Tänään on joulukuun ensimmäinen päivä, 2013. Opetukseni päättyi viime viikolla, joten pidän ensi viikon lomaa. Kuten aiemmin mainitsin, lähden Lanzarotelle perheen kanssa huomenna. Lähdemme Helsinkiin jo tänään ja yövymme lentokentän lähellä
sijaitsevassa hotellissa ensi yön, jotta ei tarvitse yötä vasten siirtyä
lentokentälle. Päivitän blogia seuraavan kerran aikaisintaan joulukuun
10 päivä.
Juoksun osalta suunnitelmani menivät hieman mönkään, koska alunperin harkitsin osallistumista maratonille. Polven reistailun vuoksi en uskalla juosta pitkiä matkoja juuri nyt. Luovuin suunnitelmasta osallistua edes puolimaratonille jo pari viikkoa sitten, koska harjoitusmäärät olivat niin vähäiset. Niinpä aion juosta vain 10 kilometrin kisan, ja siinäkin on mahdollista että ITBS alkaa vihoitella. hieman puolivälin jälkeen.
Maa näyttäisi olevan nyt lumen peitossa, joten olen varovaisen toiveikas että Tampereen seudulla pääsisi hiihtämään vielä ennen vuodenvaihdetta. Ajattelin että tammi-maaliskuussa en juokse lainkaan, vaan pidä aerobisen kunnon yllä hiihtäen. Hiihtotekniikkani on varmasti kehno, koska olen viimeksi hiihtänyt murtomaasuksilla arviolta 20 vuotta sitten, mutta olen siinä iässä etten tällaisista asioista pahemmin piittaa.
Keväällä hankkimamme hamsteri on osoittautunut varsinaiseksi kahlekuninkaaksi. Joitain kuukausia sitten huomasimme, että se kykenee pakenemaan häkistään jos häkin katossa oleva luukku jää auki. Saimme viime viikolla todistaa, miten se kiipeili kirjaimellisesti häkkinsä kattoa pitkin. Havaitsimme, että luukun sulkeminen ei auttanut, sillä muovisessa osassa kattoa on kaksi noin etusormen paksuista reikää (ilmeisesti vesipulloa tms varten), ja hamsteri mitä ilmeisimmin kykenee ahtautumaan näistä ulos. Näinollen eilen aamulla tukimme kyseiset reiät. Tämä ei auttanut, vaan päivän aikana jyrsijä oli jotenkin onnistunut karkaamaan häkistään.
En löytänyt kyseisen lajin - suomeksi talvikon - älykkyydestä kovin paljon tietoa. Tämä kyseinen yksilö on mitä ilmeisimmin ainakin kohtuullisen hyvä oppimaan ja soveltamaan oppimaansa. Lisäksi se on hyvin kesy, eikä se pelkää ihmistä. Parin päivän karkureissun jälkeen se tulee aivan mielellään ihmisen kädelle, vaikka näyttäisi karkuteillä ollessaan suurimman osan ajasta välttelevän ihmisiä. Meillä on edessä uuden häkin hankinta, mutta nyt reissuun lähdön kanssa tulee ongelma. Onneksi sukulaiset tulevat majailemaan meille lomamme ajaksi ja voivat näin ruokkia tämän pikkujyrsijän. Se käy nimittäin avonaisessa häkissään hiekkakylvyissä ja ruokailemassa myös ollessaan karkuteillä. Koska hamsterit ovat yöeläimiä, nämä vierailut taphtuvat yleensä öisin, ja ne voi päätellä jäljistä hiekkakylvyssä ja siitä että ruokaa on syöty. Eräs suurimpia hamsterin herkkuja ovat pinjansiemeniä.
10 kommenttia:
Toivottavasti on mukava loma. Siinä se hiilijalanjälki taas kasvaa kun suihkarilla pyyhkäisee toiselle puolelle palloa :)
Koko perheen hiilidioksipäästöt matkalta (jyvitetty keskiarvo, mikä tietenkin on vähän väärä luku) ovat noin 835 kiloa.
