Metamodern kirjoitti merten happamoitumisesta. Yksi asia, jota ns. ilmastonmuutosskeptikoiden argumentaatiossa en ymmärrä, on vetoaminen kompleksisuuteen ja mallien puutteellisuuteen.
Henkilökohtaisesti en ole kovin huolissani ilmaston lämpenemisestä sinänsä. Kurjaahan ne kaikkein pahimmat skenaariot lupaavat, mutta silti. Sensijaan minua ihmetyttää se hybris ja into, jolla kaikki paikat rikotaan ja poltetaan mieluummin kuin vähän painettaisiin jarrua. Kärjistäen homma menee näin: Hiilidioksidipitoisuus nousee kovaa tahtia, merten happamoituminen kiihtyy koko ajan ja nykytahdilla koralleja ei enää kauaa ole. Mahdollisesti piste, jossa korallien sukupuutto voitaisiin estää, on jo ohitettu, so. vaikka kaikki päästöt lakkaisivat nyt, koralleja ei ehkä voitaisi enää pelastaa. Tietenkään en tiedä asioiden oikeaa laitaa.
Olen nähnyt koralleja kosketusetäisyydeltä (en tosin koskenut) Punaisella merellä ja niiden esteettinen arvo on suuri. Estetiikka ei tietenkään voi olla perustelu tällaisessa isossa kollektiivisessa ongelmassa. Silti minusta on jotenkin intuitiivisesti selvää että laissez faire on jotenkin älytön suhtautuminen tällaiseen asiaan.
Olen nähnyt vedottavan siihen, että merien happamoituminen ei ole mikään ongelma, koska esimerkiksi Suomen vesistöt ovat keskimäärin kovin happamia, pH on monissa järvissä käsittääkseni kuuden paikkeilla. Minkähänlainen biosfääri meillä olisi jos meret olisivat samanlaisia kuralätäköitä kuin Suomen järvet? (Mitenkään ko. järviä sinänsä väheksymättä; pidän Suomen järvistä paljonkin)
Tämä on yksi niitä syitä, miksi äänestän vihreitä. Puolueessa on toki kaikenlaisia maailmanparantajia, feministejä ja kryptososialisteja. Mutta jotenkin sellaiset pikkumaiset asiat tuntuvat yhdentekeviltä sen rinnalla, mitä koralleille tapahtuu.
23 kommenttia:
"Henkilökohtaisesti en ole kovin huolissani ilmaston lämpenemisestä sinänsä."
Onpa hämärää, miten niin "sinänsä"? Ehkä ketään ei sinänsä haittaa, onko ulkoilma keskimäärin pari astetta viileämpi tai lämpimämpi. Mutta parin asteen lämpeneminen riittää mallien mukaan kiihdyttämään aavikoitumista, metsien muuttumista ruohomaiksi ja heijastavan lumi- ja jääpeitteen katoamista. Tästä ihmiset ovat huolissaan.
Niin. Henkilökohtaisesti en ole huolissani aavikoitumisesta jne, muuten kuin siltä osin että ne nopeuttavat muutosta ja siten tuovat lisää epävarmuutta.
En ole edes varma, onko lämpeneminen ihmisen aikaansaannosta miltä osin. Tämä on toissijaista. Hiilidioksidipitoisuuden nousu on joka tapauksessa huono idea.
Yritän tällä sanoa vain, että minusta päästörajoitukset ovat tarpeellisia, oli kyse ilmaston lämpenemisestä tai ei.
Kaksi huomiota asian vierestä:
Estetiikka on aivan riittävä peruste isoillekin päätöksille. Ihmiset pariutuvat, ostavat autoja, lisääntyvät, arvottavat asuinpaikkoja, valitsevat ruokansa, äänimaailmansa, ylipäänsä elämäntapansa sen perusteelle että asiat tuntuvat, näyttävät, tuoksuvat ja maistuvat hyvältä. Miksei sitten koralliriuttoja muka voisi suojella ihan vaan sen taki että ne ovat kauniita? Ylipäänsä, minusta luonnonsuojelussa ei ole kyse siitä, että luonto säilyy, vaan siitä että luonto säilyy meille miellyttävänä ja elinkelpoisena.
