Piti kirjoittaa kullan hinnasta ja inflaatiosta, mutta kaiken voi kiteyttää sanaleikkiin: Kyseessä ei ole kultainen härkä, vaan kultainen vasikka.
LISÄYS: Koskapa tämä näyttää menevän yli hilseen, niin avaan tätä vähän. Esimerkiksi kirjoituksesta The Gold Bull Market – Two out of Three Ain’t Bad, välittyy selkeästi se, että kultaa ostetaan sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti kullan kiilto silmissä. Ns. gold bugien kirjoituksissa on jotain infantiilia roopeankkamaisuutta. Kultaan suhtaudutaan ikäänkuin se olisi jonkinlainen toteemi. Tästä siis "kultainen vasikka"- sanaleikki.
Inflaatio-odotuksia kullan hinta tuskin kuvastaa, koska kaikki muutkin raaka-aineet kallistuisivat samaan tahtiin. Öljy on toki ylhäällä, mutta se reagoi talouskasvuun ja kysyntään aina. LME:ltä voi vilkuilla metallien hintoja. Kullan härkämarkkina perustuu nimenomaan maagisiin uskomuksiin. Hinnat ovat nyt samoilla tietämillä kuin vuonna 2008.
Kannattaa lukea, mitä Krugman asiasta kirjoitti. Tietyt tahot toki pitävät Krugmania jonkinlaisena kommunistina, ja sivuuttavat hänen juttunsa suoralta kädeltä. Jokin maailmassa on toki mennyt syrjälleen, koska Krugman on sentään juutalainen. Tätä tuskin pidetään syynä hänen "väärässäoloonsa". Ainakaan julkisesti...
20 kommenttia:
"... kultaa ostetaan sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti kullan kiilto silmissä."
En kyllä usko, että kultaa silti ostetaan kirjaimellisesti kullan kiilto silmissä, vaikka kullan fyysisiä ominaisuuksia ihailtaisiin. :-)
Sori, oli pakko.
Kyllä varsinkin idässä kultaa ostetaan ihan fyysisessä muodossa, ja kultaliikkeissä valaistus on jopa säädetty usein siten, että kiilto todella korostuu.
Eräs kiinalainen tuttuni ilmaisi asian "We chinese love out gold"
Kultahan on monilta ominaisuuksiltaan poikkeuksellinen metalli: keltainen (ei valkoinen), muovautuvuutensa vuoksi hyvä korumetalli, ja lisäksi puolitoista kertaa lyijyä raskaampi, mikä antaa sille tiettyä, ehm, pregnanssia.
Kultaa kalliimmat platinametallit eivät välttämättä ole yhtä mukavia muovata koruiksi, katsella tai pidellä kädessä. Osmium ainakin haisee ja rodium on huonosti muovautuvaa. Palladium ja platina taitavat olla jalo- ja korumetalleina tärkeimmät.
Onko keynesiläiset taloustieteilijät saavuttaneet asemansa koska ovat enemmän oikeassa kuin muut? Vai onko mahdollista että keynesiläisyys on valikoitunut valtavirtaan vain siksi, että juuri se talousteoria sattuu antamaan poliitikoille lisää valtaa?
Kullan viehätys perustuu tosiaan sen ihan fyysisiin ominaisuuksiin, ja siihen että se pysyy inerttiytensä vuoksi hyvin kiiltävänä, ei tummu tai himmene, ja niin edelleen.
Rodiumia kyllä käytetään koruissa, mutta lähinnä pinnoitteena. Valkokulta- ja hopeakoruissa ainakin. Rodiumin kiiltävyysominaisuudet ovat myös loistavat.
Myös Volframia on käytetty koruissa, tosin karbidimuodossa. Se on raskasta myös.
Jonkun politiikan nimittäminen "Keynesiläseksi" on usein joko anakronistista, harhaanjohtavaa, tai yliampuvaa.
Ensiksikin, valtion veropoliittiset ja alijäämän lisäämiseen tähtäävät toimet elvytyksessä eivät ole varsinaisesti keynesiläistä politiikkaa. Nykyinen "keynesiläisyydeksi" nimitetty valtavirtapolitiikka on pitkään kehitetyn synteesin tulos.
