torstai 19. marraskuuta 2009

Poliittisessa diskurssissa ja erityisesti tavassa, jolla keskustelijat positioidaan "vasemmistoon" ja "oikeistoon" vallitsee jonkinlainen skitrofreeninen epätarkoituksenmukaisuus. Diskurssin rakenne on sellainen, että propositioilla on ikäänkuin joskus muinaishistoriassa esitettyjen virheellistenkin argumenttien vuoksi sellaisia yhteyksiä, joita ei voi edes perustella millään muulla keinolla kuin vetoamalla johonkin auktoriteettiin.

Vaikkapa niin, että kapitalismiin inherentisti sisältyviä "paradokseja", eli dynaamisia prosesseja, jotka eivät tosiasiassa koskaan ole tasapainossa, ei voi tuoda esiin ilman, että täytyy ottaa kantaa eksplisiittisesti Marxin virheelliseen käsitykseen talouden lainalaisuuksista. Toisaalta taas erilaiset komparatiivis-staattiset tarkastelut, joissa analysoidaan tasapainotiloja, nähdään metodisesti virheellisinä vain edellämainitusta syystä. Tämä argumenttien ja metodien vääristynyt käyttö on itseasiassa osa syvempää ja osin eri jakoa kuin "vasemmisto-oikeisto" jako, jota lukija ehkä tässä vaiheessa ajattelee.

Nuorena miehenä taistelin loputtomasti reifikaatioita vastaan. Itseasiassa talouspoliittisen argumentaation reifikaatiot synnyttivät minussa vastareaktiona inhon taloustiedettä ja kaikkea sellaista yhteiskuntapoliittista näkemystä kohtaan, jota nimitetään "oikeistolaiseksi". Tutustuin kuitenkin taloustieteeseen juuri tämän inhon vuoksi, koska temperamenttini rakenteen vuoksi en pitkään kykene sietämään argumentteja, jotka tukevat omia näkemyksiäni. Luulen, että tämä ilmiö, ehkä enemmän kuin mikään todellinen substanssi, määrittää omia näkemyksiäni esimerkiksi suhteessani Vihreisiin.

Aloin hetkellisessä mielenhäiriössä lukea Hyperion-sarjan kolmatta osaa, kun ei muutakaan sattunut käteen. Minulla oli ennakkoluulo, etten pidä siitä, mutta ensimmäiset 50 sivua olivat ihan OK.

6 kommenttia:

Mikko kirjoitti...

Osaatko kiteyttää, miksi pidät Marxin ajatuksia väärinä? (Kysyn lähinnä mielenkiinnosta, itselläni ei ole siihen kantaa, en ole lukenut juurikaan Marxia.)

Minusta jako oikeistoon ja vasemmistoon on erittäin relevantti, mutta vain siksi, että se näkyy ihmisten ajattelussa jopa silloin kun he haluavat kiivaasti kiistää moisen jaoittelun vanhentuneena. Mutta se näkyy silti esimerkiksi meemien varsin vahvana yhteenkytkeytymisenä.

Panu kirjoitti...

Minusta jako oikeistoon ja vasemmistoon on erittäin relevantti, mutta vain siksi, että se näkyy ihmisten ajattelussa jopa silloin kun he haluavat kiivaasti kiistää moisen jaoittelun vanhentuneena.

On se ihan toimiva karkeistyökalu, ja tuo pointtisi ("se näkyy ihmisten ajattelussa jopa silloin...") on osuva. Silti se on vain karkeistyökalu, ja olen itse taipuvainen näkemään poliittisen temperamentin usein oikeisto-vasemmistojakoa oleellisempana, siis sen, onko joku poliittiselta tekemisen tavaltaan hyvä tyyppi (sovitteleva, neuvottelutaitoinen ym.) vai mulkku (vainoharhainen vihanlietsoja, peräänantamaton änkyrä, propagandamölytoosa ja puhdasoppisuuden valvoja, joka sitten kuitenkin saattaa sopivalla mielistelyllä olla lahjottavissa). Parhaassa tapauksessa politiikka hoidetaan sujuvana neuvotteluna hyvien tyyppien välillä ja mulkut toimivat propagandapuolella. Ongelmia tulee siitä, että mulkut kasaantuvat ääriryhmiin, joissa ei ole ainoatakaan hyvää tyyppiä.

Tero Heiskanen kirjoitti...

Oletko Tiedemies koskaan pohtinut talouden organisoitumista, jos ei olisi rahaa (siis sellaista välinettä, jota rahaksi yleisesti kutsutaan)?

