Ns. nakki viuhahti ja sain ohjattavakseni puolentusinaa kandintutkielmaa. Homma ei ole mitään rakettitiedettä, vaan paljolti hallinnollista työtä. Lisäksi käsillä on yksi diplomityö, joka pitäisi tarkastaa.
Omista perusopinnoistani on jo niin kauan ja väitöskirjankin tekemisen muisto alkaa jo siinä määrin haalistua, että oikeastaan minulla on selkä kuva vain kahdenlaisesta kirjoittamisesta: tällaisesta vapaamuotoisesta tajunnanvirrasta (lasken myös blogien kommentoinnin tähän) ja toisaalta tiukan formaatin artikkelien kirjoittamisesta. En esimerkiksi joudu dokumentoimaan mitään koodia, kirjoita mitään kolumneja tai populaareja lehtiartikkeleita, enkä ole vuosiin kirjoittanut novellejakaan. (Joskin mietin jatkuvasti, pitäisikö taas) Tästä syystä suhtaudun epäillen pätevyyteeni ohjata opinnäytetöitä. Esimerkiksi kandidaatintyön tyypillinen laajuus - 15-25 sivua - on kyllä normaalin tieteellisen artikkelin kanssa osapuilleen sama, mutta kriteerit kirjoittamiselle ovat hieman toiset. Vai ovatko?
Tarkoitukseni oli tässä periodissa keskittyä tutkimukseen, mutta hoidan nyt kovennettua opetusvelvoitetta niin, että voin ensi syksynä olla kokonaan vapaa opetuksesta, jos lähtö Oxfordiin realisoituu.
2 kommenttia:
Esimerkiksi kandidaatintyön tyypillinen laajuus - 15-25 sivua - on kyllä normaalin tieteellisen artikkelin kanssa osapuilleen sama, mutta kriteerit kirjoittamiselle ovat hieman toiset. Vai ovatko?
No lievästi sanottuna. Eihän kandintyössä tarvitse tuottaa mitään uutta tieteellistä tietoa; riittää, että referoi selkeästi vanhaa. Kandityössä opetellaan kirjoittamis-, viittaamis- jne tekniikoita ja uuden tiedon luominen harjoitellaan ihan muissa kirjoitustöissä.
Kriteerit sisällölle ovat luonnollisesti eri, mutta ajattelin tässä muodollisia seikkoja, kuten jäsentelyä, väitteiden muotoa jne.
Lähetä kommentti