Toinen asia, missä tahansa yli kahden ihmisen ryhmässä on hörhösiipi(ä), eikä poliittiset puolueet ole todellakaan poikkeus. Nämä ovat toisaalta tarpeellisia, huomisen maltillisuus on usein tämän päivän hulluutta, ja toisaalta aika harmittomia siinä mielessä että todellinen vaikutus arkipolitiikkaan on olematon.
Esteettisin syin voin perustella toki sitä, miksi itse haluan korallien säilyvän ja miksi äänestäisin kaveria, joka haluaa ne säilyttää. Samaan tapaan kuin se, millaisen auton, talon tai puolison haluan.
Sensijaan se on vähän huono ohjenuora laajemmin toisten ihmisten elämään vaikuttavien päätösten tekemiseen. En esimerkiksi lähtisi esteettisin syin sanomaan, missä muut saavat asua, millaisilla autoilla ajaa jne, vaan nämä ovat heidän omia päätöksiään.
Jos korallit ovat minusta hienoja, en silti lähtisi vaatimaan pelkästään sen perusteella hiilen polton lopettamista. Täytyy olla muita syitä, mutta korallit toimivat motivoivana tekijänä. Ne ovat jotain, jolla on minulle arvoa, siis osa oman päätöksentekoni ohjenuoraa.
Voit myös koettaa motivoida toisia vetoamalla koralleihin ja niiden kauneuteen. Näinhän teetkin ja näin tehdessäsi kannat harteillasi maailmanparantajan viittaa. Pää pystyyn vain.
Siitä ovatko esteettiset tai yleisimmin makuasiat subjektiivisia voisi puhua pitkään, mutta ne eivät de fakto yleensä ole yksilöllisiä niin kuin sormenjäljet ovat yksilöllisiä, varsinkin kun puhutaan luonnon kauneudeusta. Ihmisten mieltymykset tässä suhteessa ovat hyvin homogeenisia yli kulttuurirajojen.
Jos ihmisistä suurin osa on sitä mieltä, että korallit ovat kauniita, arvokkaita, hienoja, tms. ja en näe mitään syytä olettaa ettei näin olisi, niin mikä ihmeen ongelma siinä on että perustelee niiden suojelua sillä että ne ovat kauniita, arvokkaita, hienoja, tms.? Se että työttömyys passivoi ja on muutenkin kurjaa on henkilökohtainen kokemus, mutta en ole vielä kenenkään kuullut vastaavan siitä valittamiseen, että se vain tuntuu sinusta siltä.
Se ettei makuasioista kiistellä on toki usein sivistynyttä, mutta tämä pidäke saa absurdeja piirteitä. Suurin osa helsinkiläisistä tuntuu olevan sitä mieltä että Katajanokalle ehdotettu hotellirakennus on ruma, piste. Ottaen huomioon että suurin osa helsinkiläisistä nyt tulee katselemaan sitä useasti, niin kyllä heidän mielipiteellään on väliä. Mutta jostain ihmeellisestä syystä tätä ei voi sanoa näin, vaan pitää sanoa esimerkiksi että rakennus ei sovi ympäristöönsä rakennushistoriallisesti koska tässä vedotaan johonkin pseudo-objektiiviseen historialliseen rakennusstandardiin. Effektiivisesti kumpikin kanta tarkoittaa, että kyseistä rakennusta pidetään rumana eli epätoivottavana.
Eiköhän monia ideologioita kannateta myös lähinnä esteettisistä syistä. Ajatellaan että päässä oleva kaunis ja yksinkertainen abstraktio maailmasta on "todempi" ja kun maailma ei noudata sitä, vika on maailmassa eikä abstraktiossa.
