Pukki kävi aattoiltana. Pappa ei taaskaan ehtinyt näkemään pukkia, koska oli tapansa mukaan hakemassa kinkkua. Pukki noudatti toiveitamme ja lahjojen määrä oli verraten vähäinen.
Vanhempi poika sai LEGO-sukkulan, nuorempi autoradan.
Olin kurkistanut pukinkonttiin aiemmin, joten osasin jo aavistaa, että Suuri Kaalihuijaus löytyi sieltä. Aion lukea kirjan tällä viikolla, alku vaikutti jo jokseenkin lupaavalta. Kirjoitustyylissä on jotain häiritsevää. En tarkoita, että siinä olisi jokin vika sinänsä, tunne on samankaltainen kuin siinä, että näkee jonkun henkilön, jonka periaatteessa pitäisi tuntea, mutta ei vain osaa sanoa mistä.
Kolmen päivää kinkkua ja laatikoita syötyämme ei oikein enää jouluruoka maistu. Joulukuusi täytynee pilkkoa polttopuiksi jo lähipäivinä, siksi paljon se neulasia varistaa. Lapset ovat tämän viikon kanssani kotona, mikä on tietysti erittäin mukavaa. Vaimo sai minut houkuteltua kolmen päivän tutustumistarjoukseen kuntoklubille, ja se alkaa tänään iltapäivällä. Tästä johtuen tällä viikolla ei ole oikein aikaa työntekoon. Alkuperäinen suunnitelmani oli korjata kaksi hylättyä paperiani ja lähettää ne konferenssiin joka järjestettäisiin ensi kesänä Japanissa. Suunnitelma ei ainakaan molempien paperien kohdalla onnistune.
45 kommenttia:
Suuri kaalihuijaus on suurimmalta osaltaan aika karmaisevan epä-älyllistä roskaa. Se on myös läpikotaisin vasemmistolainen teos, vaikka yrittää julistaa neutraalisuuttaan.
En pysty sanomaan vielä mitään sen vasemmistolaisuudesta tai siitä, miten "roskaa" se on. Ensimmäisen kappaleen perusteella kirjan on ainakin tarkoitus olla pelkästään sen ihmettelyä, että demokraattisen päätöksenteon mandaatti perustuu heikkoon tietoon.
Voi toki olla, että tämä on jo sinänsä "vasemmistolainen" lähestymistapa. Ainakin aivovammakonservatiivien mielestä jo sen ehdottaminen, että henkilökohtaiseen ilmoitukseen perustuva ennakkoluulo ei olisi paras tiedonlähde, on jotain neuvostokommunismiin verrattavaa autoritaarisuutta.
Tidari on aika lailla suoralta kädeltä tyrmäämässä kaikki uskonnollisten konservatiivien kirjoitukset ja tulkinnat, mutta nämä punavihreät hihhulijutut tuntuvat osuvan sokeaan pisteeseen. Jos Uschanov kutsuu itseään äärivasemmistolaiseksi (Soininvaaran blogilla), niin hengentuotokseksi sellaisen kirjailijan yhteiskunnallista analyysia lienee parempi kutsua kuin miksikään tiedekirjaksi.
Ja toisekseen, jokainen evoluutiobiologiaan perehtynyt osaa kertoa ilman pamfletin julkaisuakin, että ihmiset tekevät päätökset tunteella. "Oikeistolaisilla" on samanlaiset tunteet keskenään ja "vasemmistolaisilla" omansa. Järjen sanoiksi puettuna ne olisivat jotain sellaista kuin "jokainen huolehtikoon itsestään" ja "yhteiskunnan tulee olla solidaarinen".
Jostain syystä vasemman laidan kulkijoilla on pakonomainen tarve uskotella, että juuri he hallitsevat yhteiskunnalliset asiat järjellä muiden edetessä tunteella. Samalla tavalla he näkevät ihmisen seksuaalisuuden ja uskonnollisuuden pelkkinä kahlittavissa olevina heikkouden ilmentyminä, vaikka koko ihmiskunnan henkinen elämä pyörii noiden kahden asian ympärillä. Ei ole olemassa mitään teististä konfliktia idän ja lännen välillä - on konflikti naisten seksuaalisuuden rajoittamisessa. Paljonko siinä silloin painaa "heikko tieto" tai "vahva tieto" timosoinin vaalipiiristä, on herttaisen yhden tekevää.
Intuitio.
On se jännä keksintö. Sama juttu muuten itävaltalaisten kanssa. Kun luin ensimmäistä kertaa itävaltalaista taloustiedettä, tiesin, että tässä on jotain väärää (varsinkin heidän kivenkovassa praksaelogiassa), mutta en osanut vain ajatuksiani pukia sanoiksi. Mutta kaikkien iloksi mm. Bryan Caplan on puhkonut reikiä varsinkin heidän metodologiaansa.
Ilmeisesti Uschanov on ymmärtänyt ainakin Caplanin kirjan pointin väärin kuten Soininvaaran blogin kommenttiosasolta ilmenee. Enpä ole kirjaa lukenut, joten enpä mene sanomaan enempää.
En oikein näe, miten kirja, jossa vedotaan empiirisiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan se, tuleeko tietystä ihmisestä vasemmistolainen vai oikeistolainen, palautuu viime kädessä pitkälti mielivaltaisiin yksilöpsykologisiin tekijöihin (s. 46-50), voi olla "läpikotaisin vasemmistolainen teos". Läpikotaisin vasemmistolainen teos luultavasti esittäisi, että vasemmistolaisuus on rationaalista ja oikeistolaisuus irrationaalista.
Suuri osa kirjasta perustuu myös toisen empiirisen tutkimuksen aineistoihin, joista ilmenee, että Suomen kahdeksasta puolueesta omien kannattajiensa arvion mukaan kaikkein oikeistolaisimman, kokoomuksen, äänestäjillä on lähes kauttaaltaan hyvin paikkansapitävä ja tiedollisesti korkeatasoen kuva omasta yhteiskunnastaan.
Voi tietysti olla, että tässä on kyseessä sellainen ns. aivovammakonservatismi, jonka mukaan myös kokoomus edustaa vasemmistoa. Tähän saattaisi viitata esim. kunnioittava viittaaminen Caplanin kaltaiseen aivovammakonservatiiviin. Siinä tapauksessa asiasta on tietysti mahdotonta sanoa mitään, mikä tyydyttäisi aivovammakonservatiiveja.
Ei kun ihan vakavasti, Tommi sen sanoi: se, mitä nimitän aivovammakonservatismiksi on jotain analogista ns. makkaratukka-ajattelulle. Siis kumpikin on karikatyyri, mutta silti stereotyyppisiä piirteitä löytyy yllättävän laajalta.
Siis, ikäänkuin hipit contra haulikko kädessä raamattuaan lukevat heinähatut.