Rahapoliittisella puolella konsensus on ollut jo 80-luvulta, että keskuspankkien tehtävänä on pitää inflaatio kurissa, ja laskea korkoja vain niin alas, kuin tämä tehtävä antaa myöten. Tätä voi pitää jonkinlaisena keynesiläisenä mausteena muuten monetaristiseen politiikkaan.
Keynesiläinen politiikka ei anna oikeastaan sen enempää valtaa poliitikoille. Se on kyllä väärinymmärrettynä altis sille, että poliitikot käyttävät sen perusteita oman valtansa lisäämiseen. Lisäksi se ymmärretään usein väärin - mm. Soininvaara esittänyt tällaisen tulkinnan - että valtion kannattaa pistää matalasuhdanteessa rahaa menemään mihin tahansa hölmöilyyn.
Keynesin teoriasta voidaan tietenkin johtaa tällainen tulos, jos sivuutetaan Say:n laki täysin. Keynesin oma analyysi perustui ymmärtääkseni siihen, että Say:n laki menee rikki: Tuotanto ei luokaaan omaa kysyntäänsä, joten kysyntää täytyy stimuloida jollakin keinolla. Keynesin ensisijainen lääke oli kylläkin rahapolitiikan löysääminen ja korkojen lasku, jotta säästämisaste putoaisi, varastot alkaisivat tyhjentyä, ja investointikysyntä lähteä liikkeelle.
Missään pyramidien rakentamisessa ei ole mitään järkeä, koska järkevämpää on vain maksaa työttömyyskorvauksia tai kansalaispalkkaa; ostovoima on olennainen kysynnän kannalta, se, että duunarit ovat töissä tekemässä vahinkoa ja kuluttamassa resursseja turhaan, on vain rikottujen ikkunan virhepäätelmän toistelemista.
Mutta, voi olla, että poliitikkoihin vetoaa keynesiläinen ajattelu enemmän kuin sellainen joka korostaa tiukkaa budjettikuria. Syynä ei kuitenkaan todennäköisesti ole se, että edellinen antaa enemmän valtaa, vaan se, että sillä on helpompi "ostaa" kannatusta.
Inflaatio-odotuksia kullan hinta tuskin kuvastaa
Toki kultaa käytetään kulutushyödykkeissä, mutta aika harvinainen se niissä alkaa olla toisin kuin öljy, joka heijastaa muutaman kuukauden tähtäimellä kulutusta. Muistutan tässä yhteydessä myös päästökaupan vaikutuksesta vaikka tiedän sinun ajattelevan siitä eri tavalla, mutta se johtuu siitä, ettet tunne öljykauppaa vaan pohdiskelet asiaa ihan teoreettisesti.
Kullan hinta kuitenkin heijastelee inflaatio-odotuksia. Kun dollarin arvioidaan laskevan (vaihtotaseen alijäämä ja lama- tai inflaatio-odotukset) kullan hinta nousee. Kulta on lähes yhtä likvidi kuin dollari, joten se on luonnollinen valinta dollarin joutuessa ahdinkoon.
Jos nyt vaikka lukisi sitä Keynesiä niin tunnistaisi vittuilun. The General Theory of Employment, Interest and Money, luku 10, VI:
"When involuntary unemployment exists, the marginal disutility of labour is necessarily less than the utility of the marginal product. Indeed it may be much less. For a man who has been long unemployed some measure of labour, instead of involving disutility, may have a positive utility. If this is accepted, the above reasoning shows how “wasteful” loan expenditure may nevertheless enrich the community on balance. Pyramid-building, earthquakes, even wars may serve to increase wealth, if the education of our statesmen on the principles of the classical economics stands in the way of anything better.
"It is curious how common sense, wriggling for an escape from absurd conclusions, has been apt to reach a preference for wholly “wasteful” forms of loan expenditure rather than for partly wasteful forms, which, because they are not wholly wasteful, tend to be judged on strict “business” principles. For example, unemployment relief financed by loans is more readily accepted than the financing of improvements at a charge below the current rate of interest; whilst the form of digging holes in the ground known as gold-mining, which not only adds nothing whatever to the real wealth of the world but involves the disutility of labour, is the most acceptable of all solutions.
