perjantai 3. lokakuuta 2008

Hyviä Ihmisiä.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, todennäköisimmin tulen äänestämään
Sami Kalliota kunnallisvaaleissa. Toivon, että mahdollisimman moni tamperelainen lukijani tekee myös niin.

Ymmärrän, että monilla lukijoillani on antipatioita vihreitä kohtaan. Jaan varmasti osan niistä. Yksi näistä on suhde ydinvoimaan, toinen on suhde homeopatiaan ja muuhun hömppään. Koska pidän sukupuoliseen suuntautumiseen, ihonväriin, sukupuoleen jne jne. liittyvää meuhkaamista - siis kaikenlaisia tempauksia (tiedätte kyllä mitä) ja alleviivauksia - mauttomina ja aidon yhdenvertaisuusperiaatteen irvikuvina, mielestäni osalla vihreistä asenne näissä asioissa on "too much of a good thing".

Kyseinen ehdokas on sitoutumaton ja vaalikoneen vastausten perusteella edustaa suhteellisen järkeviä positioita. Tarkkailen asiaa, mutta toistaiseksi tämä on siis minun valintani ja suositukseni.

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Potentiaalinen ehdokas.

Vaalikoneiden mukaan paras ehdokas Tampereella näyttäisi olevan Sami Kallio. Miehen näkemykset ohjelmistoista ja jalkakäytävien reunakivistä ovat erityisen valistuneita. Aseiden kohdalla en ehkä ole täysin samaa mieltä. Periaatetasolla lähtökohta, että myös joukkoliikenteessä siirryttäisiin marginaalihinnoitteluun, on hyvä, mutta praxis ei ole ehkä täysin kohdallaan.

Vaalikoneen substanssiasioissa linjaus oli erittäin lähellä omaani.

maanantai 29. syyskuuta 2008

Ruskaa, ei vielä pakkasta.

Ruska on aika hyvännäköinen juuri nyt Tampereella. Ihmiset eivät pysähdy syksyisin riittävän paljoa katsomaan, mitä ympärillä tapahtuu. Luonto valmistautuu talveen. Tämä syksy on ollut todella hyvä sään puolesta, ruskaa on päässyt katsomaan päivittäin. Väriloisto ei ole ollut optimaalista, mutta aika hieno silti.

perjantai 26. syyskuuta 2008

torstai 25. syyskuuta 2008

Eilen miekan lujuus sitten loppui kesken. Impaktitorjunnassa osuma lappeeseen aiheutti plastisen muodonmuutoksen. Ilmeisesti terän rakenne kärsi pahasti, koska väännettyäni terän suoraksi, uusi, huomattavasti kevyempi impakti taittoi sen vielä pahemmin. Jouduin lopettamaan harjoitukset kesken, koska miekka ei ollut enää turvallinen.

Muutama malli, joita olen katsellut sillä silmällä. Albionin Meyer, jota olen pidellyt ja vähän heilutellut, on ehkä ykkösvaihtoehto. Toinen, jota olen joskus pidellyt on Fechterspiel ja sekin miellytti.

tiistai 23. syyskuuta 2008

Ei näin, osa II.

Ei todellakaan näin. Kun kädelliselle annetaan kättä pidempää, niin siitä ei hyvä seuraa. Ymmärrän ja tiedän, ettei rajoituksilla yleensä tällaisia tapahtumia voi estää. Silti joskus miettii. Toivon kuitenkin, etteivät lainsäätäjät tee mitään hätiköityjä.

It's déjà vu all over again!

Economistin kolumnisti "Lexington" vertaa McCainiä Nixoniin. Palinin valinta varapresidenttiehdokkaaksi oli kyyninen peliveto, jolla mobilisoitiin "rahvas" konservatiiviaines 1970-luvun alkupuolella rakennettuihin asemiin. Konservatiivit, joiden doktriinin mukaan perinteisesti (tiettyjen tahojen) uhrimentaliteetti on pilannut Amerikan, ottavat mielellään uhriviitan harteilleen.

Uhreja ovat tässä retoriikassa uskonnolliset, massiivisten subventioiden varassa elävien osavaltioiden valkoiset keskiluokkaiset, joiden "arvojen" yli kävellään.

Suomessa perinteisesti samantapaista uhrimentaliteettia on soviteltu työtätekevälle keskiluokalle, mutta asetelijat ovat tähän asti olleet pääsääntöisesti vasemmistolaisia. Aika näyttää, alkavatko täälläkin toisenlaiset ajat, ja löytääkö "kulttuurisota" tiensä myös Suomalaiseen mainstream-politiikkaan. Tähän mennessä populisteille on lähinnä naureskeltu, mutta ainakin perssuomalaiset tuntuvat yrittävän iskeä tämänkaltaiseen rakoon. Vasemmistolainen media vaikenee, karvaperseduunaria kusetetaan. Rötösherrat kuriin! Pravda blaa blaa tööt tööt... Ei puhuta niistä asioista.