maanantai 31. lokakuuta 2011

Mukulakiviä IV.


Tämän aamun xkcd ilmaisee alt-tekstissään jotain sellaista, mitä en oikein ole itse osannut sanoa. Lainaan sen tässä melkein kokonaan, koska joillain selaimilla tekstin lukeminen on vaikeaa:
Telling someone who trusts you that you're giving them medicine, when you know you’re not, because you want their money, isn’t just lying--it’s like an example you’d make up if you had to illustrate for a child why lying is wrong.
En suhtaudu itse homeopatiaan aivan tällä tavalla. Toki olen sitä mieltä, että on tärkeää muistuttaa ihmisiä siitä, että kyseessä on huijaus. Toisaalta, tiedetään, että toisinaan ihmisten "huijaaminen", eli placebovaikutuksen tarkoituksellinen indusoiminen on toisinaan hyvin tehokasta. Esimerkiksi opioidien analgeettinen vaikutus saadaan todistetusti aikaan suolaliuksella, jos yksilö vain uskoo saavansa opiaattia, kunhan tämä jollakin tapaa "muistaa" miten opioidit vaikuttavat.

On yksilöitä, jotka toki väittävät olevansa immuuneja kaikenlaisille placebovaikutuksille, mutta todennäköisesti tällaiset yksilöt yksinkertaisesti valehtelevat tai eivät ymmärrä vaikutuksen mekanismia.

Homeopatia perustuu tietenkin täysin placebovaikutukseen. Väite, jonka mukaan se voisi perustua johonkin muuhun, on täyttä humpuukia; kemialliset ilmiöt perustuvat käytännöllisesti katsoen täysin jäännöksettä tunnettuihin sähkömagneettisiin ilmiöihin. Tilastollisesti ajatellen homeopaattisessa liuoksessa ei ole ainuttakaan molekyyliä itse ainetta, t.s., siinä ei ole sen enempää alkuperäistä ainetta kuin sitä on normaalisti ilmassa tai juomavedessä. Mitään molekyylimuistin tms. kaltaista ilmiötä taas ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Ajatus, jonka mukaan voimme jotenkin päästä tällaisesta tosiasiasta eroon toteamalla "mutta kun tiede ei selitä kaikkea vielä", on järjetön. Oikeastaan se on niin järjetön -- ja kuitenkin niin yleinen -- että voidaan perustellusti sanoa, että inhimillisessä ajattelussa on jokin perustavanlaatuinen virhe. Itse en edes yritä väittää, ettei tämä samainen virhe rasittaisi minunkin ajukoppaani jossakin muodossa jatkuvasti. Meillä on, ihmisinä, aivan varmasti ns. sokeita pisteitä ajattelussamme. Erityisesti, meillä on niitä yksilöinä. Kaikki epistemologia, jossa esitetään että tiede on ylivertainen tapa selvittää miten asiat "todellisuudessa" ovat, perustuu viimekädessä tähän: väitelause altistetaan mielekkyystarkastelulle sekä operationalisointinsa että tulkintansa osalta, ja teoriaa jossa väitelause esiintyy, pitää voida koetella kokonaisuutena ja osina.

Emme tietenkään pääse koskaan eroon siitä, että aistimme ovat vajavaiset ja erehtyväiset, ja että yksilöinä elämme oikeastaan jatkuvasti eräänlaisessa tulkintavankilassa, johon ei mitään "puhtaita" havaintoja ulkomaailmasta pääse. Solipsismi ei kuitenkaan ole mikään perustelu yhtään millekään, pikemminkin se on anti-perustelu. Se ei muuta erilaisten väitelauseiden suhteellista painoarvoa mitenkään. Tämä on se kognitiivinen virhe, joka tehdään usein, sen tekevät uskonnolliset evidentialistit, homeopatian kannattajat, jotkut libertaarit(*), jne. Kognitiivinen virhe toimii niin, että kun meillä on väittämä, joka ei ole oikein mielekäs eikä edes sinänsä koeteltavissa, tai (homeopatian tapauksessa) selkeästi vääräksi osoitettavissa, tällainen "skeptikko" pamauttaa pöytään argumentin, jolla kaikkeen tietoon ympätään kohinaa, kyseenalaistamalla "paradigma" tai nimittämällä tietoa "arvaukseksi" jne. Tämän kohinan ikäänkuin ajatellaan jotenkin muuttavan höpöväittämän ja varsinaisen väittämän suhteellisia todennäköisyyksiä niin, että höpöväittämä onkin nyt samalla viivalla.

