keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Darwin.

Viittasin jo aiemmin keskusteluun evoluutiosta. Economistissa oli pidempikin juttu asiasta. Yleisimminhän evoluutiota "kritisoidaan" siitä, että se muka ennustaa asian X mutta että asia X ei pidäkään paikkaansa.

Tällainen argumentaatio on tietenkin väärä. Evoluutio sinänsä ei "ennusta" mitään tiettyä asiaa lajeista tms. Toki se "ennustaa", että kaikki eivät selviä ja että jos ympäristössä on jokin tekijä, joka tekee tietystä ominaisuudesta haitallisen (so. pienentää todennäköisyyttä saada jälkeläisiä pitkällä aikavälillä), tämä ominaisuus tuppaa tulemaan harvinaisemmaksi, jos sen suhteen esiintyy vaihtelua. Mutta tällaiseen ennusteeseen ei sinänsä tarvita edes mitään erillistä "evoluutiota", tarvitaan vain vaihtelua ja toteamus, että jälkeläisiä tulee yhteensä enemmän kuin pitkällä aikavälillä voi selvitä.

"Evoluutio" on tietyssä mielessä pelkkä kattokäsite kolmelle itsestäänselvälle mekanismille: Malthusilaiset kasvun rajat, variaatioiden esiintyminen ja ominaisuuksien periytyminen. Kukaan ei käytännössä kiistä näitä.

Se, mistä on kiistaa on, voiko tällainen prosessi uskottavasti olla biologisen monimuotoisuuden taustalla. Tarkemmin sanoen, siitä ei ole mitään oikeaa kiistaa esimerkiksi biologien keskuudessa, vaan tällainen mekanismi on vain ihmisille hyvin vaikea hyväksyä, koska ihmisaivot ovat kehittyneet ympäristössä, jossa kaikenlaiset prosessit on ollut tehokasta mallintaa intentioiden tms. kautta. Ihmisille ei evoluution myötä ole kehittynyt kovin hyvin evoluutioperiaatteen ymmärtämiseen soveltuvat aivot. Tämäkin on tavallaan väärin sanottu. Oikeammin ihmisillä on oletusarvoisena mallina asioille antropomorfinen (tai ainakin animistinen) toimija.

Siksi esimerkiksi toinen kiistanalainen teoria, ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos, on paljon helpompi hyväksyä. Ilmasto on toki monimutkainen systeemi, mutta ihmisen on helppo hyväksyä, että intentionaalinen toimija (ihminen) saa aikaan havaitut muutokset. Sivuutan tässä nyt kritiikit, joiden mukaan mitään muutosta ei ole tapahtunutkaan. (Näitäkin on, esimerkiksi paikalliset sääilmiöt kelpaavat monille "todisteiksi" siitä, että ilmastonmuutos ei ole totta, samoin ennustettavat ja melko säännönmukaiset muutokset auringon säteilyssä) Tarkoituksena ei ole argumentoida siitä, onko se totta (pidän todennäköisyyttä suurehkona), vaan paljastaa että sama kognitiivinen harha saattaa joko tukea tai haitata jonkin teorian hyväksymistä.

Sitten vielä edellisen kirjoituksen lukijoille ja kommentaattoreille: dub-vaikutteisen Ruotsi-teknon mestarilla Cari Lekebuschilla on teille asiaa:

4 kommenttia:

Jukka Aakula kirjoitti...

""Evoluutio" on tietyssä mielessä pelkkä kattokäsite kolmelle itsestäänselvälle mekanismille: Malthusilaiset kasvun rajat, variaatioiden esiintyminen ja ominaisuuksien periytyminen. Kukaan ei käytännössä kiistä näitä."

Niinhän se on mutta tuolla lopulta sitten pääsee aika pitkälle. Olen biologian ja antropologian kautta kiinnostunut taloustieteestä ja olen ollut äärimmäisen yllättynyt miten evoluutiobiologia on vaikuttanut taloustieteeseen.

Ainakin siis evolutiiviseen peliteoriaan.

Käsitykseni taloustieteestä on tosin 100% harrastelijan käsitys. Olen lukenut vain herroja Peyton Young, Samuel Bowles, Hebert Gintis, Ken Binmore ja paria muuta.

Voi olla että en näe metsää puilta ja kuvittelen että Maynard Smithin evolutiivinen peliteoria on vaikuttanut enemmänkin kuin todellisuudessa on.

Biologia taas on saanut taloustieteestä perinteisen peliteorian ja siganalointiteoriaa tai mikä se virallinen nimi mahtaa olla.

Tiedemies kirjoitti...

Näen näissä käsitteissä vaarallisen reifikaation riskin.

Reifikaatioita syntyy, kun teorian ja todellisuuden välinen raja hämärtyy. Evoluutiosta puhuttaessa reifikaatiot ovat hyvin yleisiä, sellaisia käsitteitä kuin "kehitys" (progress) tai "ryhmävalinta" käytetään ikäänkuin ne olisivat jotain olemassaolevia asioita tai ilmiöitä.

Sama pätee taloustieteeseen.

Jopa termi "evoluutio" on osin tällainen reifikaatio. Kuten aivan oikein huomautit, kaikki se, mitä "evoluutiosta" voidaan sanoa, pitäisi olla johdettavissa kasvun rajoista, variaatioista ja perinnöllisyydestä. Mainitsemani epävalidi kritiikki on yleensä seurausta siitä, ettei ymmärretä tätä.

Sivuhuomautuksena:

"Maallikko" tai "harrastelija" ei ole mikään kurja tai ikävä asia, eikä tarkoita että olisit jotenkin huono. Amatööritieteilijät ovat tehneet merkittäviä löytöjä ja havaintoja ja vaikuttaneet historiallisesti useamman tieteenalan kehitykseen. Olen itsekin taloustieteen osalta amatööri.

(Peruskoulutuksessani olen lukenut lähinnä sovellettua teknillistä matematiikkaa ja väitöskirjan tein tietojenkäsittelystä, ts ohjelmistotieteestä ja formaaleista menetelmistä.)

Jukka Aakula kirjoitti...

Itse asiassa olen kyllä biologian ja antropologiankin osalta harrastelija.

Mutta hyvin hyvin pitkän ajan harrastelija :)

JJ kirjoitti...

"The bait is the means to get the fish where you want it, catch the fish and you forget the bait. The snare is the means to get the rabbit where you want it, catch the rabbit and you forget the snare. Words are the means to get the idea where you want it, catch on to the idea and you forget about the words. Where shall I find a man who forgets about words, and have a word with him?" - Chuang Tzu