Teemu, kerrassaan erinomainen johdatus vaikeaan aihepiiriin.
Mikko, kuten tiedämme, teorioita, teknisiä vempaimia ym. kehitetään joskus suureltakin osin esteettisin motiivein, eikä toimivuutta ja kauneutta voi niiden fenomenologiassa täysin erottaa toisistaan. Siis jos ajatellaan, että hallinto, juridiikka, talous ym. ovat teknologioita (mitä muutakaan ne ovat?), ei kai ole ollenkaan väärin vaatia niiltä kauneutta – mutta nimenomaan käytännössä eikä tosiaankaan vain abstraktin idean tasolla. Vähempään tyytyminen ei ole korkeasti koulutetulle kansalle kunniaksi. Se, että yhteiskunnassamme aika moni asia de facto toimii kaikkea muuta kuin elegantin huomaamattomasti, joustavasti ja tehokkaasti, tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että maailmaan parantamisessa riittää työsarkaa suurin piirtein sen tappiin asti.
Kirjoitin äskeisen kommenttini kovin unisena, mikä näkyy vähintään tyylillisenä sekavuutena... Hourailua ruokkii se, että olen viime päivinä (jälleen) löytänyt sisältäni jonkinlaisen teknoromantikon:
Teknokratia on kehnoa teknologiaa. Hyvä teknologia yksinkertaisesti toimii ja on kaunista.
Kirjoitin aikoinaan siitä miksi ilmastonmuutos on niin vaikea yhteismaan ongelma vaikka otsoni-ongelma saatiin aikoinaan ratkaistuksi:
http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2008/04/nykyn-puhutaan-paljon-ilmaston.html
Onko kyseessä vain se että tämä ongelma on niin kallis ratkaista ?
Vai onko kyseessä se että otsonikerroksen tuhoutumisen estämisessä oli aikoinaan suurempi kiire ? Käsittääkseni myös lyijyn suhteen toimittiin varsin ripeästi.
Kun olet puhunut yhteismaan ongelmista aina jossain oletko lukenut Elionor Ostromia ?
Olen sisänänsä ilmastonmuutoksesta kanssasi samaa mieltä, mutta en silti äänestä vihreitä.
Mitä vihreät ovat vaikuttaneet asiaan ? Varmasti jonkun verran suomalaiseen keskusteluun kautta, mutta kun Kiina ja USA ovat ylivoimaisesti suurimmat ilmaston lämmittäjät niin Suomen vihreät eivät juuri asiaan kykenee vaikuttamaan.
Vai uskotko esimerkin voimaan globaaleissa yhteismaan ongelmissa?
Kysymys esimerkin voimasta on ihan aiheellinen. Tavallaan uskon esimerkin voimaan, mutta uskon myös dynaamisiin etuihin. En elättele toisaalta mitään naivia käsitystä siitä, että joku pieni maa voi olla hiilidioksidiasiassa jotenkin edelläkävijä ja kauheasti hyötyä siitä.
Näen asian niin, että sopeutuminen on tavalla tai toisella välttämätöntä. Jos aloitamme sopeutumisen ja päästöjen vähentämisen omia aikojamme ja muiden edellä, siitä voi olla hyötyä. Siitä voi olla toki myös haittaakin, jos kaikeasta huolimatta sopimuksia ei saadakaan aikaan. Mutta haitta jää joka tapauksessa vähäiseksi verrattuna siihen, mitä tapahtuu jos ilmiöön liittyvät negatiiviset ennusteet osoittautuvat oikeiksi.
Hiilipäästöjen vähentäminen on toki kallista ja siihen liittyvät uhattuna olevat yksityiset edut (verrattuna vaikka CFC-päästöihin tai lyijyn käyttöön bensiinissä) ovat astronomisen suuret.