Jotenkin homma menee oudoksi, kun tarkalleen sama operationaalinen ehdotus on hieno ja hyvä juttu, jos joku omista sen esittää ja kauheaa fasismia/kommunismia jos sen esittää joku väärä henkilö. Tästä syytän kyllä enemmän ns. konservatiiveihin kallellaan olevia tahoja.
"Voi tietysti olla, että tässä on kyseessä sellainen ns. aivovammakonservatismi, jonka mukaan myös kokoomus edustaa vasemmistoa."
Tämähän on puhtaasti määrittelekysymys, mutta Kokoomus kannattaa esim. hyvinvointivaltiota, mitä esim. amerikan konservatiivit eivät tippaakaan. Toki Kokoomus on sinäänsä täynnä konservatiiveja samoin kuten perussuomalaiset, mutta puoluohjelmien substanssierot ovat sinäänsä pieniä.
Toisaalta minulle on ihan yhdentekevää pidetäänkö jotain puoluetta vasemmistona tai oikeistona. Semantiikkaa.
"Tähän saattaisi viitata esim. kunnioittava viittaaminen Caplanin kaltaiseen aivovammakonservatiiviin. Siinä tapauksessa asiasta on tietysti mahdotonta sanoa mitään, mikä tyydyttäisi aivovammakonservatiiveja."
Bryan Caplan ei ole konservatiivi. Sen lisäksi, että haukut näköjään itse henkilöä, sinusta on mukava haukkua myös ihmisiä, jotka ovat hänen kanssaan kenties samaa mieltä. Oliko sinulla jokin oikea pointtikin vai onko tämä haukkuminen vain joku kirjan markkinointikikka?
Edelleenkin Caplanin mukaan rationaalisen äänestäjän malli on virheellinen, koska kansalaisilla on paljon virheellisiä käsityksiä taloudesta. Toisinsanoen kontrasti ekonomistien mielipiteiden kanssa on ilmeinen (ulkomaalaisvastaisuus jne.). Toimiiko demokratia on sitten ihan määrittelelykysymys.
En ole lukenut kirjaasi, joten en kommentoinut sitä muulta osin.
Edelleenkin Caplanin mukaan rationaalisen äänestäjän malli on virheellinen, koska kansalaisilla on paljon virheellisiä käsityksiä taloudesta.
Ja...?
Soininvaaran blogin kommenteissa näytti esiintyvän - ja nyt tässä uudestaan toistuvan - sellainen omituinen käsitys, että olen jotenkin "käsittänyt Caplanin väärin", kun en hänestä puhuessani käsittele tätä puolta hänen kirjastaan. Mutta tarkoitukseni ei edes ole käsitellä tätä puolta hänen kirjastaan, vaan Caplanin aivovammakonservatiivista puolta. Se ilmenee esimerkiksi demokratian vastustamisena jo yksistään yhteiskunnallisen päätöksenteon abstraktina taustaperiaatteena - sekä erilaisia muotoja saavina konservatiivisina kulttuurifilosofisina väitteinä, että nykyisenkaltainen länsimainen demokratia on ikään kuin "pilannut maailman" siitä mitä se oli 100 viiva 200 vuotta sitten. Tämän puolen olemassaolo ilmenee ehkä parhaiten Caplanin yksityishenkilönä esittämistä julkisista kannanotoista, mutta hän itse esittää myös kirjansa ja muut tieteelliset julkaisunsa avoimesti osana samaa suurta intellektuaalista projektia.
On jotenkin merkillepantavaa, että kun esitin samassa keskustelussa yhden yksittäisen esimerkin näistä Caplanin kannanotoista - hänen viimekeväisen väitteensä, että naisten asema oli parempi 1800-luvulla kuin 2000-luvulla - kukaan ei lähtenyt puolustamaan tätä kannanottoa minun väitetyltä "väärinymmärrykseltäni". Keskustelu kääntyi sen sijaan välittömästi täysin muihin aiheisiin.
Sen toisteleminen, että en kommentoi Caplanin kritiikkiä ns. rationaalisen äänestäjän mallia kohtaan, on vähän kuin sanoisi, että en voi kommentoida bolshevikkien kansanmurhia, kun en ensin ole mitenkään kommentoinut Leninin kansantaloustieteellisiä kirjoituksia, ja että tämä kommentoimattomuus osoittaa minun "ymmärtäneen Leninin väärin".
Oliko sinulla jokin oikea pointtikin vai onko tämä haukkuminen vain joku kirjan markkinointikikka?
Kirjan markkinoiminen olisi tällä hetkellä melko turhaa touhua, koska se on ollut nyt jo kaksi viikkoa kustantajan varastosta loppuunmyytynä - vain joissakin yksittäisissä kivijalkakaupoissa voi olla yksittäisiä irtokappaleita - ja toinen painos tulee painosta vasta joskus loppiaisen tienoilla. Kirjaa myytiin kahdessa kuukaudessa yhtä monta kappaletta kuin edellistä kirjaani kahdessa vuodessa. En kylläkään pidä luultavana, että tähän olisi vaikuttanut keskellä 241-sivuista kirjaa oleva pieni suppea kolmen sivun osio jostain Bryan Caplanista - puoleen eikä toiseen.
"Mutta tarkoitukseni ei edes ole käsitellä tätä puolta hänen kirjastaan, vaan Caplanin aivovammakonservatiivista puolta."
Caplan ei ole konservatiivi vaan libertaari.
"Se ilmenee esimerkiksi demokratian vastustamisena jo yksistään yhteiskunnallisen päätöksenteon abstraktina taustaperiaatteena - sekä erilaisia muotoja saavina konservatiivisina kulttuurifilosofisina väitteinä, että nykyisenkaltainen länsimainen demokratia on ikään kuin "pilannut maailman" siitä mitä se oli 100 viiva 200 vuotta sitten."
Asiahan riippuu mistä katsoo. Valtioiden menot olivat käytännössä triviaaleja 1800-1900-luvulla, kun 1900-luvulla valtioon osuus BKT:sta on kasvanut 30-50% monissa länsimaissa. Suurin osa valtion budjeteista on erikoisintressien kuppaamia etuuksia, ja mitä pahinta ne ovat epätehokkaita. Kuten esim. Tiedemies sinulle voi kertoa, tehokkuus on kaiken länsimaisen kehityksen perusta.
"On jotenkin merkillepantavaa, että kun esitin samassa keskustelussa yhden yksittäisen esimerkin näistä Caplanin kannanotoista - hänen viimekeväisen väitteensä, että naisten asema oli parempi 1800-luvulla kuin 2000-luvulla - kukaan ei lähtenyt puolustamaan tätä kannanottoa minun väitetyltä "väärinymmärrykseltäni". Keskustelu kääntyi sen sijaan välittömästi täysin muihin aiheisiin."
