tiistai 27. huhtikuuta 2010
Tavoitteista.
Akateemisessa maailmassa toimiminen tuottaa kummallisen sekoituksen ulkopuolelta tulevia vaatimuksia ja henkilökohtaisia tavoitteita, joiden välissä surffaaminen on joskus hieman hankalaa. Koska huolimatta sinänsä sosiaalisesta luonteestani pitäydyn yleensä erossa (tai sitten minut suljetaan pois syistä, joita en ymmärrä, koska en ole neuronormaali) kaikenlaisista yhteisöistä, organisaatioista tms., minulla on erityisiä vaikeuksia täyttää tiettyjä ulkopuolisia vaatimuksia. Koen esimerkiksi erilaisten rahoituslähteiden kanssa pelaamisen niin syvästi vastenmieliseksi, että tästä on ollut jo tähän mennessä havaittavaa haittaa uralleni.
Esimerkiksi nyt edessä on - ulkoisen paineen vuoksi - kaikenlaista akateemista mannekiinipeliä pelkän suoraviivaisen tutkimuksen sijaan. Todennäköisesti peruuntuva post-doc- keikkanikin olisi ollut isoksi osaksi lähtöisin ulkoisesta paineesta. Dosentiksi nimitettävältä edellytetään kaikenlaisia asioita, joita ei kuitenkaan sanota suoraan, ne pitää jotenkin päätellä kaikenlaisista signaaleista.
Tietynlaisessa puhetavassa korostetaan, kuinka ihmisen tavoitteiden pitää lähteä sisältäpäin, ja että ulkopuolelta asetettuihin tavoitteisiin pyrkimisessä on jotain epäaitoa, epärehellistä ja jopa halveksuttavaa. Puhetapa on laaja, mutta se on osa spesifimpää puhetapaa, jossa korostetaan usein esimerkiksi sitä, miten "sisäinen motivaatio" on tärkeintä ylipäätään, esimerkiksi lastenkasvatuksessa. Se ei ole tietysti täysin mieletön, koska erityisesti nuorilla ihmisillä on erilaisia riskejä ohjautua itsetuhoiseen käytökseen, mikäli he ovat alttiita sosiaaliselle paineelle. Mutta en tarkalleenottaen ymmärrä, miksi aikuinen ihminen ei saisi hakea tavoitteitaan jostain itsensä ulkopuolelta.
Tämä on yksi syy, miksi en lainkaan halveksu erilaisia uskonnollisia vakaumuksia. Ne antavat ihmisille jotain ulkoisia kriteereitä oman toimintansa arvioimiseksi. Sama pätee erilaisiin pelastusoppeihin ja eskatologioihin, kuten ydinvoiman vastustamiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
20 kommenttia:
Paljon kai riippuu siitä, mitä lopulta tarkoittaa metaforilla "ulkoinen" ja "sisäinen".
Kai ne motiivit ja ideatkin yleensä tulevat ensin jostain ulkoa sinne sisään. Kyse on siitä, mitä ottaa omakseen, ja mitä seuraa vain jostain muusta syystä.
Anekdootti: Saksalaisessa idealismissa ajateltiin, että ego ei ole vapaa, jos sen toiminta ei määräydy "sisältä". Johtopäätös oli että maailman "pitää" olla egon aktiviteetin tuotos.
Valta on kykyä saada muita tekemään oman tahtonsa mukaisesti. Siksi ulkoa motivoituminen on alhaisemman statuksen tekemistä kuin sisältä motivoituminen. Vanhemmat yrittävät opettaa lapsilleen sisältäpäin motivoitumista.
Pakko on kysyä, että ymmärrätkö sinä Tidari sen, että AGW täyttää myös keskeiset uskonnolliset tunnusmerkit. Se ennustaa maailmanloppua (hengiltä paahtuminen, hirmumyrskyt ja nouseva vedenpinta jne), se otetaan vakavasti (toisin kuin joulupukki-tarinat) ja se sisältää erilaisia rituaaleja (kierrätys, ydinvoimavastaisuus jne).
Matti, tietysti asia on jotenkin noin, mutta siis "sisäisen motivaation" metafora on tässä jotain sellaista, johon henkilö omalla toiminnallaan hakeutuu.
Mikko, varmaan jotenkin noin on. En vain oikein ymmärrä, miksi sellaista edellytetään aikuisilta. Luulisin homman menevän jotenkin niin, että toiset aikuiset ovat vain tyytyväisiä, kun joku ei pelaa valtapelejä.