Tämä yhdistetään yleensä toistoon, eli höpöväittämää toistetaan aina kun mahdollista. Tämän toivotaan synnyttävän asiaan perehtymättömissä sivullisissa mielikuvan jonkinlaisesta asiasisältöisestä erimielisyydestä. Ehkä näkyvin tämäntapainen argumenttipari esiintyy siinä, miten kreationistit esittävät, että "biologit eivät tiedä miten elämä on syntynyt", joten tämä on ikäänkuin todisteena siitä, että he eivät tiedä mitään tai että voidaan katsoa elämän syntyprosessin olevan väistämättä jotain täysin muuta kuin nykyinen käsitys esittää. Esimerkiksi siitä, että abiogeneesin selityksessä on joitain yksittäisiä aukkoja -- hyvin pieniä sellaisia -- yritetään jatkuvasti vääntää isompaa asiaa kuin mitä se todellisuudessa on. Näistä väitetään esimerkiksi että "elämä ei ole voinut syntyä itsestään" ja että jokin "aivan ratkaiseva askel" on selittämättä. Toiston avulla tämä on saatu yleiseen tietoisuuteen jonkinlaisena pysyväisväittämänä, vaikka tosiasiassa mitään varsinaisia aukkoja ei oikeastaan edes ole, ainakaan sellaisessa arkisessa kielenkäytössä, missä "aukkoja" jostain selityksestä etsitään.

Tästä on syytä nousta yksi abstraktiotaso ylemmäs. Nimittäin, näillä yksityiskohdilla on kovin vähän merkitystä sen rinnalla mitä hyväksymme epistemologialta. Ihmisen psykologiaan kuuluu se, että epävarmuus on stressaavaa. En yritä tällä viitata mihinkään partikulaariseen näkemykseen, vaan yleisesti; en esimerkiksi argumentoi mitään uskonnollista positiota vastaan, poislukien tietysti ne, jotka ovat räikeässä ja ilmeisessä ristiriidassa tunnettujen tosiasioiden kanssa. Itseasiassa tämä heikko epävarmuuden sieto ilmenee yhtä kaikki myös monissa "tieteellisen" maailmankuvan omaksuneissa ihmisissä.

Kun väitelauseen "totuus" on suhteessa kaikkiin niihin oletuksiin, joihin se nojaa, ja viitekehys, jossa se esitetään, on alati vaihtuva, ihmisen mieli hakeutuu kohti jonkinlaisia absoluutteja. Normaalissa arkiajattelussa ja -havainnoinnissa se ei ole ongelmallista, koska voimme ikäänkuin kiinnittä viitekehyksen välittömään, käsinkosketeltavaan todellisuuteen. Tämä substanssi - "objektiivinen todellisuus", jos sallitte - kuitenkin on pirullisen liukas, koska abstraktiona sen rajapinta on kovin kovin ohut. Emme näe kuin hyvin kapean osan SMG-spektristä. Kuulomme rajoittuu ilman tms väliaineen värähtelyyn, jonka taajuusalue on melko kapea. Tuntoaistimme on tavattoman epätarkka. Ja niin poispäin, puhumattakaan siitä, että aivomme eivät tästäkään informaatiosta kykene vastaanottamaan kuin pienen osan.

Tiede ei juurikaan tällaisia absoluutteja kykene tarjoamaan. Päinvastoin, tiede tarjoaa meille lääkkeeksi vain lisää epäilyä ja koettelua. Sensijaan me ihmisinä kaipaamme tunnetta siitä että uskomuksemme ja kokemuksemme, kaikki mihin uskomme, on vakaalla pohjalla. Me saamme tämän tunteen etupäässä muilta ihmisiltä, meidän kokemusmaailmamme "järkkymättömyys" perustuu sille, että jos olemmekin väärässä tai ns. pihalla, saamme kuitenkin aina sosiaalisen validaation kokemuksillemme ja pohdinnoillemme. Tällainen validaatio on useimmiten terapian keskeinen idea. Ja juuri terapeuttinen puhetapa, validaatio ja hienovarainen ohjaus, on se, joka saa meidät uskomaan homeopatian kaltaisiin höpöjuttuihin niin täydestä sydämestämme.