"If the Treasury were to fill old bottles with banknotes, bury them at suitable depths in disused coalmines which are then filled up to the surface with town rubbish, and leave it to private enterprise on well-tried principles of laissez-faire to dig the notes up again (the right to do so being obtained, of course, by tendering for leases of the note-bearing territory), there need be no more unemployment and, with the help of the repercussions, the real income of the community, and its capital wealth also, would probably become a good deal greater than it actually is. It would, indeed, be more sensible to build houses and the like; but if there are political and practical difficulties in the way of this, the above would be better than nothing."
http://homepage.newschool.edu/het//texts/keynes/gtcont.htm
Kullan hinta kuitenkin heijastelee inflaatio-odotuksia. Kun dollarin arvioidaan laskevan (vaihtotaseen alijäämä ja lama- tai inflaatio-odotukset) kullan hinta nousee. Kulta on lähes yhtä likvidi kuin dollari, joten se on luonnollinen valinta dollarin joutuessa ahdinkoon.
En tätä kiistä; se nimenomaan heijastelee, mutta kullalla on muitakin mekanismeja ja syitä korkeaan arvoon. Merkittävin on Krugmanin argumentti siitä, että maailma on äärellinen. Kullalla on vahva symboliarvo, ja likviditeetti johtuu osin tästä. Kun ihmiset vaurastuvat, kuten idässä on nyt käynyt, he haluavat ostaa kultaa osaksi sen symboliarvon vuoksi, mutta osaksi myös siksi, että eivät ehkä luota oman valtionsa valuuttaan.
Intiassa ja Kiinassa keskiluokka ostaa paljon kultaa ihan koruina jo sen takia, että ajattelee sen olevan jonkinlainen turva katastrofeja vastaan. Kun nämä ihmiset ovat erittäin riskiä karttavia, he ovat valmiita maksamaan ison preemion siitä, että varallisuus koetaan turvalliseksi (kuten kulta).
En keksi tätä omasta päästäni, ainakin tuntemani kiinalaiset (okei, otos on, sanoisinko pieni, kun aiheesta olen kahden kolleegan kanssa jutellut) olivat sitä mieltä, että kiinassa tällainen ajattelu on yleistä.
Jos riskiaversio on riittävän suuri, niin jo yksin se, että iso porukka kiinassa/intiassa nousee keskiluokkaan ja alkaa säästää pienen osan säästöistään kultaan, nostaa kysynnän pilviin. Hinnannousu myös ruokkii itseään.
Väitän, että juuri tämä symboliarvo on kullan rakettimaisen nousun taustalla.
Itse kehotin vuonna 2005 kaikkia lukijoitani hamstraamaan kultaa niin paljon kuin mahdollista. Olin itsekin aikeissa ostaa Krugerrandeja, mutta henkilökohtainen likviditeetti oli silloin liian pieni. Kullan hinta dollareissa on noussut reilu kaksi ja puolikertaiseksi sen jälkeen.
Se, mitä väitän inflaation ja kullan suhteesta on, että tämä on rankka overshoot. Inflaatio-odotukset eivät tällaista härkämarkkinaa selitä. Jos nousu olisi ollut vaikka 50 prosenttia, niin tilanne olisi eri.
Voi tämän toki nähdä niinkin, että jos inflaatio-hedgeä haetaan, kullan hinta saa olla mitä tahansa: sen tämän päivän hinta on aina "oikea", joten jos uskoo inflaatioon, sitä kannattaa ostaa.
Historiallisesti kuitenkin se on tullut alas aika nopeasti, kun hätäisimmät ovat toipuneet. Minusta Krugmanin artikkeli selitti kaiken olennaisen.
Vai haluatko kenties esittää, että Krugman ei ymmärrä miten maailma toimii?
Vaikka itsekin luen Krugmania ja olen osasta asoista hänen kanssaan samaa miltä,se miksi Krugmanista ei pidetä, johtuu hänen asenteestaan että rebublikaanit ovat aina kaikessa väärässä ja demokraatit aina kaikessa oikeassa. Esimerkiksi veronalennukset hän tuomitsi sillä perusteella, että vaikka ne tuottavatkin hänen kaipaamansa stimulusta, niiden vaikutus loppuu juuri vaalivuonna, josta rebublikaanit hyötyvät vaaleissa, mikä on tietenkin taloudelle loppujen lopuksi pahaksi. Rikollisuuden vähenemisestä, mitä hän vanhana nykkiläisenä arvostaa, hän sanoi, ettei tiedetä mikä on sen aiheuttanut
(hän kuitenkin liitti kolumniinsa jyrkästi nousevan käyrän vankimääristä, mutta ei kommentoinut sitä mitenkään.)