No sinä luet Caplania kuin piru raamattua. Ensinnäkin minulle on ihan yhdentekevää mitä mieltä Caplan on jostain 1800-luvun naisten asemasta. Tuo on yhtä tärkeää algoritmianalyysille kuin mitä mieltä Donald Knuth on jostain ohjelmoinnin historiasta. Caplanilla on satoja ellei tuhansia kommentteja moniin hyvinkin ristiriitaisiin asioihin kuten monilla muillakin akateemisilla bloggaajilla. En odota sen enempää Krugmanin kuin esim. Mankiwin olevan joka blogipostissaan täysin oikeassa, koska monet posteista ovat spekulatiivisia luonteeltaan, ja kommenttiosastolla joku saattaa korjata asioita huomattavasti.
http://elidourado.com/blog/myth-of-the-rational-blogosphere/
http://econlog.econlib.org/archives/2010/04/preference_fals.html
Tuo on ihan yhtä älykästä kuin sanoisi, että Tiedemiehen IPR-vastustus on aivovammapiratismia, koska joku 2007 annettu esimerkki höyrykoneen patenteista ei pitänyt paikkaansa. Not a big deal really.
Siihen nähden, että Bryan Caplan ehkä yksi älyllisesti rehellisimmistä libertaareista ja on kritisoinut mm. itävaltalaisten apriorismia ja kivenkovaa metodologiaa (jolla he perustelevat radikaaleja kantojaan), minusta on lähinnä vastenmielistä, että joku kehtaa kutsua Caplania aivovammakonservatiiviksi. Mutta mitäpä muuta äärivasemmistolaiselta voi odotaakaan.
Minäkin pidän Uschanovin luonnehdintaa Caplanista aivovammakonservatiivina vääränä. En tiedä, onko kyseessä väärinymmärrys vai onko Uschanovilta palanut päreet jostain kommentista, mutta Caplanin kutsumisessa aivovammakonservatiiviksi on vähän samaa kuin siinä, että nämä todelliset aivovammakonservatiivit Jenkkilässä haukkuvat Obamaa sosialistiksi. Jos kallistuu vasemmalle, niin on sitten äärivasemmalla. Vähän samaa on siinä, että Suomessa jotkut höyrypäät näkevät joka nurkan takana ‘punaviherstallareita’.
Lisäisin vielä, että sen perusteella, mitä olen tätä blogia seurannut, niin Tiedemies tarkoittaa tuolla aivovammakonservatiivilla juuri noita Coultereita, Glenn Beckejä ja vastaavia - ei Caplania tai Tyler Cowenia, Robin Hansonia tai muita libertaarin ajatusmaailman omaavia ajattelijoita.
Caplanin kanssa voi olla eri mieltä perustellusti, mutta vaatii melkoista hehtaaripyssyä niputtaa Caplanin kaltaiset libertaristit akateemikot samaan sakkiin kuin älyllisesti epärehellisiä talking pointeja Fox Newsillä vänkäävät Ann Coulterin kaltaiset hahmot. Vai käyttääkö Uschanov tästä porukasta jotain vielä pejoratiivisempaa termiä?
En oikein näe, miten kirja, jossa vedotaan empiirisiin tutkimustuloksiin ... voi olla "läpikotaisin vasemmistolainen teos".
Jos tiedettä työkseen tekevä tai sitä tutkiva ei ymmärrä, että tieteessä (usein) esitetään voimakkaasti poliittisia kannanottoja ja verhotaan ne peitellysti "tieteellisen menetelmän suojiin", olen lähinnä huvittunut. Tieteellinen sosialismi, ilmastonmuutos, sukupuolitutkimus, lääketeollisuus jne. Tiede on läpeensä politisoitunut ja tieteen rahoitus heijastelee yhteiskunnallisia arvovalintoja.
Uschanovin kommentti Sekoomuksesta oikeistopuolueena lienee laitettavissa lähinnä primitiivireaktion piikkiin. En voi uskoa, että 2000-luvun kominternilaisen (lue: äärivasemmiston) johtavan suomalaisen filosofin käsitteissä Sekoomus on oikeistopuolue. Tai edes konservatiivi.
En tunne Caplania, joten en osaa sanoa. Fullerin kanssa olen sikäli samaa mieltä, että juuri Coulterin kaltaisia tyyppejä olen nimittänyt "aivovammakonservatiiveiksi", Cowenia ja useimpia akateemisia libertaristeja en koskaan, koska jossain hämärässä merkityksessä olen sellainen itsekin.
(En tunnusta, jos myöhemmin kysytte)
Lähisukulaisteni kesken on ollut jo reilut 10 vuotta voimassa sopimus lahjattomasta joulusta. Sopimus on pitänyt ja kaikki ovat tykänneet.
Juho,
siis meillä lahjoja saavat lapset. Aikuiset tuovat toisinaan toisilleen suklaarasian tai villasukat, meilläkin on yleensä ollut ideana, että lahjoja ei pahemmin jaella. Ja erityisesti, että lahja, jos sellainen annetaan, annetaan jokseenkin anonyymisti.
Ymmärrän toki jouluisen lahjahuuman pienten lasten kohdalla, eli tarkoitukseni ei ollut kritisoida perhejouluasi siltä osin. Mutta kovin turhanpäiväiseltä kuulostaa aikuisten tuskastelu siitä, mitä ostaisivat lahjaksi aikuisille tuttavilleen. Ainakin minä kuulen usein tuota tuskastelua.
Asiahan riippuu mistä katsoo. Valtioiden menot olivat käytännössä triviaaleja 1800-1900-luvulla, kun 1900-luvulla valtioon osuus BKT:sta on kasvanut 30-50% monissa länsimaissa. Suurin osa valtion budjeteista on erikoisintressien kuppaamia etuuksia, ja mitä pahinta ne ovat epätehokkaita.
Päinvastoin kuin vaikkapa 1800-luvun torpparilaitos tai erillaiset taloudelliset yksinoikeudet? Jotenkin ajatus että meillä on nyt enemmän kuppaajia ja tehottomuutta kuin 1800-luvulla tuntuu hassulta, semminkin kun me nyt olemme huomattavasti tehokkaampia. Ajatus että vaikkapa valtion osuus BKT:stä on jonkinlainen korruption mittari, jos sitä haetaan, on kyllä aivovammainen ihan muualtakin kuin laitavasemmalta katsottuna, esimerkiksi empiirisesti.
"Ajatus että vaikkapa valtion osuus BKT:stä on jonkinlainen korruption mittari, jos sitä haetaan, on kyllä aivovammainen ihan muualtakin kuin laitavasemmalta katsottuna, esimerkiksi empiirisesti."