Se, että kyseessä on yhteismaan ongelma, tekee asiasta toki vaikean, mutta näkisin, että on tärkeää tähdätä tekemään päästövähennyksistä entistä halvempia. Siihen pienen maan panostus voi ihan hyvin tuoda merkittäviä parannuksia, vaikka riskit ovatkin korkeat. Suomessa on erittäin hiili-intensiivinen talous, joten meillä on tässä hyvä koelaboratorio eri tekniikoille.
Tämä on tietenkin jonkinasteista utopismia ja haihattelua, enkä ajattele, että koko kansakuntaa pitää alistaa jollekin sosiaaliselle kokeelle. Mutta voidaan täällä yrittää erilaisia julkisia ja yksityisiä toimia, joilla päästöjä saataisiin alas. Meillä ei ole mitään älyttömän vahvoja painostusjärjestöjä estämässä. Ja on ainakin yksi puolue, joka - ydinvoimaänkyröinnistään huolimatta - on erittäin suopea ehdotuksille, joilla näitä parannuksia voitaisiin saada aikaan.
Myönnän että minulla on joskus hiukan huono omatunto siitä, että vaikka pidän ilmastonlämpenemistä suurempana ongelmana kuin maahanmuuttoa ongelmamaista, äänestin Halla-ahoa enkä Soininvaaraa.
Toisaalta vihreiden kanta ei ole minusta rehellinen suhteessa maahanmuuttoon - vihreät ajavat maahanmuuttoa vaikka se kasvattaa ihmisen ekologista jalanjälkeä.
Toisaalta puolustelen halla-aholaisuutani myös niin että kun suuri osa halla-aholaisista on ilmastonlämpenemis-skeptikkoja yritän muuuttaa heidän mielipidettään sisältä päin.
Toisaalta ihmisten puoluekantaan vaikuttaa moni muukin asia kuin "järki". Esimerkiksi lojaliteetti ja tunteet.
"Näen asian niin, että sopeutuminen on tavalla tai toisella välttämätöntä. Jos aloitamme sopeutumisen ja päästöjen vähentämisen omia aikojamme ja muiden edellä, siitä voi olla hyötyä. Siitä voi olla toki myös haittaakin, jos kaikeasta huolimatta sopimuksia ei saadakaan aikaan. Mutta haitta jää joka tapauksessa vähäiseksi verrattuna siihen, mitä tapahtuu jos ilmiöön liittyvät negatiiviset ennusteet osoittautuvat oikeiksi."
Tämä on vaikea kysymys. Ajattelin ensin että esimerkin voima on täyttä tuubaa. Ja se onkin, kun puhutaan kiinalaisiin vaikuttamisestta. Mutta amerikkalaisiin vaikuttamisessa se ei ehkä ole.
Enää.
Elionor Ostrom on miettinyt lokaalien yhteismaan ongelmien ratkaisua. Hän on myös ekonomisti Sternin kanssa kirjoittanut tällaisen paperin ilmaston lämpenemisestä:
http://www.conservationcommons.org/media/document/docu-7e8akm.pdf
Kunnallisvaalien äänestys ei paljon vaikuta ilmastonmuutoksen tms. kanssa, varsinkaan Helsingissä. Joten ei siitä nyt kannata huonoa omaatuntoa kokea. JHa:n äänestämisestä en tosin sano mitään. :)
Argumentoin aiemminkin, että ekologisen jalanjäljen käyttö maahanmuuton vastaisena argumenttina on minusta väärä. Ei se ole täysin väärä, mutta siihen liittyy kompensoivia mekanismeja, joiden suuruutta en ole nähnyt missään järkevästi arvioitavan.
Maahanmuuttajat eivät pääsääntöisesti tuota marginaalisesti sellaisia päästöjä kuin keskimäärin maassa tuotetaan. Ja todennäköisesti he tuottivat omassa kotimaassaan enemmän päästöjä kuin väestö siellä keskimäärin.