Pakko on kysyä, että ymmärrätkö sinä Tidari sen, että AGW täyttää myös keskeiset uskonnolliset tunnusmerkit.
Mikä tahansa touhu, josta tulee riittävä hype, ja johon liittyy riittävästi pelkoja, alkaa muistuttaa joiltain osin uskonnollisia liikkeitä. "AGW" luonnontieteellisenä ilmiönä on totta tai ei ole totta täysin riippumatta siitä, mitä erilaiset hihhulit rituaaleineen siitä sanovat.
Erilaiset kansanliikkeet ja räyhätouhut eivät ylipäätään ole minua pahemmin vakuuttaneet. AGW-asiassa luotan edelleen etupäässä tieteellisiin auktoriteetteihin. Esimerkiksi en näe oikeastaan mitään syytä, miksi "kaimani" NASAsta valehtelisi suoraan, vaikka uskoisin, että hänen työnsä Venuksen ilmaston mallinnuksen kanssa varmaan saa hänet yliarvioimaan tiettyjen skenaarioiden todennäköisyyttä.
(Tämä ei tarkoita, että jakaisin hänen äärimmäisiä näkemyksiään ilmiön poliittisista seurauksista)
Tässä on se ongelma, että siinä missä hype ja uskonnollinen hurmos vihreiden joukossa aivan varmasti ei todista ilmiötä oikeaksi, ei se myöskään ole minkäänlaista evidenssiä asian tieteellistä puolta vastaan. Sellainen käsitys on itseasiassa vielä pahempaa hörhöilyä. Asiallistakin kritiikkiä voidaan esittää.
En ole siltä osin muuttanut mielipidettäni, että jos AGW osoittautuu todeksi, ja ikävimmät skenaariot toteutuvat, niin pahimmat jarrumiehet kuuluvat kyllä linnaan ihan samasta syystä kuin tyypit, jotka esimerkiksi ajavat liian suurella tilannenopeudella risteykseen ja aiheuttavat kuolonkolarin.
Kai ne motiivit ja ideatkin yleensä tulevat ensin jostain ulkoa sinne sisään. Kyse on siitä, mitä ottaa omakseen, ja mitä seuraa vain jostain muusta syystä.
Ihmisen geenit ohjaavat ihmisen rakentumisen siten, että ruumis filtteröi osaa ulkoa saaduista ideoista aika voimakkaasti ja saattaa jopa tuottaakin niitä. Esimerkiksi lapset kyllä hoksaavat täysin ilman mitään opastustakin, että tiettyjen omien ruumiinosien hiplaaminen on kivaa.
En ole siltä osin muuttanut mielipidettäni, että jos AGW osoittautuu todeksi, ja ikävimmät skenaariot toteutuvat, niin pahimmat jarrumiehet kuuluvat kyllä linnaan...
Suomessa on viimeksi tuomittu taannehtivalla lainsäädännöllä ihmisiä oikeuteen sodan jälkeen. Oletko tosissasi?
Neuvostoliitossa aikoinaan tuomari ja syyttäjä olivat yli 90% tuomioistuimia sama henkilö. Samoin tuomioistuin melkein aina myös totesi syytetyn syylliseksi (no siis tietysti samasta syystä). Ylimmät tuomarit olivat avoimesti sitä mieltä, että jos jotain sikosta ei vielä ollut säädetty lakiin, se johtui vain siitä, ettei siihen ole ollut aikaa, ja siksi moisen pienen epäkäytännöllisen seikan ei pidä antaa häiritä tuomion määräämisessä.
Oikeinko sinä aikuisten oikeasti olet sitä mieltä, että taannehtiva lainsäädäntö on hyvä juttu? Kuinka ajattelit, että tiede kehittyy tai sillä on edes mahdollisuutta kehittyä, jos toiset mielipiteet julistetaan vääriksi ja laittomiksi kuten sinä esität.
Olet sinä kyllä aika epeli.
Suomessa on viimeksi tuomittu taannehtivalla lainsäädännöllä ihmisiä oikeuteen sodan jälkeen. Oletko tosissasi?
Lainopillinen kysymys on sivuseikka. Tosiasiat ovat sitä mitä ne ovat - minä en niitä väitä tuntevani. Olen tosissani siinä mielessä, että tosiasiat määräävät viimekädessä sen, mitä tapahtuu ja sen, kuka on vastuussa. Jos AGW osoittautuu tosiasiaksi, niin sen aiheuttajat ovat vastuussa.