Empiirisesti ainakin Chafuen ja Guzmánin tutkimus osoittaisi (Chafuen, Alejandro (1998). “Estado y Corrupción.” In Alejandro Chafuen and Eugenio Guzmán, Corrupción y
Gobierno (Santiago, Chile: Fundación Libertad y Desarrollo), että 70% korruptiosta johtuu säätelystä. Säätelyn määrä korrelloi aika pitkälle valtion koon mukaan. Mutta ei sinun tarvitse tuota empiiristä tutkimusta todesta ottaa, korruptio on ihan määrittelykysymys. Jos vaikka n-prosenttia valtion budjetista menee vaikka kotimaisten sokerinvalmistuksen tukemiseen, tuloksena on, että kuluttajat maksavat korkeampaa sokerin hintaa ja köyhdyttävät ulkomaisia sokerinvalmistajia. Sokerin voit korvata vaikka kulttuurilla ja kasettimaksulla. Se näkeekö tälläisen erikoisintressien kuppauksen sitten korruptiona vai hyödyllisenä yhteiskunnan funktiona on ihan poliittinen makuasia.
Vaikka en prima facie kiellä Kaldor-Hicks-tyyppisiä tehokkuuslaskelmia, ei ole mitenkään aivovammaista eikä kovin kohtuutonta sanoa, että suuri julkinen sektori voi aiheuttaa aika järjettömiä epätehokkuuksia. Ja ajan mittaan näillä on myös kerrannaisvaikutuksia.
70% korruptiosta johtuu säätelystä. Säätelyn määrä korrelloi aika pitkälle valtion koon mukaan.
Ei pidä paikkaansa kahdesta syystä. Ensinnäkin, "valtion koko", jos se mitataan bruttoveroasteena, on huono indikaattori siitä, missä määrin valtio todella tekee asioita. Contra siis esimerkiksi missä määrin se vain siirtää rahaa kasvottomasti ja käytännössä automaattisesti.
Esimerkiksi Suomessa tulonsiirrot muodostavat noin puolet valtion budjetista. Yksin lapsilisät ovat pari miljardia, valtiokonttorin eläkkeet vajaa neljä miljardia - josta pari miljardia tulee valtion budjetista - ja kruununjalokiven eli KELA:n maksut toistakymmentä miljardia jne. Kaikkinensa tulonsiirtoihin menee jotain luokkaa puolet kaikista veroista.
Toisesta puolesta joku parisenkymmentä miljardia on henkilöstömenoja eli palkkoja. Kasettimaksut jne. hyvitysjärjestelmät ovat Suomen taloudessa erittäin pieni tekijä.
Pointtini on, että vaikka näitä menoja voi sinänsä pitää "sääntelynä", niiden korruptiota lisäävä vaikutus on aika kyseenalainen. Esimerkiksi erilaiset yksinoikeudet, pääomakontrollit, jne, joita on historiallisesti harjoitettu aikana, jolloin valtio oli "pienempi", tuottavat kertaluokkaa enemmän korruptiota. Vaikutus kokonaistalouteen on suhteessa näkyvään "valtion rooliin" mahdollisesti useamman kertaluokan suurempi kuin vaikka 23% ALV:llä, joka on sekin todella raju vero.
Vaikka en prima facie kiellä Kaldor-Hicks-tyyppisiä tehokkuuslaskelmia, ei ole mitenkään aivovammaista eikä kovin kohtuutonta sanoa, että suuri julkinen sektori voi aiheuttaa aika järjettömiä epätehokkuuksia. Ja ajan mittaan näillä on myös kerrannaisvaikutuksia.
En ihan ymmärrä tätä toteamusta; Suuri julkinen sektori voi aiheuttaa suuria tehokkuustappioita nimenomaan Kaldor-Hicks-mielessä, siis hävittää hyvinvointia. On kuitenkin yhteiskuntia, joissa tämä tehokkuustappio on aivan empiirisesti hämmästyttävän pieni huolimatta siitä, että valtion käsien kautta kulkee valtavia määriä rahaa. Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki tällaisista yhteiskunnista.
En sano tätä puolustaakseni pohjoismaista hyvinvointivaltion mallia, vaan siksi, että tämä on mielestäni tosiasia, joka vaatii selityksen.
Uschanovin kommentti Sekoomuksesta oikeistopuolueena lienee laitettavissa lähinnä primitiivireaktion piikkiin. En voi uskoa, että 2000-luvun kominternilaisen (lue: äärivasemmiston) johtavan suomalaisen filosofin käsitteissä Sekoomus on oikeistopuolue. Tai edes konservatiivi.
Valtavirtaisen poliittisen puhetavan mukaan Kokoomus on Suomessa tällä hetkellä tärkein oikeistopuolue. Se, että jossain oman päänsä sisäisessä kumitonttulandiassa asustava äärioikeistolainen ei pidä Kokoomusta oikeistopuolueena, on täysin hänen oma ongelmansa.
Mitä sitten konservatiivisuuteen tulee, kaikki oikeistolaisiksi yleisessä kielenkäytössä luokiteltavat ajatussuunnat eivät tietenkään ole konservatiivisia. Johdonmukaiselle markkinaliberaalille tosiaan kaikki on kaupan ja esi-isien arvot realisoidaan halvan makkaran hintaan, jos se on hänen liiketaloudellisten etujensa mukaista. Silti olemme sitä mieltä, että markkinaliberaali on "oikeistolainen", koska markkinaliberalismi on ristiriidassa markkinoiden sääntelyn ja valvonnan kanssa - se kun on keskeinen vasemmistolainen arvo.
Jos tiedettä työkseen tekevä tai sitä tutkiva ei ymmärrä, että tieteessä (usein) esitetään voimakkaasti poliittisia kannanottoja ja verhotaan ne peitellysti "tieteellisen menetelmän suojiin", olen lähinnä huvittunut. Tieteellinen sosialismi, ilmastonmuutos, sukupuolitutkimus, lääketeollisuus jne. Tiede on läpeensä politisoitunut ja tieteen rahoitus heijastelee yhteiskunnallisia arvovalintoja.
Jep. Kaikki on arvovalintoja ja politisoitumista ja jos länsimainen tiede ei tunnusta jumalatar Saraswatin lahjoittaneen puhekykyä ihmissuvulle, se johtuu vain siitä, että länsimainen tiede on rajoittunutta, politisoitunutta ja kolonialistista eikä siksi tunnusta hindulaista epistemologiaa länsimaisen kanssa samanarvoiseksi ja ehkä jopa sitä paremmaksi tietoteoriaksi.
Kaikki kukat kukkikoon! Postmodernismia kehiin! Jostain puolueettomasta tieteestä puhuminenhan olisi - hyi olkoon - positivismia! Tiedehän on vain sosiaalinen konstruktio.
TM:n kommenttiin joka sisälsi sen mitä meinasin kirjoitta, ja enemmän sekä paremmin, ei mitään lisättävää.
Tuosta tutkimuksesta:
Chafuen, Alejandro (1998). “Estado y Corrupción.” In Alejandro Chafuen and Eugenio Guzmán, Corrupción y Gobierno (Santiago, Chile: Fundación Libertad y Desarrollo)
Finds that corruption is negatively related to economic freedom. Economic Freedom of the World: 1975–1995
and Transparency International are the main data-source for institutional variables.
http://www.freetheworld.com/2005/2005_Full_Report.pdf
Ja tuo "Economic Freedom of The World" käyttää EFW-indeksiä.