Tätä asiaahan konservatiivit pitävät omana saavutuksenaan.
Rodiumia kyllä käytetään koruissa, mutta lähinnä pinnoitteena. Valkokulta- ja hopeakoruissa ainakin. Rodiumin kiiltävyysominaisuudet ovat myös loistavat.
Rodiumia käytetään tosiaan lähinnä pinnoitteena. Mutta siitä on vaikea takoa korua.
OT: nettitrendit-piratismista-huolimatta-musiikkia-myydaan-enemman-kuin-koskaan
Vai haluatko kenties esittää, että Krugman ei ymmärrä miten maailma toimii?
En tiedä mitä Krugman tietää ja mitä hän on kirjoittanut enkä sitä, oletko mahdollisesti ymmärtänyt häntä väärin.
Väitän, että juuri tämä symboliarvo on kullan rakettimaisen nousun taustalla.
Ei, kyllä nousun taustalla on käynnissä oleva valtava setelirahoitus. Ilman sitä meillä olisi deflaatio. Kullan kulutus hyödykkeisiin jua koruihin on niin tasaista, että se ei hintaa heiluttele. Kultaa on varastoissa enemmän kuin sitä koskaan tullaan tarvitsemaan ja sitä voidaan kaivaa lisää vaikka kuinka paljon. Kulutuskysyntä ei kullan tapauksessa ole avainasia.
Eli markkinoilla rahaa on että ranteet paukkuu kun keskuspankit kilvan koittavat pitää yllä likviditeettiä. Kukaan ei keksi mihin sitä laittaisi ja kulta on yksi turvasatama - siitä on kyse. Sosialistien toteuttama länsimaiden holtiton velkaantuminen on tullut tiensä päähän ja edesä on uusi aika. Tämä yhteiskuntakokeilu toi tämännäköisen lopputuloksen. Huonomminkin olisi voinut käydä - olisimme voineet kuolla kuten Kamputseassa.
Höpsistä:
http://www.gold.org/investment/why_how_and_where/why_invest/demand_and_supply/
Kullan kysynnästä yli puolet on koruja. Lisäksi kiinalaiset, arabit, Intialaiset jne, ostavat kultaa isoja määriä myös sijoitusmielessä.
Tai siis "höpsistä" oli vain niiltä osin mitä tulee koruihin. Turvasatama-argumentti on toki kullan kohdalla ihan oikea. Väitteeni olikin, että sen hinta kuvastaa ylimitoitettua riskiaversiota.
>Hinnat ovat nyt samoilla tietämillä kuin vuonna 2008.
Ainakaan Kitcon mukaan vuonna 2008 ei käyty lähellekään näissä lukemissa. Onko sinulla jokin parempi lähde?
http://www.kitco.com/charts/historicalgold.html
Kullan kysynnästä yli puolet on koruja. Lisäksi kiinalaiset, arabit, Intialaiset jne, ostavat kultaa isoja määriä myös sijoitusmielessä.
Joo, mutta saman verran kiertoon palautuu romukultaa. Eli kullan kysyntä vastaa melko tarkasti myös tarjontaa.
En puhunut kullan hinnasta, vaan muiden metallien hinnoista. Nikkeli, lyijy, alumiini, jne.
Kumis on oikeassa siinä, että kullan hinta on korkea siksi, että ihmisillä on rahaa. Mutta se, että ihmisillä on rahaa, ei ole sama asia kuin inflaatiopaine. Ihmiset ostavat kultaa, koska tykkäävät kullasta, ja koska heillä on sen suhteen maagisia uskomuksia.
Ei tässä ole tulossa satojen prosenttien inflaatiota millään viiden vuoden aikajänteellä, vaikka kullan arvo onkin sitä luokkaa noussut. Se, ja vain se oli minun pointtini.
Ok, kappale käsittelee raaka-aineita yleisesti. Ymmärsin tuon väärin koska edellisessä virkkeessä mainitaan erikseen kulta.
Lähetä kommentti