Päivän palat.

Jotekin viimeisin XKCD kiteytti sen, mikä jo nyttemmin kuolleessa blogimaailmassa aikanaan oli periytynyt sfnetin "ikuisten poikamiesten" pahimmasta painajaisesta. Kiinnittäkää huomiota stripin viimeisessä kuvassa olevan kilpakosijan hiuksiin.

Free Exchage, ainoa seuraamistani Economistin blogeista, viittasi pystyynkuolleen vakuutusjätti AIG:n palkkauspolitiikkaan. Isot bonukset kaikille, jotta porukka ei lähtisi kävelemään en masse. Valtion rahalla, tietenkin.

No, ainakin se raha menee työntekijöille, eikä osakkeenomistajille, kuten joidenkin pankkien kohdalla - ne kun alkoivat jakaa vaikeuksistaan huolimatta jättiosinkoja heti kun valtio avasi pohjattoman arkkunsa. Siihen puuttuminen olisi ollut "pahaa sosialismia", kuten Bushin hallinnon "konservatiivit" sanoivat. Jostain syystä ne, jotka retoriikassaan puolustavat markkinataloutta, saavat jakaa vapaasti veronmaksajien rahoja, kunhan ne jaetaan rikkaille eikä köyhille. Perustelu on varmaan se, että ne rikkaat ne verotkin suurimmaksi osaksi maksavat...

Soininvaaran blogissa on keskusteltu elvytyspolitiikasta. Kuten sanoin, en ole kovin keynesiläinen, eli en usko isoihin kertoimiin elvytyspolitiikassa, kuten republikaanien talousneuvonantajiin lukeutuva Greg Mankiw. Hän on kirjoitellut viimeaikoina paljon keynesiläisyyden puolustuksia. Makrotalouteen keskittyminen tehnee jotain sellaista. Huomaan itsekin noiden ajatusten subversiivisuuden. IS-LM-malli ja sen väännökset ovat erittäin houkuttelevia ja vakuuttavia. Valitettavasti evidenssi, ei estetiikka, ratkaisee sen, mikä toimii.

Osmo S. kirjoittaa tänään myös luottolamasta. Siihenkin keskusteluun osallistunen.