Kuten aiemmin totesin, taloni hiilidioksidipäästöt ovat noin 7.5 tonnia, auton hiilidioksidipäästöt ovat noin 4.3 tonnia, ja sähkönkulutuksen noin 2 tonnia. Näistä tulee yhteensä noin 14 tonnia, eli noin 270 kiloa viikossa. Tämä viikko on siis vain noin nelinkertainen hiilidioksidipäästöjen osalta. (Vuokrasin auton matkakohteessa ja oletan että sähköä yms kuluu suunnilleen samaa tahtia kuin ennen)
Se määrä hiilidioksidia, jonka ilmakehään voi turvallisesti päästää, ei ole tarkalleen tiedossa, mutta mikäli siitä olisi edes jonkinlainen luotettava arvaus ja hinta olisi kohdennettu oikein, niin näiden päästöjen todellinen kustannus olisi jo mukana ostamieni tuotteiden hinnassa.
Se, että näin ei ole, on valitettavaa, mutta tällä ei ole mitään moraalista aspektia edelleenkään. Se, että vastustat tällaisen turvarajan selvittämistä ja päästöjen hinnoittelua niin että kysyntä ja tarjonta hoitavat asian, on kummallista. Pidän sitä harhaisena käsityksenä koska mielestäni käsityksesi on sisäisesti ristiriitainen. Vastustat sitä, että muille aiheutetulle haitalle asetetaan rajat.
Se, että vastustat tällaisen turvarajan selvittämistä on kummallista
Eikös se turvaraja ole jo selvitetty IPCC:n papereissa moneen otteeseen: kahden asteen lämpeneminen edellyttää enintään esiteollisen ajan CO2-pitoisuuden tuplaantumista, eli maksimissaan noin 500 ppm. Se ettet tiedä tällaista turvarajaa on minusta kummallista.
Vai etkö kenties luotakaan noihin IPCC:n laskelmiin?
". Joitain kuukausia sitten huomasimme, että se kykenee pakenemaan häkistään jos häkin katossa oleva luukku jää auki. Saimme viime viikolla todistaa, miten se kiipeili kirjaimellisesti häkkinsä kattoa pitkin."
Joo tätä ne tosiaan tekee, nimimerkillä minulla-oli-hamsteri-joskus-kauan-sitten.
" Parin päivän karkureissun jälkeen se tulee aivan mielellään ihmisen kädelle, vaikka näyttäisi karkuteillä ollessaan suurimman osan ajasta välttelevän ihmisiä."
Kun hamstereilla on pääsy ruokaan ne usein kantavat osan kaikenlaisiin salakätköihin kirjahyllyjen taakse yms. poskipusseissaan, joten ne voivat käydä aika pitkäänkin sissisotaa ilman kontaktia ruokakuppiin.
Kannattaa muuten varoa ettei tällä veitikalla ole liian helppoa pääsyä esim. kirjojen tai sähköjohtojen luo, jos et ole jo huomannut. Omalla oli hieno tapa kuoria eristeet sähköjohdoista jos vain pääsi niihin käsiksi.
500 ppm ei tule toteutumaan. Yli mennään melko varmasti. En usko että nykyisellään osataan arvioida turvallista päästöjen määrää niim että stabiloituminen 550ppm:ssä tapahtuu.
Turvarajalla tarkoitan siis turvallista päästöjen tasoa, en hiilidioksidipitoisuutta. Myöskään en usko että lämpötilavaikutus tunnetaan kovin tarkasti. Virhe voi olla kumpaan tahansa suuntaan.
ne voivat käydä aika pitkäänkin sissisotaa ilman kontaktia ruokakuppiin
Nuokin karvapallot alkavat kuulostamaan mielenkiintoisilta otuksilta :)
Varokaa ettette astu päälle. Oma gerbiilini kuoli aikanaan sillä lailla ja oli kyllä aika suuri harmi yhdeksänvuotiaalle.
Alue jossa hamsteri voi majailla, on rahoitettu alakertaan, sillä rappujen muodosta johtuen se ei kykene kiipeämään niitä ylös. Olemme kyllä varoneet askelia.
Eikö hamsteri ole vähän liian lyhytikäinen lapsiperheen lemmikiksi? Suru tulee puseroon, kun rakas lemmikki kuolee jo muutaman vuoden ikäisenä.
Lähetä kommentti