Kirjoitin joskus aikaisemminkin asiasta ja esitin vasta-argumentin, että köyhissä oloissa eletään kuin heinäsirkat ja kalutaan kaikki kaljuksi, tuhotaan joet, pohjavedet, metsät, kaikki. Suomessa sentään vaan lämmitetään kaukolämmöllä ja ajellaan ympäriinsä bussilla. Tässä suhteessa vaihdetaan lokaalia ympäristötuhoa hillipäästöiksi. Tämäkään argumentti ei ole ihan täysin oikea, mutta ei se täysin vääräkään ole.
Hmm...
Olisi mielenkiintoistaa saada lihaa luille tuon argumentaatiosi suhteen.
Voi tietysti olla että olet oikeassa, mutta en nyt tältä istumalta vielä niele. Kysymys on kieltämättä monimutkainen.
Tämä meni nyt sivuun ilmastonlämpenemisestä ...
Yleensähän ajatellaan, että pakon edessä syntyvät parhaat innovaatiot. En ole koskaan ymmärtänyt, miksei kannattaisi käyttää tätä periaatetta hyväksi Suomen strategiassa.
Tämä palaa Tiedemiehen kommenttiin siitä, että ajoissa varautuminen voi olla eduksi. Veisin asian vielä pidemmälle: sillä voi synnyttää tulevaisuudessa oikeasti kilpailukykyistä teknologiaa.
Lisäksi Suomen kannattaisi satsata vesiteknologiaan, kun öljyn jälkeen seuraava vähiin käyvä resurssi on makea vesi.
Kaikista mahdollisista ympäristöä tukevista teoista Vihreiden äänestäminen on minusta huonoin. Vihreä puolue on nykyään profiloitunut tekemään kaikkea muuta kuin edistämään vihreää asiaa.
Äänestämällä voi kuitenkin ostaa itselleen fiiliksen, että on muka tehnyt jotain hyödyllistä, joka vähentää painetta tehdä tekoja, joilla olisi todellista vaikutusta.
En itse asiassa tule koskaa äänestämään vihreitä vaikka Suomen Kommunistinen Puolue olisi ainoa vaihtoehto. Vihreässä Liitossa on muutamia henkilöitä, joitten niemeä en viitsi sanoa, joitten kanssa en jakaisi edes lottovoittoa. Vaikka ympäristökysymyksissä olen vihreiden kanssa suht samanmielinen en tule äänestämään vihreitä monestakaan syystä.
Tuo argumentti että maahanmuuttoa pitää vastustaa koska se lisää kasvihuonekaasupäästöjä, on huono vähän samasta syystä kuin okkamin partaveitsi on huono argumentti. Sillä voi torpata melkein mitä tahansa.
Jos pelkkä se että x vähentää kasvihuonepäästöjä riittää syyksi kannattaa sitä, niin tuolla perusteella voidaan kannattaa vaikkapa lämmityksen lopettamista taloyhtiössä, pakkoabortteja, villieläinkannan pienentämistä, sotia, tartuntatauteja, tms.
Emme suojele luontoa jotenkin an sich, luonto eli elämä kyllä jatkuu jossain muodossa meistä riippumatta, vaan sellaista luontoa johon me olemme sopeutuneet, joka on meistä kaunista, monimuotoista, arvokasta, jne. Ja tämän takia päästöjä kannatta vähentää tavoilla joilla on muita positiivisia vaikutuksia, tai mahdollisimman vähän negativiisia.
Jonkun maahanmuuttokriitikon mielestä varmaan maahanmuuto on ylipäänsä negatiivinen asia, joten sillä voi sitten vähentää päästöjäkin, maahanmuuttoon positiivisesti suhtautuva lienee eri mieltä. Mutta he ovat eri mieltä maahanmuutosta, eivät välttämättä päästöistä.
(Enkä ole edes vakuuttunut pitääkö tämä päästöväite paikkaansa, on melkoista mutkien suoristamista verrata tilastollisia päästöjä eri maissa per capita ja vetää tästä johtopäätös että väestönsiirto niiden välillä vaikuttaa päästöihin.)