Olen itse miettinyt ja työstänyt tätä teemaa (ihmiskunnan organisoituminen tietoverkon avulla ilman perinteistä rahaa) nyt noin puoli vuotta ja olen itse vakuuttunut sen lupaavuudesta.

Oikeisto-vasemmisto akseli ja kapitalismi/kommunismi ovat rakentuneet (tai olleet rakentumatta) lähtöoletuksella, että raha on keskeinen väline ihmisten yhteistoiminnan rakentumisessa. Jos ei olisi rahaa niin ei olisi oikeistoa ja vasemmistoa tai kapitalismia/kommunismia/sosialismia siinä muodossa kuin ne nyt tunnemme.

Minusta sinä Tiedemies olet erittäin pätevä tieteilijä talouden alueella ja pidän kirjoituksiasi suuressa arvossa, mutta en tiedä kyseenalaistatko rahan kaikkivoipaisuutta? ja minkä verran? Olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan, miten suhtaudut rahaan fundamentaalilla tasolla.

Linkkejä em. teemaan:

Video, joka kuvaa miksi yhteiskunta on kieroutunut rahan takia: http://www.themoneyfix.org/content/watch-money-fix

Minun tuore blogi, jossa pinnallisesti ihmisten yhteistoiminnan organisoitumisesta:
http://opencommonity.wordpress.com/

Minun pohdiskeleva blogi suomeksi: http://teroheiskanen.net

Tuore yhteisö, joka on kiinnostunut rahanjälkeisestä ihmiskunnasta:
http://yhteistietokunta.ning.com

Tiedemies kirjoitti...

Puhuin taloustieteestä, joka siis mielestäni Marxilla oli huonoa. Luin joskus nuorempana Pääomaa, jossa Marx siis luonnostelee teoriaansa siitä, miten "lisäarvo", eli käytännössä siis kate, muodostuu.

Teoria on huono ja perustuu monille virheellisille oletuksille. Yksinkertaisempi teoria - virheellinen toki sekin, mutta silti tarkempi - eli se, että pääoman ja työvoiman saama korvaus määrääntyy kysynnästä ja tarjonnasta ja että tästä syntyy laskennallinen kate eli "lisäarvo", on paljon selitysvoimaisempi.

En ota kantaa laajemmin kapitalismin kritiikkiin ja analyysiin. Moni marxilainen ajatus on ihan järkevä, kuten se, että tapamme hahmottaa maailmaa on erottamattomasti kytköksissä siihen, mistä saamme elantomme. Tämäkin on tosin paljon paremmin selitettävissa kognitiivisen psykologian kuin "kapitalistisen väärän tietoisuuden" käsittein, joten niiltäkään osin en pidä sitä relevanttina.

Panu kirjoitti...

Marxista on ollut ns. vasemmistolaisuudelle lähinnä harmia. Seosamh Mac Grianna, iirinkielinen lempikirjailijani, sanoi kommunisteista jotakuinkin niin, että heidän relevantti sanomansa oli se, että rikkaat sortavat köyhiä ja köyhien pitää siksi liittyä keskenään yhteistyöhön - "ja heillä oli paljon suuria sanoja, joihin he pukivat tämän pienen mielipiteen". Esimerkiksi sosiaalidemokraattiseen hyvinvointivaltioon olisi luultavasti päästy vähemmin tappeluin ja riidoin, jos sitä olisi ollut ajamassa jokin wrightiläisyyden tyyppinen liike. Marxilaisuus yhdisti köyhyyden poistamispyrkimyksiin liian paljon radikaalin älymystön lempikeppihevosia kuten nyt vaikka tuon ateismin. Sillä tavalla tuli kärjistettyä konfliktia liiaksi. Jos esimerkiksi papisto olisi ollut enemmän välittäjän asemassa työväenliikkeen ja kapitalistien välillä, eikä kapitalistien työrukkanen, asioita olisi voitu sovitella ihan toisella tavalla eikä olisi päädytty sisällissotaan. Ateismi olisi ollut luonnollisemmalla paikallaan niitseilevän nuoren älymystön keskuudessa.

Tiedemies kirjoitti...

No, kuten sanottu, en pidä Marxia varsinkaan talouspoliittisesti mitenkään relevanttina nykypäivänä.

Vasemmisto näyttäytyy minulle lähinnä jonkinlaisena meemi-imurina, joka poimii erilaisia so last season-ideoita ohjelmiinsa. Ei se oikeisto sen fiksumpaa ole, samanlaista älyllisesti epärehellistä touhua sekin on.