Kyllä tupakkayhtiötkin on tuomittu vahingonkorvauksiin aiheuttamastaan vahingosta. Sama voidaan tehdä hiilidioksisipäästöjen aiheuttajille, jos näyttöä vahingosta on. "Linnaan" on tietenkin hyperbolaa.
Kuinka ajattelit, että tiede kehittyy tai sillä on edes mahdollisuutta kehittyä, jos toiset mielipiteet julistetaan vääriksi ja laittomiksi kuten sinä esität.
En minä ole julistanut mielipiteitä oikeaksi tai vääriksi, taikka lainsäädännöllä säädeltäviksi. Vahingon aiheuttaminen on ihan eri asia. Vetoan edelleen tupakkayhtiöihin, joiden kohdalla oikeudessa raskauttavana on pidetty sitä, että niiden toimesta aktiivisesti pyrittiin levittämään virheellistä tietoa.
"Jarrumiehillä" viittaan siis tahoihin, jotka lobbaavat hiilidioksidipäästöjen lisäämisen puolesta. Lobatkoot nyt - mutta minusta pitäisi tehdä selväksi, että jos osoittautuu, että ovat väärässä, niin pitäisi olla valmis kaivamaan kuvetta sitten, jos vahinko voidaan osoittaa toteen.
Minusta on jotenkin hämmentävää, että tästä voi edes olla mitään erimielisyyttä. Markkinatalouden perusperiaatteisiin kuuluu, että vahinkoa tieten tai tuottamuksellisesti aiheuttava taho maksaa viulut.
Sikäli olen kanssasi samaa mieltä, että pelkkä kritiikki tai kyseenalaistaminen ei voi synnyttää tällaista korvausvelvoitettta, kuten sanot, sellainen sotisi koko tieteellistä metodia vastaan. Puhuimme todennäköisesti eri asiasta, sillä minusta on ihan eri asia kritisoida tieteellisiä artikkeleita ja esittää vaihtoehtoisia hypoteeseja kuin vaatia oikeutta päästää jotain tavaraa ilmakehään tilanteessa, jossa ei ole ollenkaan selvää, mitä siitä seuraa, ja paras käytettävissä oleva tieto sanoo, ettei ainakaan mitään hyvää.
Minusta vapaus kusta kaivoon ei ole mikään perusoikeus vain siksi, että kaivo nyt sattuu olemaan kylän yhteisillä mailla.
Lainopillinen kysymys on sivuseikka.
HEHHEHHEHHEE :-)
Niinhän minä juuri kirjoitin, että Neuvostoliitossa lainopilliset kysymykset olivat sivuseikkoja ja vastuu teoista ulottui yli sen, mitä lakiin oli kirjoitettu.
Millä tavalla hahmottelemassasi järjestelmässä
1. todetaan ne, ketkä ovat syyllisiä? Oletko sinä syyllinen, kun ajat autoa, lämmität taloasi uusiutumattomalla, lennät lomille ja niin edelleen - asia tuli varmaan selväksi?
2. Millä tavalla vahinkojen määrä arvioidaan?
Tupakkayhtiö on MYYNYT tuotteitaan. Se on vaikuttanut siihen, että ne aiheuttavat riippuvuutta tietoisena terveysriskeistä. Jokainen tupakkaa polttanut on itse imenyt keuhkoihinsa savua, eli on itse vastuussa.
Jokainen ihminen on vastuussa omista tekemisistään - ei kenenkään muun. Jos syöt epäterveellisesti, valinta on sinun. Onko se niin vaikea ymmärtää, että ihmisellä on oikeus tehdä huonoja valintoja?
Ennen Suomessa tavattiin sanoa, että mies saa tehdä mitä haluaa kunhan kantaa vastuun teoistaan. On eri asia ESTÄÄ ketään kuseksimasta kaivoon kuin RANKAISTA sitä, joka kaivoon kusaisi. Ymmärrätkö eron? On siis eri asia elää vapaana ja tulla rangaistuksi kuin elää jatkuvan viranomaisvalvonnan alla epäiltynä aikeesta syyllistyä rikokseen.
Oletko sinä syyllinen, kun ajat autoa, lämmität taloasi uusiutumattomalla, lennät lomille ja niin edelleen - asia tuli varmaan selväksi?
Tämähän on olkiukko. Kaikki "syyllistyvät" tuollaiseen.