Ja muuten, tuo argumentti on efektiivisesti sama kuin sanoisi että köyhien määrää ei saa vähentää. Lisäksi, yleisen vittuilun hengessä, jos vihermamukritiikko on niin vakuuttunut että Suomessa asuminen on ympäristörikos, niin hän varmaan myös kannattaa suomalaisten massa-maastamuuttoa?
Pelkkää retoriikkaa, tai niin kuin TM sanoisi, epärehellistä argumentaatiota.
Muuten,
Eikö nyt kuitenkin main-stream vihreässä viestinnässä ole koko ajan puhuttu että kehittyneiden maiden ekologinen jalanjälki on paljon suurempi kuin kehitysmaiden. En tietenkään väitä että TM tai Teemu näin olisi sanonut.
Teemun epärehellisyysväite on täysin kohtuutonta koska keskustelin täysin avoimesti TM:n kanssa ja totesin että TM voi olla oikeassa mutta kaipaisin lihaa luille hänen väitteilleen.
Jukka, pahoittelen, en tarkoittanut että olet epärehellinen. Tuo päästöargumentti on vaan niin pöhkö, että on vaikea suhtautua siihen vakavissan.
Joo, tiedän että on vihertäviä henkilöitä jotka ainakin väittävät etteivät esim. tee lapsia siksi, että maapallo ei kestä lisää ihmisiä/suomalaisia. Minusta tämä on hullua ylipäänsä enkä ole heistä vastuussa, mutta kuitenkin kai näiltä voi sitten kysyä, että eikö pitäisi estää että maahanmuuton kautta tulee lisää suomalaisia? Ongelma, kuten totesin, on se että on outoa vaatia konsistenssia tässä suhteessa, kun ei kukaan oikasti konsistentisti kannata kaikkia väestön vähentämisen muotoja. Ja jos kannattaa hän todennäköisesti asustaa jossain laitoksessa.
Päästöjen vähentämiseen on useita toimivia ja radikaaleja ratkaisuja. Kyllä köyhät käyttävät vähemmän energiaa, liikkuvat vähemmän, kuluttavat vähemmän, jne. eli ceteris parivus tuottavat vähemmän päästöjä. (Tosin, kehittyneemmissä talouksissa tuotetaan vähemmän päästöjä per kulutettu yksikkö...) Eli periaatteessa laitetaan vaikka Pohjois-Amerikasta sähköt pois päältä, niin maailma pelastuu.
Paitsi että tällaiset osaratkaisut jotka tuottavat uusia ongelmia eivät ole toivottavia eikä toteuttamiskelpoisia, päästöjen vähentämisen ohella pitäisi vähentää köyhyyttä, torjua muita ympäristöongelmia, parantaa työllisyyttä, jne. eli parantaa kokonaisvaltaisesti ihmiskunnan eloa, ja tämä tarkoittaa että päästövähennysten pitää olla (lähes) pareto-optimaalisia, eli tehokkuutta kasvattavia. Ihmiskunnalla jonka oletusarvoinen tapa siirtää 80 kiloa lihaa pisteestä A pisteeseen B on sulloa se kahteen tonnin terästä ei ole pulaa tehostamiskohteista.
Tuomas Nevalinnan parhaita oli kysymys siitä miksi keski-ikäinen humalainen suomalaismies sopertaa pikkutunneilla, että kyllä se Linkola on oikeassa. Kyse on siitä, että halutaan ongelmien jotka vaativat muutoksia elämäntapoihimme vaativan niin massiivisia muutoksia ettei niitä voi käytännössä toteuttaa. Jolloin voi todeta että periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ei voi eikä tehdä mitään. Ei puutu kun ripillä käynti.