"In practice, the index measures:
* Size of government: expenditures, taxes, and enterprises
* Legal structure and security of property rights
* Access to sound money
* Freedom to trade internationally
* Regulation of credit, labor, and business
...Each of the 5 areas above is given equal weight in the final score."
http://en.wikipedia.org/wiki/Indices_of_economic_freedom#Economic_Freedom_of_the_World
Eli sen BKT-osuuden vaikutus tuohon indeksiin on viidesosa.
"En ihan ymmärrä tätä toteamusta; Suuri julkinen sektori voi aiheuttaa suuria tehokkuustappioita nimenomaan Kaldor-Hicks-mielessä, siis hävittää hyvinvointia. On kuitenkin yhteiskuntia, joissa tämä tehokkuustappio on aivan empiirisesti hämmästyttävän pieni huolimatta siitä, että valtion käsien kautta kulkee valtavia määriä rahaa. Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki tällaisista yhteiskunnista. "
Tarkoitan tällä sitä, että monet tulonsiirrot eivät varmasti ole Pareto-optimaalisia, mutta jos tehokkuuskriteriaa rukataan Kaldor-Hicks-tyyppiseksi, voidaan ehkä perustella jonkunlaisia hyvinvointivaikutuksia.
Riippuu miten asiaa katsoo. Kyllä Pohjoismaissa on varmasti huomattavasti pienempi tehokkuustappio kuin jossain Afrikan diktatuureissa, tätä en todellakaan kiellä. En siis ollenkaan kiellä väitettä, että valtiolla, jonka julkinen sektori on 5-10%, voisi olla (ja varmaan onkin) suuria kerrannaisvaikutuksia olevia säätelytoimenpiteitä verrattuna valtioon, jonka julkinen sektori on 50%. Ehkä asia on jopa historiallisesti ollutkin näin.
Uskon silti, että näkeekö isot tai sitten pienet tulonsiirrot (kuten sinunkin rakastama kasettimaksu) etuintressien kuppaamana korruptiona vai hyödyllisenä sosiaalisena utiliteettina on sitten poliittinen makuasia. Minulle on sinäänsä veronmaksajana yhdentekevää käyttääkö valtio verorahani virkamiesten kestitisimseen (suora korruptio), tulonsiirtoihin vai satunnaisten intressiryhmien tukemiseen.
Tämän lisäksi tulonsiirroilla on sinäänsä aika ikävä vaikutus kannustimiin, puhumattakaan Kelan tukiviidakoista. Juurihan sinä kirjoitit itse niistä. Näiden kvantitaavisista arvoista voidaan kiistellä maailman tappiin asti. Joka tapauksessa Suomen veroaste tehokkaasti tappaa rikastumisen, ja poistaa paljon rahaa pääomamarkkinoilta, millä on paljon kerrannaisvaikutuksia. Suomen veroaste on kuitenkin 50% johon säätely heittää päälle 10-25% riipppuen ihan miten niitä halutaan laskea.
Otetaan esimerkiksi vaikka eläkejärjestelmä. Osa rahoista siirretään sukupolvelta toiselle, jolloin käytännössä ihmiset, jotka syntyvät myöhemmin joutuvat kustantamaan aikaisempien sukupolvien eläkkeet. Mikäli ikäjakauma muuttuu ajan myötä syntyvyyden muuttuessa, joutuvat nuoremmat sukupolvet maksamaan enemmän veroa samoista tuista. Mikäli elinikä kasvaa, kasvavat myös järjestelmän menot ellei eläkeikää siirretä mikä onnistuukin nykyisessä demokratian todellisuudessa erinomaisesti. Tavallaan tämä on ehkä suurimpia Ponzi-huijauksia. Osa rahoista sitten katoaa tukijärjestelmän byrokratiaan ja osa katoaa tälläisiin "riskittömiin" sijoituksiin kuten Kevan Kreikan valtionlainat. Miten et voi nähdä tätä tehokkuustappiona?
Olet sinäänsä oikeassa, että vaikka iso julkinen sektori ei implikoi suurta määrää säätelyä (eikä välttämättä edes virallisen määritelmän mukaista korruptiota), voi nämä tehokkuustappiot olla silti aika merkittäviä.
Hernando de Soton kirja The Mystery of Capital - Why Capitalism Triumphs in the West and Fails Everywhere Else käsittelee melko hyvin ongelmia, joita kehitysmailla on kapitalistisen järjestelmän käyttöönotossa: http://www.nytimes.com/books/first/d/desoto-capital.html
Joo, lakisääteisiä eläkemaksuja saava yhtiö saattaa tehdä huonoja sijoituksia. Niin saattaa vapaaehtoisia maksuja saavakin, AEG nyt tulee mieleen. Julkinen terveydenhuolto voi olla tehotonta ja byrokraattista. Toisaalta byrokraattisin ja tehottomin terveydenhuoltojärjestelmä on luultavasti Yhdysvalloissa, ja se on yksityinen... Se että verorahoitus aiheuttaa korruptiota, tehottomuutta, jne. on yksinkertaisesti täysin tuulesta temmattu väite, ikäänkuin korruptio, huijaus ja välistäveto olisi jotenkin vain julkisen puolen ongelma. Päinvastainenkaan ei tietenkään ole totta.
Veroasteen määrää pitkässä juoksussa julkisten menojen taso. Se mitä on järkevää hoitaa julkisin varoin ja mitä yksityisin on kontingenttia. Tietenkin se mistä valtiosta puhutaan vaikuttaa, Ruotsin ja Zimbabwen optimaalinen veroaste ei ole sama. Jos nyt jotain nyrkkisääntöä hakee niin sellaiset vakiintuneet palvelut joita lähes kaikki käyttää on luultavasti tehokkaampaa rahoittaa verovaroista, transaktiokustannukset on pienemmät.
Otetaan mikrotason esimerkki. Pitäisikö joukkoliikenteen olla maksutonta eli verovaroin rahoitettua siinä kuin vaikka tieverkosto? Tuolla tasolla tuohon ei voi vastata juuta eikä jaata. Vaikuttavia tekijöitä on ainakin kulkumuoto-osuus (kuinka suuri osa käyttää), kyseisen järjestelmän marginaalikustannukset, lippujärjestelmän kustannukset, sekä käytön muutosten positiiviset ja negatiiviset ulkoisvaikutukset joita on koko liuta. Jos kulkumuoto-osuus on suuri ja marginaalikustannukset pienet (käytännössä hyvin toimiva etupäässä raidepohjainen järjestelmä kaupunkialueella) niin luultavasti laskuttaminen ei maksa vaivaa, ja toisin päin. Olennaista on että tuo on jotain jonka voi laskea auki, ei mikään vakaumuskysymys.
Valtavirtaisen poliittisen puhetavan mukaan Kokoomus on oikeistopuolue.
