Käteni kunto on heikentynyt viimeisten viikkojen aikana merkittävästi. Osteosynteesimateriaali on lähtenyt liikkeelle, ja töröttää nyt ihon alla selvästi näkyvästi. Siinä ei ole teräviä pintoja, joten se ei aktiivisesti pistä nahasta läpi, eikä ole kosketusarka. Sensijaan käsi on aamuisin täysin toimintakyvytön noin tunnin ajan, ennenkuin sitä on liikutellut varovasti voimaksta tai keskivahvaa kipua vastaan niin, että se "lähtee liikkeelle". Tämän jälkeen koukistaja toimii normaalisti, mutta ojentajaa ei kykene juuri rasittamaan. Ojentajan sietämä kuorma on vähentynyt maksimistaan merkittävästi, ja nykyisellään kipu tulee jo, kun kättä ojentaa suoraan ylös sen omaa painoa vastaan.

Suomessa esiintyy verraten voimakas tendenssi keskitettyihin ratkaisuihin, joihin kaikkien pitäisi vain sopeutua. Voidaan ajatella, että kyseessä on jonkinlainen Janten lain korollaari. Pitkään kirjoituksissani esiintynyt "konservatismi" tulee ymmärtää juuri tällaisen filosofian poliittisena haarana. Olen toki tietoinen, että poliittisesti konservatismi on paljon muutakin, eikä mitenkään yksioikoisesti edes aina sisällä tällaista "mielentilaa", mutta poliittisena liikkeenä kokonaisuutta ajatellen se ammentaa samasta lähteestä.

Tämä mielentila vallitsee, valitettavasti, myös suomalaisessa tiedemaailmassa. Erilaiset riidat "laatumittareista" voidaan laveastiottaen - jos kohta jälleen kerran rintamalinjat eivät ole oikeasti kovin tarkkarajaisia - ymmärtää tämän tendenssin kannattajien ja sen vastavoimien kamppailuna. Itse en kategorisesti vastusta mittareiden käyttöä, kunhan niiden rajoitukset ymmärretään, mutta keskitettyihin ratkaisuihin rakastuneet jantterit yleensä etsivät "objektiivisia" kriteerejä asioille ja kuittaavat vastaväitteet pääsääntöjen rikkomuksina ja pelkkänä "veneenkeikuttamisena".

Yksi aidosti hyväntahtoinen yritys parantaa julkaisutoiminnan laatukriteereitä näyttäisi olevan Julkaisufoorumi. Sen ideana on karkeastiottaen luokitella erilaiset tieteelliset julkaisukanavat, ja tarjota tätä luokittelua työvälineeksi tutkijoille, kun nämä valitsevat julkaisukanavia työlleen. Annan kuitenkin ennusteen, joka on kovin pessimistinen, ja jonka toivon olevan väärä: Tämä otetaan jossakin keskushallinnossa käyttöön. Koska tarjottu luokittelu on kolmiportainen ja koska siinä on kauhean paljon eri foorumeita, sieltä siivotaan alin porras pois ja aletaan vaatia julkaisuja kahdessa ylemmässä portaassa. Oma virallisesti hyväksytty julkaisuluetteloni typistyy siten esimerkiksi kahteen paperiin.