Ai niin, tämän laskeminen on vaikeaa, mutta veikkaan että Suomen väkiluvun pieneminen sadalla tuhannella, varsinkin jos se kohdistuisi etupäässä isoihin kaupunkeihin, ei vaikuttaisi Suomen kasvihuonepäästöihin juuri lainkaan. Tornion terästehdasta (joka kuluttaa suurin piirtein saman verran sähköä kuin Tampere) ei suljettaisi, eikä paperitehtaita. Liikenne ehkä vähenisi jonkun verran, tosin tehokkaimmasta päästä eli joukkoliikenteestä. Rakennuskantaan eli lämmitystarpeeseen tällä tuskin olisi mitään vaikutusta, ne muut viisi miljoonaa asuisivat hieman tilavammin. Ja niin edelleen.
OK - tärkeintä että puhutaan avoimesti ja rehellisesti !
Vuosien mittaan olen kyllästynyt muitten ja varsinkin omaan uhoamiseeni :)
Teemu:
"Joo, tiedän että on vihertäviä henkilöitä jotka ainakin väittävät etteivät esim. tee lapsia siksi, että maapallo ei kestä lisää ihmisiä/suomalaisia. Minusta tämä on hullua ylipäänsä enkä ole heistä vastuussa, mutta kuitenkin kai näiltä voi sitten kysyä, että eikö pitäisi estää että maahanmuuton kautta tulee lisää suomalaisia?"
HS:ssä oli juttu juuri viikko sitten jossa todettiin että synnyttämättä jättäminen on ekoteko. Mutta ei toidettu että maahanmuuton vastustaminen on ekoteko.
Päinvastaisia esimerkkejä on tietysti myös. Maahanmuuton vastustamista perustellaan ekologialla mutta suomalaiset saavat lisääntyä mielin määrin. Niin kuin minäkin tietysti osittain tein.
Tässä on tietysti usein kyse siitä että mielipiteet on muodostettu ensin ja perustelut vasta sitten. (Robert Wrightin Moral Animal -kirja totesi että aivot ovat ihmisen pr-osasto joka perustelee tekoja - tai miksei yhtä hyvin puheita - jälkikäteen. Ihmisen aivot ovat Wrightin mukaan myös niin rakennetut että ihminen uskoo omat valheensa/selityksensä koska on helpompi saada muut uskomaan puheisiinsa jos uskoo niihin itse.)
Toisaalta kyse voi olla siitä, että todellinen oma syy maahanmuuton kannattamiselle tai vastustamiselle on joku S, mutta yritetään saada omalle asialle lisää kannattajia perustelemalla omia mielipiteitä argumentaatiolla A (A/=S) joka puree johonkin kohderyhmään. Tämä ei tietenkään ole sinänsä mitenkään väärin tai epärehellistä.
"Päästöjen vähentämiseen on useita toimivia ja radikaaleja ratkaisuja."
Ongelma ei ole käytännössä tekninen vaan "poliittinen". Ilmaston lämpenemeninen on yhteismaan ongelma.
Globaali yhteismaanongelma, joka on vieläpä erittäin kallis ratkaista. Hinta on mm. ekonomi Sternin mukaan hyvin korkea: Ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuuden stabilisoiminen tasolle 0,050 - 0,055 prosenttia (ja sen jälkeen tapahtuva hiilidioksidipitoisuuden lasku) vaatii seuraavan 40 vuoden ajan satsauksen jonka vaikutus maailman bruttokansantuotteeseen on karkeasti arvioiden -1 % joka vuosi. (Sternin arvio.)
"Tuomas Nevalinnan parhaita oli kysymys siitä miksi keski-ikäinen humalainen suomalaismies sopertaa pikkutunneilla, että kyllä se Linkola on oikeassa. Kyse on siitä, että halutaan ongelmien jotka vaativat muutoksia elämäntapoihimme vaativan niin massiivisia muutoksia ettei niitä voi käytännössä toteuttaa. Jolloin voi todeta että periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ei voi eikä tehdä mitään."
Olen samaa mieltä.
Lähetä kommentti