Sensijaan on ihan eri asia, polttaa hiiltä ja myy sähköä jne., so. harjoittaa erilaista liiketoimintaa, jossa tienataan rahaa hiilidioksidin tuottamisesta.
Millä tavalla vahinkojen määrä arvioidaan?
No, millä tavalla sitä nyt yleensä arvioidaan? Pointti on, etten pidä ollenkaan mahdottomana, että öljy- tms. energiayhtiöitä viedään oikeuteen ja vaateet ovat satojen tai tuhansien miljardien luokkaaa, enkä näe tässä mitään erityisempää ongelmaa.
Lainopillinen kysymys on sivuseikka siinä mielessä, että tällä tavalla todennäköisesti käy. Ja kyllä, mielestäni mainittujen tahojen pitää aikanaan kaivaa kuvetta.
On eri asia ESTÄÄ ketään kuseksimasta kaivoon kuin RANKAISTA sitä, joka kaivoon kusaisi. Ymmärrätkö eron?
Toki ymmärrän eron, mutta ihmiset eivät yleensä ymmärrä. Jos osoittautuu, että J. Hansenin ennusteet katastrofiskenaarioista ovat tosia, luuletko että karvalakkikansa hyväksyy, ettei syyllisiä tai "syyllisiä" rangaista? Lainopilliset kysymykset ovat silloinkin sivuseikka. Tälläkään ei ole mitään tekemistä minun henkilökohtaisen näkemykseni kanssa.
"Oletko sinä syyllinen, kun ajat autoa, lämmität taloasi uusiutumattomalla, lennät lomille ja niin edelleen - asia tuli varmaan selväksi?"
Tämähän on olkiukko. Kaikki "syyllistyvät" tuollaiseen.
Millä tavalla kysymykseni on olkiukko? Onko näkemyksesi mukaan aseteollisuus vastuussa ampuma-aseilla tehdyistä murhista? Liikut itse kaltevalla pinnalla, joten turha syyttää minua olkiukkoilusta.
Öljyntuottaja ei laske yhtään hiilidioksidia ilmaan. Öljyn käyttäjät, eli siis sinä, minä ja kaikki muut, laskevat. Kuinka ratkaiset tämän ongelman, oli alkuperäinen kysymykseni, johon vastasit, että öljyntuottajat ovat vastuussa. Oletettavasti tarkoitat läntisiä öljy-yhtiöitä ja niiden johtajia? Et esimerkiksi arabeja tai afrikkalaisia, jotka antavat Shellinkin porata maillaan. Onko Jorma Ollila Shellin hpj:nä suuressakin vaarassa mielestäsi, kun tämä neuvostojen asettama tuomioistuin kokoontuu? Entä hänen lapsensa, mokomat kulakit?
Toki ymmärrän eron, mutta ihmiset eivät yleensä ymmärrä...luuletko että karvalakkikansa hyväksyy, ettei syyllisiä tai "syyllisiä" rangaista?
Ah, vihreä elitisti nostaa siellä päätään! Eli kun sinä tiedät "paremmin", sinulla on oikeus päättää toisten asioista? Kuinka sovellamme tätä esimerkiksi uskonnolliseen (koulu)opetukseen? Opetammeko, esimerkiksi, että muut uskonnot ovat epätosia? Mitä luulet, että siitä seuraa?
Kansan mielipide ei ratkaise silloin, kun tuomitaan takautuvia tekoja kuten juuri sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä. Ne eivät kuulu oikeusvaltioon, ja julkisen vallan on huolehdittava, että oikeusvaltio pitää kiinni periaatteistaan myös silloin, kun kansan syvät rivit eivät niin tahtoisi. Se on ainoa tapa estää ns. romahtaneen valtion syntymistä.
Ihan aikuisten oikeasti Tidari, mieti nyt vähän itse millaista potaskaa sinä tuossa kirjoittelet. Ymmärrän, että vanhassa jengissäsi noin ajateltiin ihan arkisesti, mutta luulin että halusit pois sieltä ituhippikommuunista.
Lainopilliset kysymykset ovat silloinkin sivuseikka.
Ja taas mä repesin :-)
Tälläkään ei ole mitään tekemistä minun henkilökohtaisen näkemykseni kanssa.
