hyötymään saamistaan tiedoista.
Jos vähän rumasti sanoisin, niin makropuolen porukalla on varaa filosofoida asialla, mutta markkinaosapuolten pitää tarkastella asiaa hyvin käytännönläheisellä tasolla.
Tätä ketjua tuskin on enää syytä jatkaa, mutta jompi kumpi voisi blogata uuden kirjoituksen aiheesta. Kumpi ensin ehtii...
Kumis,
olet varmaan ihan oikeassa, että sisäpiiriläinen voi nopeastikin menettää kauppakumppanien luottamuksen, jos hän kovasti tiedollaan rahastaa.
En esimerkiksi vastusta sitä, että firma kirjaa säädöksiinsä, että hallituksen jäsenet eivät saa shortata yhtiön osakkeita kun osavuosikatsaus on tulossa, ja kiinnijääneet saavat heti fudut. Mutta tämä on eri asia kuin se, että valtio kieltää tietyt transaktiot silloin, kun toisella osapuolella on informaatiota. Erityisen kummallista se on, jos transaktio tehdään sitten kuitenkin jonkun muun kanssa. Pörssikaupassa näin usein on.
Sensijaan se, mitä sanot on totta esimerkiksi silloin, kun ne ihmiset käyvät oikeasti keskenään kauppaa. Kusettaja menettää maineensa ja niin kuuluukin olla. Mutta tätä voi verrata siihen, että eräs sukulainen myi peltoa naapurilleen hinnalla, joka oli kyllä pellosta ihan käypä hinta, mutta tonttimaasta törkeä alihinta. Naapuri vakuutteli, että pelloksi se on tarkoitettu, ja sukulainen oli koettanut selvittää, olisiko sen voinut jollekin muulle tonttimaaksi myydä. Naapuri nyt vaan sattui olemaan kaupungin jonkun virkamiehen tuttu, ja oli saanut tältä vinkin, että alueelle tullaan aiemmista käytännöistä poiketen myöntämään useampia rakennuslupia lähiaikoina.
Tämä ei ole lain mukaan sisäpiiritiedon väärinkäyttöä, eikä minkäänlainen petos tms, vaikka se on kertaluokkaa törkeämpi teko noin moraaliselta kannalta ajatellen, kuin se, että myy omistmansa osakkeet kun tietää että firman tulos dippaa.
Lähetä kommentti