Pidän toki sympaattisena käsitystä, jonka mukaan ihmisten tulee antaa pitää höpöjuttunsa, jos se tekee heidät onnelliseksi. Toki, en edes väitä vastaan. Höpöjuttujen uskottavuuttakin vain lisää se, että joku on valmis ottamaan vastaan rahaa tai muita resursseja näitä edistääkseen. Mutta ei se tee niistä yhtään sen enempää tosia.

(*) Libertaarien osalta viittaan väitteisiin, joita joskus näkee, eli että esimerkiksi työttömyyttä tai inflaatiota ei voi mitata, koska mittareissa on kohinaa.

19 kommenttia:

Ari T kirjoitti...

Hyvä kirjoitus.

Abstraktista ajattelusta tuli mieleen hiljaittain julkaistu InTime -elokuva, joka kertoo maailmasta, jossa elin-aika on kallista ja ihmiset kuolevat, jos eivät hanki sitä tarpeeksi. Tyler Cowen kirjoitti positiivisen arvostelun. On aina niin mukavaa seurata mitä reaktioita tälläiset elokuvat, tai vaikkapa Gattaca aiheuttavat tietyissä porukoissa kun löydetään erilaisista eettisistä filosofioista abstraktiovuotoja.

Suosittelen muuten katsomaan Tyler Cowenin puheen Singularity-instituutissa (TGS:stä). Erittäin hyvä. Uskon, että olet samaa mieltä monesta asian hänen kanssaan. Minulle ainakin vuoden parhain video, jonka katsoin.

Libertaareja on hyvin monenlaisia joka lähtöön, mutta uskon, että esim. USA:ssa nimenomaan itävaltalainen sektori tulee nousemaan vielä. Fanaattinen usko praksaelogiaan, kyvyttömyys abstraktiin (eettiseen) ajatteluun ja tiedevastaisuus on yllätävän yleistä tässä porukassa. Käytännössä tämä on vain uusi koti varsinkin kristillisoikeistolle, kun he saavat uuden absoluutin, johon uskoa.

Eipä sillä, ns. käytännön tasolla monet libertaarit ovat mielestäni eniten oikeassa, ja ymmärtävät yleensä monia taloustieteellisiä käsitteitä, joten heidän kanssaan on huomattavasti mukavampi keskustella kuin vaikkapa suurta osaa vasemmistosta. Valitsisin siis libertaareja vaikka maanjohtoon ennemmin kuin mitään muita nykyisten puolueen edustajia, mutta löytyy monia koordinaatio-ongelmia, johon vapaus voi olla katastrofaalisen epätehokas ratkaisu.

Kuten Robin Hanson asian kirjoitti, usein ihmisillä ei ole mitään hyvää syytä epäillä keskimääräistä asiantuntijamielipidettä paitsi bias, vaikka tieteenalassa olisikin paljonkin kohinaa.

Ongelma on tietenkin kun asiantuntijamielipide juoksee omaa intuitiota vastaan. Esim. en usko moniin sotiin, ja olisin hyvin sodanvastainen vaikka keskimääräinen asiantuntija mielipide sitä kannattaisikin (joku interventio vaikka Lähi-Idässä). Tämä on sinäänsä mielenkiintoinen dilemma. Juuri tälläiset kysymykset, jotka ovat sekoitus paikallista tietoa, etiikkaa ja asiantuntijakysymyksiä ovat hyvin vaikeita ratkaista lähes kaikkia osapuolia tyydyttävästi. Ehkäpä ennustemarkkinoilla.

Tiedemies kirjoitti...

Olen kanssasi kokolailla samaa mieltä libertaareista. Kirjoitinkin "jotkut", juuri siksi, että se viittaa nimenomaan noihin tiedevihamielisiin itävaltalaisiin.

Kumitonttu kirjoitti...

Telling someone who trusts you that you're giving them what they are looking for, when you know you’re not, because you want their money, isn’t just lying--it’s like an example you’d make up if you had to illustrate for a child why lying is wrong.