Ai ei vai? Sinä sanoit, että et ole muuttanut mielipidettäsi sen suhteen, että epäilijät joutuvat linnaan. Siihen liittyen minä kysyin, että keitä sinne joutuu ja millä perusteella. Sinä vastasit, että sinne joutuvat suuryritysten johtajat (eivät poliitikot eivätkä tietenkään kaltaisesi yksityiset kuluttajat), ja että perusteita et tiedä, koska ne ovat vielä ratkaisematta.
Tästä jutusta tuli mieleen, se minkä Kemppinenkin on sanonut, että lainopillinen tietämättömyys (minusta erityisesti virkamiesten) taholta rapauttaa nyky-yhteiskuntaa (En usko että TM oikeasti on sammakonsa takana). Tämä ilmiö on minusta aivan uusi ja eräs suurimmista ongelmista joka näyttää kehkeytyvän. Hyviä oikeusoppineita ei ole mitään syytä halveksia. Itse en ole koskaa edesa vannut lakikirjaa, mutta luulisin että rikosten tekijöiden täytyisi voida olla mahdollista tekohetkellä olla mahdollista tietää, että he tekevät jotain laitonta tjsp.
Minusta tuntuu, että ymmärrätte väärin.
Laki muuttuu ajan myötä, eikä ole mitään muuta kuin joukko sopimuksia, joita voi muuttaa. Olennaista on se, miten ihmiset reagoivat muuttuviin olosuhteisiin. Jos AGW on ilmiönä maltillinen tai olematon ja vaikutukset vähäisiä, ei tapahdu mitään kummallista.
Jos vaikutus on vähäistä suurempi, tullaan esittämään korvausvaateita. Lainopilliset seikat ratkaisevat silloin, mutta nykyhetken laki on eri asia kuin laki sitten joskus. Se, mitä välissä tapahtuu, lakien muutoksien yms. suhteen, on olennaista.
Jos vaikutus on katastrofaalinen - mihin en usko, mutta kuitenkin - ja yhteiskunnat kärsivät radikaalisti, niin lakitekniset asiat muuttuvat sivuseikoiksi. Aivan kuten sotien tms. aikaan, ihmisiä ei paljon siinä vaiheessa kiinnosta. Minä en tiedä, millaiseksi yhteiskunta kehittyy, mutta mitä radikaalimpia ja katastrofaalisempia muutokset ovat, sitä vähemmän millään nykyisillä lakiteknisillä jutuilla on väliä.
Korostan, etten pidä näitä katastrofiskenaarioita uskottavina, mutta mielestäni ne on silti mielekästä huomioida. Diamondin argumentti siitä, että tilanne voi hyvinkin näyttää ainakin osassa yhteiskuntia jotakuinkin siltä, miltä se näytti pääsiäissaarella tms. romahduksen sattuessa, on täysin uskottava.
Kun sanoin että "jarrumiehet kuuluvat linnaan", se oli tietysti hyperbolaa. Ja kyllä, minusta poliittinen eliitti kuuluu siihen samaan porukkaan. Kuin myös ydinvoiman vastustajat.
Minä ainakin kuvittelen ymmärtäväni Tiedemiehen pointin ja pidän sitä ihan mielekkäänä.
Vaaran aiheuttaminen, vamman aiheuttaminen ja kuolemantuottamus löytyvät kyllä nyt jo rikoslaista, samoin kuin erilaiset osallisuuspykälät. Linnaakin niista tulee. Ei tarvitse turvautua Kumitontun pelkäämään taannehtivaan lainsäädäntöön.
iidennen ydinvoimalan vastustaminen (kannatin) perustui usein urpoihin arrgumentteihin joista osa oli uskonnonomaisia halventavassa merkityksessä. Kuudennen (tuskin tarvetta) tai seitsämännen (ei mitään tarvetta ja tuskin rakennetaan) kannattaminen perusteena kivihiilen polton vähentäminen on vähintään vastaava uskonkappale. Äärimmäisyyksin vedetty varovaisuusperiaatekin on sentään looginen.
Kts. esim. Tilastokeskuksen tiedote kivihiilen kulutuksesta, http://tilastokeskus.fi/til/kivih/2010/03/kivih_2010_03_2010-04-27_tie_001_fi.html
Ydinvoimalalla voi madaltaa jokaisen neljänneksen palkkia saman verran, ei tuo sillä vähene semminkin kun viides ei ole edes käytössä. Se että tämmöinenkin itsestäänselvyys pitää edes sanoa ääneen on oire energiakeskustelumme tasosta, ja tämä on vakavampi ongelma kuin joku ydinvoimalupa.