Olen sanonut tämän ainakin kolmessa eri keskusteluketjussa aiemminkin, että sinä, rakas Hönöseni, edustat saman valtavirtaisen puhetavan mukaan äärioikeistoa russofobisena vasemmistolaisena. Blogeihin tutustuessani nelisen vuotta sitten pidin pitkään ääntä juuri siitä järjettömyydestä, mikä tuohon sisältyy. Olisi ehkä kannattanut pitää enemmän ääntä myös sitä vastaan, että Sekoomusta kutsutaan oikeistopuolueeksi, jos sinin kaltaisesi kerran ottavat sen todesta.
Olen sanonut tämän ainakin kolmessa eri keskusteluketjussa aiemminkin, että sinä, rakas Hönöseni, edustat saman valtavirtaisen puhetavan mukaan äärioikeistoa russofobisena vasemmistolaisena.
Älä yritä vaihtaa puheenaiketta. Kyse oli Kokoomuspuolueesta, ei minusta.
Silloin kun keskustellaan Suomen politiikasta, pyritään käyttämään suomalaisen valtavirtaisen puhetavan termejä yksinkertaisesti siksi, että keskustelun tarkoituksena on kommunikaatio. Termit voidaan määritellä uusiksi, mutta se tehdään yhdessä sopimalla.
Se, että sinä yrität väkisin (pilkkaamalla ja asiattomuuksilla) pakottaa muut käyttämään omia sekomääritelmiäsi, osoittaa, ettet ole täällä keskustelemassa, vaan joko trollaamassa tai propagoimassa, ts. spämmäämässä.
Tämähän on puhtaasti määrittelekysymys, mutta Kokoomus kannattaa esim. hyvinvointivaltiota, mitä esim. amerikan konservatiivit eivät tippaakaan.
Kannattaa ja kannattaa. Puolueohjelmia ei kukaan oikeasti lue eikä ota vakavasti. Merkittävämpää on se, millaisten asioiden foorumina Kokoomus käytännössä toimii tai suostuu toimimaan.
Bryan Caplan ei ole konservatiivi.
En tunne Caplania erityisemmin, mutta täällä nähdyn todistusaineiston nojalla hän on taas yksi esimerkki siitä, että libertarismin tosiasiallinen rooli on toimia aivovammakonservatismin viikunanlehtenä, vähän niin kuin kommunistien vapaus- ja tasa-arvohöpötyksen rooli on toimia Gulagin viikunanlehtenä.
libertarismin tosiasiallinen rooli on toimia aivovammakonservatismin viikunanlehtenä...
En tiedä, miten itse ymmärrät "aivovammakonservatismin", mutta minä ymmärrän sen kyllä lähinnä tämä meemipaketti, johon kuuluvat se, että teini-ikäisen masturbointi on tulevan puolison pettämistä, evoluution kiistäminen, kansainvälisen politiikan ja erityisesti YK:n demonisointi, kaikenlainen liittovaltion vastustaminen itsetarkoituksena (Jonka vastine Euroopassa tuntuu olevan EU:n kaikenlainen vastustaminen), erilaisten kuvitteellisten peikkojen (vihreät, sosialistit, jne) näkeminen jokaisessa poliittisessa vastustajassa jne.
Libertaareilla on toki joitain näistä piirteistä, mutta Caplan ei mielestäni ole lainkaan pahimmasta päästä. Epäilen myös, että Tommi on, jos nyt ei "ymmärtänyt väärin", niin ehkä pikemminkin ylikorostanut Caplanin esittämiä ajatuksia demokratiasta. Esimerkiksi hän jätti pois sen tosiasian, että Caplan todellakin toteaa, että ero ekonomistien ja ns. karvalakkikansan näkemyksissä voi olla seurausta erilaisista vinoumista ekonomistien käsityksissä, kuten vaikkapa taloustieteen muotivirtauksissa, taloustieteilijöiden tulotasossa tai näiden taipumuksessa altistua tietynlaiselle poliittiselle ideologialle. Nämä vinoumat ovat empiirisesti testattavia, ja Caplan käsittääkseni jättää kysymyksen tältä osin avoimeksi. Tommi kuitenkin esittää kirjassaan, että Caplan olisi yksinkertaisesti tuominnut kansalaiset tyhmiksi, kun nämä ovat taloustieteilijöiden kanssa eri mieltä, ja viemässä näiltä äänioukeuden siksi että he ovat tyhmiä. Mielestäni tämä on yliampuva tulkinta.
Kirjassa on muutenkin muutamia sellaisia kohtia, joissa kirja todella vaikuttaa vasemmistopropagandalta. Vaikka on totta, että hän esittelee puolin ja toisin - siis sekä "vasemmistolaista" että "oikeistolaista" tietämättömyyttä - niin useimmat kuvitteelliset periaatetta havainnollistavat esimerkit on kuitenkin viritetty enemmän vasemmistolaisittain.
Esimerkiksi efektistä, jonka mukaan varmuus omasta mielipiteestä on suurempi niillä, joiden käsitys on eniten pielessä, käytetään esimerkkinä ainoastaan sitä, että sosiaaliturvan suuruuden yliarvioijat ovat erityisen varmoja mielipiteistään, mutta aliarvioijista (joita myös löytyy, erityisesti vasemmistosta) ei esitetä mitään samankaltaista esimerkkiä.
Olin myös hämmentynyt parista todella huterasta argumentista. Esimerkiksi kirjassa todetaan, että tutkimusten mukaan a) Ruotsissa kansalaiset osasivat sijoittaa useammankin puolueen niiden ajaman politiikan perusteella jatkumolle "vasemmalta oikealle", mutta b) USA:ssa ei osattu tehdä vastaavaa eroa kahden puolueen välillä yhtä hyvin. Tämä oli esitetty jotenkin voimistavan sitä käsitystä, että USA:ssa yhteiskunnallinen tietämättömyys on pahempaa kuin Ruotsissa, koska useamman puolueen sijoitteleminen on "huomattavasti vaikeampaa".
Tämä on kuitenkin vähän kummallinen argumentti, koska kahden puolueen kulttuurissa "vasemmistolaiset" ja "oikeistolaiset" mielipidekökkäreet putoavat melkein varmasti paljon lähemmäs jakolinjaa.
Minusta näytti myös vähän tarkoitushakuiselta - jos kohta en ole vielä lukenut kirjaa aivan kokonaan, joten en voi tästä olla vielä varma - että amerikkalaista poliittista kulttuuria arvioidessa oli sivuutettu ns. "value voters"- ilmiö kokonaan. Tämä selittänee sen, että monia vasemmistolaisia päätöksiä kannattavat silti äänestivät "oikeistolaista" ehdokasta. Näille äänestäjille nimittäin se, että ehdokas on harras kristitty, on usein tärkeämpää kuin se, että tämä kannattaa laajaa sosiaaliturvaa. En ole lukenut Caplania, joten en tiedä, miten Caplan tähän asiaan suhtautuu. Pitäisi varmaan lukea.