Pari sanaa vaihdettuani tuo kuulostaa ihan sisäpiirikauppaa koskevalta mielipiteeltäsi...

Tiedemies kirjoitti...

Suosittelen Cowenin puhetta kaikille lukijoille, se on kyllä dynamiittia.

Ja Kumis, tajuan kyllä pointtisi, mutta en edelleen ole samaa mieltä, mutta kiistellään siitä joskus toiste.

Tomi kirjoitti...

Pääsääntöisesti libertaarit eivät ole tiedevihamielisiä, mutta he suhtautuvat tieteeseen kuten useat uskovaiset, feministit ja kommunistit. He hyväksyvät tieteestä vain sellaisia tuloksia, jotka sopivat heidän maailmankuvaansa.
Hyvä esimerkki tällaisesta irrationaalisesta ääliömäisyydestä on ydinvoiman kannattajat, jotka kieltävät ilmaston muutoksen.
Ydinvoimaa edullisempaa olisi kivihiili ja turve. Suomessa ydinvoimaa ei voi perustella edes kotimaisuudella.

Libertaarit ymmärtävät ihmisiä yhtä huonosti kuin kommunistit. Libertaarinen valtio demokratiana ajautuisi ei-libertaariseksi. Joten libertarismi toimii vain diktatuureissa.

Historiassa libertarismi on aiheuttanut valtavaa tuhoa. Irlannin nälänhädän yksi tärkeimmistä syistä oli libertaarinen talouspolitiikka.

Tiedemies kirjoitti...

Suomessa ydinvoimaa ei voi perustella edes kotimaisuudella.

Suomen kallioperässä on kyllä uraania, ja ei ole ollenkaan kaukaa haettu, että täältä voisi löytyä kannattavia louhintakohteita. Nimbyily ja ydinvoimavastaisuus estävät tämän kuitenkin käytännössä kokonaan.

En muutenkaan ymmärrä libertaarivastaisuuttasi. Esimerkiksi Cowen, joka on ehkä yksi maailman nerokkaimmista talouskirjoittajista, on jonkinasteinen libertaari. Tosin konservatiiviseen kiväärioikeistoon kallellaan olevat "libertaarit" ja tiukat austrofiilit tuskin Cowenin ajatuksiin kovin positiivisesti suhtautuvat, eivätkä varmaan pidä siitä, että häntä nimitettäisiin libertaariksi.

Tomi kirjoitti...

TM, Suomessa on paljon uraania kallioperässä, mutta ongelma on se, että se on tasaisesti jakautunutta. Se ei siis esiinny rikkaana malmina. Se kannattaa ottaa talteen muun louhinnan sivutuotteena, kuten Talvivaarassa, mutta omien uraanikaivosten perustaminen nykyhinnoin ei ole perusteltua.

Tähdennän, että ole suuri ydinvoiman kannttaja. Pidän sitä turvallisena ja taloudellisesti tehokkaana tapana tuottaa sähköä. Ihmettelen vain näiden denialistien logiikkaa, kun kivihiili kuitenkin on huomattavasti ydinvoimaa halvempaa.

Libertaareista, maltillinen libertaarinen kommentoijasi LS myönsi, että libertarismi olisi suurissa vaikeuksissa demokraattisessa yhteiskunnassa. Pidän libertarismia elitistisenä ja anti-demokraattisena ajatusrakenelmana.
Libertaarien perusajatus, että jokainen on oman onnensa seppä, maistuu minusta pahalta. Sosioekonomiset olosuhteet vaikuttavat ihmisten elämään vähintään yhtä paljon kuin ihmisaen kyvyt.

Tiedemies kirjoitti...

Pidän libertarismia elitistisenä ja anti-demokraattisena ajatusrakenelmana.

En pidä libertarismia niinkään varteenotettavana implementoitavissaolevana yhteiskuntamallina, vaan oikeastaan pidän sitä tarkastelutapana ja jonkinlaisena benchmarkkina sille, mitä voidaan pitää mielekkäänä politiikkana. Jos ei voida uskottavasti ja tuhdilla todistusaineistolla osoittaa, että jokin toimenpide johtaa "parempaan" lopputulokseen libertaariin vaihtoehtoonsa nähden, toimenpide pitäisi hylätä.