Minä en oikein ole koskaan ymmärtänyt tätä kysymystä siitä, onko tarvetta rakentaa ydinvoimaa. Jos sitä halutaan rakentaa, niin miten niin ei ole tarvetta?
Yksi pöhköimmistä argumenteista mitä esitetään on, että jos rakennetaan ydinvoimaa, niin sitä myydään ulkomaille. Siis WTF, onko nykyinen tilanne jotenkin parempi, kun ruotsalaiset ostavat venäläistä ydinvoimaa Suomen verkon läpi?
Nimbyily tässä asiassa on mielipuolista, minä ainakin luotan suomalaisiin voimaloihin enemmän kuin venäläisiin. But hey, 's jus me.
meta: Uraani tuntuu sumentavan järjen, niin kuin liikenne, koska asiasta jauhetaan puolin ja toisin niin paljon täyttä paskaa.
Meta2: teknologisten ratkaisujen hyvyys on aina kontinengienttia, ne ovat hyviä johonkin, jollain oletuksilla, jossain tilanteessa...
Asiaan: Venäjältä ostetaan sähköä siksi että se on halpaa. Tällä ei ole käytännössä mitään tekemistä sen kanssa paljonko Suomessa tai Ruotsissa on tuotantokapasiteettia. Jos olisin vittumaisella päällä niin kysyisin myös minkä ydinvoimalan venäläiset sulkee kun suomalaiset rakentaa uuden, mutta en ole kun on vappu ja aurinko paistaa. Hyvää vappua!
Jos olisin vittumaisella päällä niin kysyisin myös minkä ydinvoimalan venäläiset sulkee kun suomalaiset rakentaa uuden, mutta en ole kun on vappu ja aurinko paistaa.
Eivät varmaan sulje ydinvoimalaa, joten siinä mielessä tuo minun argumenttini oli kyllä tyhmä. Muotoilen sen toisin: miksi suomalaisten on jotenkin parempi myydä ruotsalaisille venäläistä ydinvoimaa sensijaan että myisivät suomalaista ydinvoimaa?
En ole varma ymmärränkö argumenttia. Se että suomen sähköverkko siirretään ydinsähköä ei sisällä minkäänlaisia riskejä tai ongelma, ydinvoimala sen sijaan sisältää. Näiden suuruudesta voi toki olla montaa mieltä, mutta kyse on siitä että jos suomalaiset kollektiivisti ottaa riskit kantaakseen niin mitä hyötyä saadaan vastineeksi? Vastaukseksi on tarjottu että Suomen hiilidioksipäästöt vähenee, joka olisi ihan hyvä argumentti jos se jotenkin osoitettaisiin todeksi.
Päästötön tuotanto on välttämätön mutta ei riittävä ehto päästöjen vähentämiselle. Oikea kysymys on että miten saadaan korvattua fossiilisia polttoaineita.
Keskeistä on minusta kulutuksen muutokset, tärkeimpänä se että ainakin tehostamattomasta sähkölämmityksestä pitäisi päästä eroon, ja ylipäänsä riittävän korkea sähkön hinta. Pääomavaltaisessa sähköntuotannossa eli ydin- tai tuulivoimassa riski on tuottajalla, ylituotantotilanteessa sähkön hinta romahtaa ja hyöty jää kuluttajalle pienempänä sähkön hintana. Maakaasuvoimalan omistaja taasen vain sulkee turbiinin, eli sähkön hinta ei laske. Tämän takia uusi ydin- tai tuulivoimala voi itseasiassa lisätä päästöjä, eli se laskee sähkön keskihintaa mikä tekee esimerkiksi sähkölämmityksestä houkuttelevampaa, mikä taas kasvattaa marginaalikulutusta eli fossiilisten kysyntää. Ongelman voi korjata verotuksella tai minimihinnalla (syöttötariffi), mutta siitä tunnutaan päättävän jostain käsittämättömästä syystä erikseen.
Eli lyhyesti, ydinvoima on yksi mahdollinen työkalu päästöjen leikkaamisessa, mutta minkätahansa työkalun yhteydessä pitäisi lähteä siitä että miten se ihan tarkalleen laskee päästöjä ja mitkä sen edut ja haitat on vaihtoehtoinen nähden. Ydinvoiman vastustajat ovat ampuneet itseään jalkaan, tekemällä asiasta periaatekysymyksen kannattajat on vapautettu tarpeesta esitää ihan normaalisti hyödyt suhteessa haittoihin.
Lähetä kommentti