En tiedä, miten itse ymmärrät "aivovammakonservatismin", mutta minä ymmärrän sen kyllä lähinnä tämä meemipaketti, johon kuuluvat se, että teini-ikäisen masturbointi on tulevan puolison pettämistä, evoluution kiistäminen, kansainvälisen politiikan ja erityisesti YK:n demonisointi, kaikenlainen liittovaltion vastustaminen itsetarkoituksena (Jonka vastine Euroopassa tuntuu olevan EU:n kaikenlainen vastustaminen), erilaisten kuvitteellisten peikkojen (vihreät, sosialistit, jne) näkeminen jokaisessa poliittisessa vastustajassa jne.
Kyllä minäkin sen ymmärrän samalla tavalla. Libertaristi on aivovammakonservatiivin liittolainen ja apumies esimerkiksi sillä tavalla, että libertaristi vaatii aivovammakonservatiiville periaatesyistä oikeutta vaikkapa pakottaa maailmankuvansa lapsilleen.
Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka libertaristit ovat tosiasiassa aivovammakonservatiivien asialla, näiden luonnollisia liittolaisia.
tutkimusten mukaan Ruotsissa kansalaiset osasivat sijoittaa useammankin puolueen niiden ajaman politiikan perusteella jatkumolle "vasemmalta oikealle", mutta USA:ssa ei osattu
Niin, ja mietippäs mitä tuo kuvaa suomalaisen vasemmistoälymystön tasosta, kun Perussuomalaiset leimataan äärioikeistoksi.
"Joo, lakisääteisiä eläkemaksuja saava yhtiö saattaa tehdä huonoja sijoituksia. Niin saattaa vapaaehtoisia maksuja saavakin, AEG nyt tulee mieleen."
Toki. Siksihän tässä ei olisi mitään ongelmaa, jos ihmisiä ei pakotettaisi osallistumaan, vaan olisi vapaus valita joko valtiollisen eläkejärjestelmän tai oman välillä.
"Se että verorahoitus aiheuttaa korruptiota, tehottomuutta, jne. on yksinkertaisesti täysin tuulesta temmattu väite, ikäänkuin korruptio, huijaus ja välistäveto olisi jotenkin vain julkisen puolen ongelma. "
Korruptio on tietty määrittelykysymys kuten yllä kerroin. Jos verorahat menevät jonkun teollisuuden tukemiseen, jota ei kiinnostaisi tukea tippaakaan, on lähinnä kosmeettista pitääkö sitä korruptiona vai ei. Tämä on lähinnä seurausta poliittisesta prosessista. Välistäveto sinäänsä on osa sekä julkista että yksityistä tuotantoa. Kysymys (ei ainoa huom.) onkin onko poliittinen prosessi vai hintajärjestelmä tehokkaampi poistamaan tälläiset epätehokkuudet.
Minulla oli tässä jo pitempikin vastaus, mutta déjà vu -fiiliksen ansiosta en jaksanut kirjoittaa sitä loppuun, kun alkaa taas ällöttää tämä diskurssi ja miksi yleensä välttelen poliittisia väittelyitä. Jos pelissä ei ole tarpeeksi disinformaatiota, niin sitten analyysi tehdään miten halutaan. Eikä tämä ole väärin, moniakaan poliittisia kysymyksiä ei voi formalisoida mihinkään kaavaan, josta voi vetää tiukat johtopäätökset. Ikävä kyllä. Jos Kallasvuolla ja Steve Jobsilla on täysin eriävät visiot puhelimen toteutuksesta, markkinat kyllä huolehtivat tämä erimielisyyden ratkaisemista. Politiikassa tälläistä kannustinjärjestelmää ei ole.
"Olennaista on että tuo on jotain jonka voi laskea auki, ei mikään vakaumuskysymys."
Vaikka minulla ei ole sinäänsä mitää kunnon rehellistä CBA:ta vastaan, pitää muistaa, että monia asioia ei voida kvantifikoida. Jos ei ymmärrä hintojen merkitystä informaation siirtämisessä voi tehdä suuria systemaattisia virheitä (kuten esim. laskemalla hintoja rajakustannuksesta). Esim. Leonid Kantorovich koitti ratkaista neuvostoliiton teollisuuden tuotanto-ongelmia lineaariohjelmoinnilla. Ei näe metsää puilta you know. Ja sinun esimerkkiisi vielä sen verran, että transaktiokustannukset ovat nykyaikana aika marginaalisia.
Kumis: Kirjassa erikseen todetaan, että Persut sijoittuvat suomalaisessa "vasemmisto-oikeisto"-läpässä jonnekin keskustapuolueen tietämille. Siinä ei todellakaan ratsasteta tällä "äärioikeisto"-läpällä.
Valtion roolia taloudessa ajatellen "äärioikeisto" ei tarkoita mitään. Ainoa mielekäs luenta termille "äärioikeisto" on lähinnä "autoritaarinen ja nationalistinen". Tämä on myös se tapa, jolla anglomaailmassa sanaa käytetään, "far right" tarkoittaa autoritaarista ja nationalistista politiikkaa, oikeastaan täysin riippumatta esimerkiksi suhteesta tulonsiirtoihin tai verotukseen.
Roikut koko ajan siinä käsityksessä, että haluat sanan "oikeisto" tarkoittavan jotain positiivista, koska sana "vasemmisto" tarkoittaa jotain negatiivistä. Tämä on virhe. Oikeistolaisuus on vain sitä, että on täysi mulkku, ihan samaan tapaan kuin vasemmistolaisuus on sitä, että on ääliö.
Kirjassa on muutenkin muutamia sellaisia kohtia, joissa kirja todella vaikuttaa vasemmistopropagandalta. Vaikka on totta, että hän esittelee puolin ja toisin - siis sekä "vasemmistolaista" että "oikeistolaista" tietämättömyyttä - niin useimmat kuvitteelliset periaatetta havainnollistavat esimerkit on kuitenkin viritetty enemmän vasemmistolaisittain.
Amerikkalaisessa keskustelussa tämä on tapana ilmaista niin että todellisuus on puolueellinen. :) Oikealla on nyt vaan on enemmän tyhmiä ideoita, ja tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä että vasemmiston tyhmimmät ideat havaittiin sellaisiksi väestökokeissa itänaapurissa.
Timonen, siihen mikroesimerkkiin liittyen hintojen välittämä informaatio on arvokasta, mutta tässä tapauksessa menee yleskategoriaan muut haitat ja hyödyt. Lipunhinnoilla on käytännössä aika vähän merkitystä matkustajamäärien kannalta, käytännössä se menee niin että jos yhteys on hyvä niin sitä käytetään melkein hinnasta riippumatta ja jos se on huono niin ei sitä käytetä edes ilmaiseksi. Lippujärjestelmän kokonaiskustannukset ei ole ihan yksinkertainen asia, esimerkiksi sen aiheuttamat viiveet tuottaa kustannuksia, mutta suuruusluokkana noin 10% lienee tontissa.