Parempi on tietenkin suhteellinen käsite, ja se on legitiimi poliittisen keskustelun aihe siltä osin, kuin se muuttaa tulonjakoa tms, mutta usein on ilmeistä, että jokin politiikka ei saa aikaan sitä, mitä sillä muka yritetään, eli se huonontaa tilannetta libertaariin vaihtoehtoon verrattuna. Ihmiset kuitenkin kannattavat näitä toimenpiteitä silkkaa konservatiivisuuttaan eli pahantahtoisuuttaan.

Tomi kirjoitti...

TM, ok.
Eli siis libertaarista vaihtoehtoa pitäisi mielestäsi aina pitää vertailukohtana. Ja jos asiaoihin puuttuminen johtaisi huonompaa tulokseen, niin tekemättä jättäminen olisi paras vaihtoehto.

Ongelmana tietenkin on vertailu, kuka osaa aina ennustaa tekemisten seuraukset tarkasti? Joten libertaarinen vaihtoehto jää usein teoreettiselle tasolle, koska sitä ei ole kokeiltu.

LS kirjoitti...

@Tiedemies,

Kirjoitinkin "jotkut", juuri siksi, että se viittaa nimenomaan noihin tiedevihamielisiin itävaltalaisiin.

Tähänkin olisi tietysti mukava saada havainnollistavia esimerkkejä. Muuten se näyttää klassiselta argumentoinnin virheeltä: Liian pieni otoskoko. [Vrt. Ruukinmatruunan väite: Osa vapaa-ajattelijoista on X joten kaikki ateistit ovat X.]

tiukat austrofiilit tuskin Cowenin ajatuksiin kovin positiivisesti suhtautuvat, eivätkä varmaan pidä siitä, että häntä nimitettäisiin libertaariksi.

Tiukkana austrofiilinä totean, että libertarismin määritelmä on selkeä.

Wikipedia: "The Paradox of Libertarianism," Cowen argued that libertarians "should embrace a world with growing wealth, growing positive liberty, and yes, growing government. We don’t have to favor the growth in government per se, but we do need to recognize that sometimes it is a package deal.

On jokseenkin rasittavaa jos henkilö A esiintyy libertaarina vaikka sitä ei ole (vihjeettömyyttään tai ilkeyttään), koska se usein lisää libertarismiin liittyviä väärinkäsityksiä. Aivan kuin niitä ei olisi tarpeeksi. [Vrt. henkilö B väittää että kristinusko on ateismia, ja esiintyy sekä kristittynä sekä että ateistina.]

En pidä libertarismia niinkään varteenotettavana implementoitavissaolevana yhteiskuntamallina, vaan oikeastaan pidän sitä tarkastelutapana ja jonkinlaisena benchmarkkina sille, mitä voidaan pitää mielekkäänä politiikkana.

Minkälaisia interventioita (=politiikkaa) valtion sitten mielestäsi tulisi suorittaa?

LS kirjoitti...

@Tomi,

Libertaareista, maltillinen libertaarinen kommentoijasi LS myönsi, että libertarismi olisi suurissa vaikeuksissa demokraattisessa yhteiskunnassa. Pidän libertarismia elitistisenä ja anti-demokraattisena ajatusrakenelmana.

Se onkin anti-demokraattinen ajatusrakennelma. Ja minäkin olen anti-demokraattinen.

Joten libertaarinen vaihtoehto jää usein teoreettiselle tasolle, koska sitä ei ole kokeiltu.

Niinkö? The Not So Wild, Wild West

Tiedemies kirjoitti...

Tähänkin olisi tietysti mukava saada havainnollistavia esimerkkejä.

No, kelpaako lewrockwell.com?

LS kirjoitti...

No, kelpaako lewrockwell.com?

Kelpaa. LRC:ssä on ollut tänä vuonna ainakin yksi homeopatiaa kehuva artikkeli. Olen Pitkäniemen kanssa samaa mieltä, että LRC:ssä julkaistaan välillä kuraa. Minun sisäinen BS-detektorini osaa suodattaa tuollaiset artikkelit (e.g. homeopatia) pois. [Olen melko varma, että ateistisia misesiläisiä (e.g. Walter Block) tuollaiset artikkelit v*tuttavat.] Mutta siellä julkaistaan myös paljon asiaa.

Skepsis - Argumentoinnin virheet
13.2. Otos on liian pieni.
”Kaikki kahdeksan kaveriani kannattavat verojen alentamista. Näin ollen verojen alentamisella on kansan tuki takanaan.”


Olen varma, että tunnistat tämän.

Ari T kirjoitti...

"Libertaarit ymmärtävät ihmisiä yhtä huonosti kuin kommunistit. Libertaarinen valtio demokratiana ajautuisi ei-libertaariseksi. Joten libertarismi toimii vain diktatuureissa."
Maksukykyinen Kreikka näköjään ei ole yhteensopiva demokratian kanssa, joten velkoja ei tarvitse maksaa?

"Historiassa libertarismi on aiheuttanut valtavaa tuhoa. Irlannin nälänhädän yksi tärkeimmistä syistä oli libertaarinen talouspolitiikka."
Ensinnäkin minusta on aika todennäköistä, että ideologioista kommunismi on aiheuttanut historiassa eniten kuolemia per nuppi (Black Book of Communism). Lähinnä markkinatalous on poistanut nälänhädät ja mahdolistanut aivan käsittämättömän varallisuuden kasvun. Olet oikeassa, että jossain $100 gdp per capita -maassa nälänhädät ovat mahdollisia, ja libertaari ratkaisu voi olla syypää massakuolemiin, ja on miljoonia koordinaatio-ongelmia joita vapaus ei ratkaise, mutta tälläiset "heitot" eivät edistä mitään älykästä keskustelua.

Vaikka joitain vastauksia saa "syyttämällä" ideologioita, tämä kätkee yleensä alleen paljon yksityiskohtaisemman analyysin. Minusta on huomattavasti hyödyllisempää tutkia koordinaatio-ongelmia yksi kerrallaan kuin niputtaa kaikkia jonkin ideologian alle. Jos minulla olisi Tm:n tasoinen kyky abstraktiin ajatteluun, tästä voisi varmaan tehdä lukemattomia paralleeleja ja surutarinoita.

"Ongelmana tietenkin on vertailu, kuka osaa aina ennustaa tekemisten seuraukset tarkasti? Joten libertaarinen vaihtoehto jää usein teoreettiselle tasolle, koska sitä ei ole kokeiltu."
Sanotaanko näin, että tässä Hansonin lista huonoimmasta parempaan järjestyksessä: random kansalaiset, asiantuntijat ja ennustemarkkinat. Kun ihmiset oikeasti joutuvat laittamaan omia rahojaan pantiksi, poistuu turha suunsoittaminen ja idealismi. Ihmiset ovat täynnä erilaisia biaksia, allekirjoittanut mukaanlukien, ja yleensä vastuuvelvollisuus (accountability) on tehokas poistamaan tälläiset systemaattiset virhekäsitykset.

LS: "On jokseenkin rasittavaa jos henkilö A esiintyy libertaarina vaikka sitä ei ole (vihjeettömyyttään tai ilkeyttään), koska se usein lisää libertarismiin liittyviä väärinkäsityksiä. Aivan kuin niitä ei olisi tarpeeksi. [Vrt. henkilö B väittää että kristinusko on ateismia, ja esiintyy sekä kristittynä sekä että ateistina.]"
Ortodoksit nyt aina vainoavat kerettiläisiä. Minusta libertaari on ihan hyvä määritelmä ihmiselle, jonka mielestä vapaus on sopiva ratkaisu moniin koordinaatio-ongelmiin. Tälläinen "jos kannatat valtion instiuutiota X et ole True Libertaari" on juuri LvMI:stä kristillisoikeistolaisen kannattajakunnasta opittua fundamentalismia (ie. homot eivät ole kristttyjä).