En ymmärrä millä perusteella pidät transaktiokustannuksia ylipäänsä pieninä, mutta kieltämättä käytän termiä kuten moni muukin löysästi hallinnollisena kustannuksena, eli vika voi olla minun päässä.
En puhunut yllä varsinaisista typeryys-keisseistä, vaan sävystä, jolla kirjoittaja esittää asiansa ja kuvitteellisista esimerkeistä, joita hän käyttää erilaisten biasten esittämiseen. Muutoinkin sävy on kovin antiamerikkalainen, ja kuten yllä totesin, argumentit ovat melko heikkoja ja osa logiikasta ainakin minulle tökkii.
En hauku kirjaa silti. Se on paras tämäntyyppinen kirja, jonka olen nähnyt tähän mennessä.
käytännössä se menee niin että jos yhteys on hyvä niin sitä käytetään melkein hinnasta riippumatta ja jos se on huono niin ei sitä käytetä edes ilmaiseksi.
Juuri tämän takia hinta- ja markkinamekanismi toimii niin hyvin, ja juuri tästä syystä hintamekanismin sotkeminen rikkoo herkästi homman.
Juuri tämän takia hinta- ja markkinamekanismi toimii niin hyvin, ja juuri tästä syystä hintamekanismin sotkeminen rikkoo herkästi homman.
Usein joo, mutta tässä spesifissä tapauksessa hinnat välittää hyvin vähän mitään informaatiota kun sen olennaisen saa suoraan matkustajamääristä.
"Usein joo, mutta tässä spesifissä tapauksessa hinnat välittää hyvin vähän mitään informaatiota kun sen olennaisen saa suoraan matkustajamääristä."
Äläs nyt viitsi, Teemu, trollata. Kyllä se tässä tapauksessa välittää ihan yhtä hyvin informaatiota kuin missä tahansa muussakin hyödykkeessä.
Ilmainen joukkoliikenne johtaa resurssien liialliseen käyttöön, jopa yhteiskuntataloudellisessa mielessä (jossa yleensä, perusteetta, oletetaan infra uponneiksi kustannuksiksi), vaikka ne transaktiokustannukset säästettäisiinkin. On tätä kokeiltukin: ei kannata.
Muutoinkin sävy on kovin antiamerikkalainen, - -
Voin vakuuttaa, että jos perehtyisit siihen politiikkatietämystä koskevan valtiotieteellisen teoriakirjallisuuden osaan, joka ei ole antiamerikkalaista, lähinnä hakkaisit päätäsi seinään. Tämä kirjallisuus nimittäin edustaa täsmälleen niitä argumentoinnin tapoja, joita itse pidät omassa kirjassani kaikkein heppoisimpina, arveluttavimpina, tarkoitushakuisimpina jne., mutta niin, ettei niiden vastapainoksi ole tarjolla mitään muuta, vaan koko genre koostuu ensisijaisesti niistä.
Kirjan ensimmäisessä luvussa esiintyvä kvantitatiivisesti suuri määrä nimenomaan yhdysvaltalaisen politiikan käsittelyä selittyy muutenkin ensisijaisesti sillä, että dataa on sieltä olemassa eniten ja sen laatu on parasta. Olisin yhtä hyvin voinut esitellä vaikka ranskalaisten poliittista pööpöilyä, joka jo 1960-luvulla todettiin käytännössä suurin piirtein yhtä pahaksi kuin yhdysvaltalaisten, mutta siitä ei ole olemassa esimerkiksi aikasarja-aineistoja yhtä hyvin.
Caplania koskeva keskustelu on näköjään käyty jo poissaollessani loppuun. Ei siitä sen enempää. Paitsi tunnustus, että totta kai kärjistän ja yksipuolistan asioita esitellessäni Caplanin kaltaisia kirjoittajia. Olen vuosien varrella valitettavasti oppinut tämän pahan tavan - sellaisilta kirjoittajilta kuin joku Caplan. Tai Tiedemies. Tai Panu. Tai...
Trollata? En minä mielestäni mitään muuta sanonut kuin itsestäänselvyyksiä malliin että on jotain asioita jotka on niin kuin amerikkalaiset sanoo "too cheap to meter". Ja sitten joskus laskutuskustannukset on vaan kohtuuttomat suhteessa muihin kustannuksiaan. Vaikkapa suihkulähteen laskuttaminen kaikilta siitä nauttivista on sekä per kaduntallaaja niin halpaa että käytännössä niin vaikeaa että se käyttää kummankin ehdon, jos nyt pitää rautalangasta vääntää joku tarpeeksi keinotekoinen esimerkki.
Maksuttomasta liikenteestä yleensä ehkä jollain toisella foorumilla kuitenkin. Se nyt ei ollut kovin olennaista.
Rustasin nyt sitten JLF:n lyhyttä matematiikka liputtomista järjestelmistä jos tuo jotain kiinnostaa, http://jlf.fi/f29/718-ilmainen-joukkoliikenne/index8.html#post99915
Teemu,
Joo, olen samaa mieltä, että tietenkin on paljonkin asioita, joita ei kannata laskuttaa vaikka se "teoreettisesti" olisikin oikein. Käytännössä siis silloin kuin transaktiokustannukset (tai jotkin ulkoishaitat) ovat suuria.
Tästähän löytyy esimerkkejä hisseistä McDonaldsin ketsuppiin. Ja käytännössä tuo ei ole edes dikotominen valinta, vaan useimmiten tehdään kompromisseja, joissa laskutetaan "sinne päin", eli laskutus tehdään yksinkertaisesti, vaikka se kohdistuisikin heikommin. Esimerkkinä vaikkapa joukkoliikenteen kuukausiliput.
Mutta joukkoliikenne ei käytännössä missään tilanteessa ole lähelläkään pistettä, jossa se kannattaisi tarjota ilmaiseksi.
Mitä tulee tuohon hahmotelmaasi, niin se on ainakin osin väärin, koska siellä lasketaan jotain verovähennyksiä yms. Verot eivät kuulu yhteiskuntataloudellisten hyötyjen ja haittojen arviointiin.
Ja kyllä, yhteiskuntataloudellisten laskelmien perusteella esimerkiksi joukkoliikennettä kannattaa subventoida (mutta _ei_ sadalla prosentilla). Ja yleisessä tiedossa on, että minusta se ei ole riittävä peruste moisiin tulonsiirtoihin :-)
Oikeastihan ongelma on autoilun hinnoittelussa.
@Ari Timonen,
Kun luin ensimmäistä kertaa itävaltalaista taloustiedettä, tiesin, että tässä on jotain väärää (varsinkin heidän kivenkovassa praksaelogiassa), mutta en osanut vain ajatuksiani pukia sanoiksi. Mutta kaikkien iloksi mm. Bryan Caplan on puhkonut reikiä varsinkin heidän metodologiaansa.
Niinkö? Block, Hülsmann ja Stringham ovat vastanneet Caplanin argumentteihin.
Lähetä kommentti