Ja jos minulta kysytään, se että akateemiset ekonomistit kuten Tyler Cowen kategorisoi itsensä libertaariksi on minusta vain positiivista PR:ää kyseiselle aatteelle. Minäkin voisin nimittää itseäni libertaariksi, mutta en toisaalta halua assosioitua kyseisen aatteen fundamentalisteihin ja muihin foliohattuihin. Sitäpaitsi Cowen tietää todennäköisesti paljon enemmän itävaltalaisista kuin monet itävaltalaiset itse ja on julkaissut pari tärkeää paperia asiaan liittyen.

En usko, että tulee koskaan aselepoa kysymyksestä kuka tittelin libertaari ansaitsee, mutta minusta tämä keskustelu on aivan turhaa. Substanssikysymyksiä voi analysoida muutenkin.

"Tiukkana austrofiilinä totean, että libertarismin määritelmä on selkeä."
Jep. Termin määritteli 1850-lvullla Joseph Déjacque tarkoittamaan anarkistikommunisteja.

Tiedemies kirjoitti...

En missään nimessä väittänyt, että kaikki itävaltalaiset olisivat tiedevihamielisiä. Joitain sellaisia on, kirjoitin "jotkut", koska olen törmännyt ilmiöön. AIDS-denialismia, homeopatiaa, rokotevastaisuutta, kreationismia, kaikkia on puolustettu lewrockwellissa.

Se on huonolaatuinen, siitä olemme yhtä mieltä. Se antaa huonon kuvan libertarismista, siitäkin olen samaa mieltä. Mutta minusta tuo asennoitumisesi kuulostaa jossain määrin "no true scotsman"-argumentilta.

Korostan nyt vielä kerran: JOTKUT libertaarit ovat tiedevihamielisiä, ja kuten Ari T kirjoittaa, tämä on yllättävän yleistä.

Tomi kirjoitti...

Ari T, kiittäisi talouskasvusta ja hyvinvoinnista teknologian ja tieteen kehitystä. En pelkästään kapitalismia.
Kapitalismia on esiintynyt jossain määrin koko ihmiskunnan historian ajan, mutta alkeellisella tekniikalla se ei suurta vaurautta ole kyennyt luomaan.
Toki kapitalismi näyttää ainoalta toimivalta talousjärjestelmältä, ja se on ylivoimanen verrattuna esim. suunnitelmatalouteen.

Tiedemies kirjoitti...

Libertaari näkökulma nykyiseen talousjärjestelmään on yleensä se, että valtio ovat parhaimmillaan ns. kuppauskoneistoja, jotka iskevät suonta kapitalistisesta järjestelmästä, ja menevät pahemmiksi sitä mukaa mitä enemmän ne oikeasti tekevät niillä kupatuilla resursseilla jotain.

Monen - en sano että kaikkien - libertaarin käsitys on, että valtion olisi verorahoilla parempi järjestää vain viinaa ja naisia virkamiehille ja poliitikoille, kuin että rahaa oikeasti yritetään käyttää vaikkapa infran rakentamiseen tai terveydenhuoltoon, tai korkeintaan johonkin mitä yksityiset eivät kuitenkaan muuten tekisi, kuten vaikka panssarivaunuihin ja ohjuksiin. Käsitys on ihan koherentti siinä mielessä, että se perustuu ajatukseen, että kun valtio tekee jotain, esimerkiksi tarjoaa terveydenhuoltoa tai koulutusta, markkinaehtoinen (ja siten aksiomaattisesti parempi) terveydenhuolto tai koulutus kuivuu kasaan, kun tapahtuu crowding out.

Tässä näkemyksessä en siis ole samaa mieltä, eivätkä kaikki libertaareina itseään pitävät tätä jaa.

Ari T kirjoitti...

Sanotaan ensin, että jaan Tiedemiehen käsityksen libertarismista benchmarkkina. Toivon ja rukoilen, että vapaus on tehokas ratkaisu koordinaatio-ongelmiin, koska se on paljon parempi ja kauniimpi. Joskus näin ei ole, ja sanotaan, että olen pettynyt todellisuuteen kun näin ei ole. Harmi ja hamapaidenkiristys.

Itävaltalaisia on moneen lähtöön, eivätkä kaikki edes halua assosioitua LR:ään millään tavalla, mutta yleensä nämä LvMI:n kasvatit ovat näitä äänekkäimpiä. Tälläiset henkilöt tunnistaa siitä, että heillä ei ole olemassa montaa totuutta asiasta, vain yksi itävaltalainen. Mises.org:issa on kuitenkin hyviä artikkeleitakin, ja pidän heidän tavasta julkaista kirjat PDF:inä. Myös sympatisoin huomattavasti heidän sodanvastaista kirjoittelua. Hyvin harvat sodat ovat tehokkaita, ja minusta on on hyvä, että LvMI popularisoi sodanvastaista ajattelua eritoten ns. oikeistossa. Suosittelen tätä videota kenelle tahansa.

En usko, että itävaltalaisten epärationalisuus on mitenkään kategorisoitunutta, vaan ennemmminkin normaalijakautunutta. En usko, että heidän irrationalisuutensa rajoittuu pelkästään homeopatiaan, ilmastodenialismiin jne. Samanlaista lähestymistapaa löytyy oikeastaan kaikesta heidän analyysistaan. FRB [1, 2] on ehkä se olifantti olohuoneessa, mutta kyllä näitä riittää.

Lisäksi esim. David Friedman antoi ainakin pari esimerkkiä siitä miksi hän ei luota itävaltalaisiin (varsinkaan heidän haluunsa kertoa oman ideologiansa vastaisia faktoja.), ja piti Rothbardia kultinrakentajana.

Itävaltalaisessa taloustieteessä on mielestäni tärkeitä oivalluksia (tosin vanhoja), ja he yleensä ymmärtävät libertaarin filosofian ja etiikan johdonmukaisemmin kuin muut libertaarit. Näen heidän sosiaalisen funktionsa enemmänkin radikaaleina skeptikkoina, jotka eivät ehkä ole se objektiivisin tiedon lähde, mutta ovat hyödyllinen lisä, vähän kuin bakteerit. Ekonomistit kuten Tyler Cowen ja Bryan Caplan, jotka ymmärtävät itävaltalaisen taloustieteen, ovat oppineet sen oivalluksista ja virheistä, tekevät minusta keskimäärin parempaa analyysia ceteris paribus.

Viisaiten sanoi Milton Friedman: "There is no such thing as different schools of economics; there is only good economics and bad economics"

Off-topic, kevennänpä tunnelmaa otteella Tyler Cowenin puheesta joka oli minusta aika tärkeä, tiivistävä ja herkullinen:

"Think of three the main rip-off sectors being healthcare, education and finance. All three are highly regulated. In a lot of ways you can blame the regulation, but in all fairness, one has to know, in part they might be regulated because there's a lot of rip-off going on. I think in health care you have an unholy mix of massive government-driven 3rd party payment, combined with human-imperfection of not thinking rationally about death and choice at the margin, and of what life is really worth, and you bring those two things together, and you just get a huge mess. So doctor tells you ought to have something done, and the doctor has a commercial motive, its very hard to say no to the doctor. You sat in the office, you pulled down your pants, you've said AAA; you are in vulnerable position, you did seventeen things the doctor just told you to do, and now hes telling you, now pay me more, or even better, have the 3rd party pay me more, and you are going to say yes to that too. Its a big mess, supply-side s all screwed up. The health care problem is not about coverage, its about lack of supply-side incentives, lack of competition, lack of accountability. We're pretty far from fixing it. You can blame regulation but not only, its human imperfection."

Ari T kirjoitti...

Mainittakoon nyt vielä, että normaalijakauma ei ehkä pidä paikkaansa; onhan hyppy jostain vähän kulttimaineisesta makrotalousmallista homeopatiaan aika hurja. Ehkä tasaisempi jakauma pätee ns. viisaampiin itävaltalaisiin.

Joka tapauksesa näen, että tässä on kyse pitkälti signaloinnista. Jos joku fyysikko tulisi minulle pokerinaamalla selittämään, miten maailmaa hallitsee illuminati ja maailma luotiin 8000 vuotta sitten, signaloisi tämä minulle, että henkilö ei ehkä pysty rationaaliin ajatteluun jossain muussakin asiassa. On toki tavanaomaista, että ihmiset tekevät terävää analyysia yhdessä ja surkeaa analyysia toisessa asiassa, mutta tietyt asiat kuten homeopatia, ilmastodenialismi, skientologia, kreationismi jne. ovat punaisia vaatteita minulle.