Sillon kun oltiin alle 30 prosentissa ei tätä ilmiötä ollut, mutta kun lähestyttiin 40 prosenttia, poismuutto alkoi, kertoo koulun rehtori.Minusta on päivänselvää, että integraatiopolitiikka on epäonnistunut jo siinä vaiheessa, jossa jonkun koulun oppilaista 30 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Maassa, jossa muuta kuin virallista kieltä puhuu 200 000 ihmistä - siis alle viisi prosenttia väestöstä - ei pitäisi olla ainuttakaan koulua, jossa maahanmuuttajien lasten osuus on yli 30 prosenttia.
Otetaan toinen lainaus:
Sellainenkin tapaus on, että vanhemmat ovat suoraan sanoneet koulun vaihtamisen syynä olevan sen, että siirretyn lapsen luokalla ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa poikalasta. Pojilla ei ole kavereita.Ja mitä tämä muka tarkoittaa? Vanhempi poikamme on englanninkielisessä päiväkodissa, jossa on paljon ulkomaalaisten lapsia. Luokkaa puolet tai enemmän. Jakauma on varmasti eri kuin varsinaisten maahanmuuttajien kohdalla, mutta tällainen ongelma tuntuu järjettömältä. Syitä voi olla nähdäkseni kolme: Han-suomalaisten lapset eivät halua leikkiä maahanmuuttajalasten kanssa tai sitten toisinpäin. Kolmas vaihtoehto on, että selitys on ns. tekosyy.
Niin, mietityttää vain tämä: Onko maahanmuuttajien jakauma erilainen kuin pojan päiväkodin lasten jakauma? Jos on, niin miksi?
Keksin heti pari poliittisesti epäkorrektia selitystä, mutta en kyllä usko niitäkään ilman evidenssiä.
36 kommenttia:
Jos maahanmuuttajalapset puhuvat leikkiessään keskenään muuta kuin suomea, voi kantaväestöön kuuluvan pojan olla hankala päästä mukaan. Ei se siinä ole kummankaansuuntaisesta haluamisesta kiinni.
Tekosyitähän ne.
Tiedemies, jos sieltä Tampereelta löytyy koulu, jossa oppilaista 40% on mamuja, niin laita lapsesi sellaiseen. Enkä tarkoita mitään ns. kansainvälistä koulua, vaan ihan kunnon lähiökoulua.
Ai, et laittaisi. Kumma juttu.
"Minun lapseni käy kansainvälistä koulua ja se on aivan ihana koulu. En ymmärrä juntteja rasisteja, jotka ottavat lapsensa pois mamuvaltaisesta lähiökoulusta. Lapset jäävät paitsi niiiin paljosta."
Kuten kirjoitit aikaisemmassa postauksessa, niin "kansainvälisyys" on prolen näkökulmasta hieman erilaista.
Mutta ei prolekaan halua lastaan nyrkkeilysäkiksi.
Prole saattaa haluta lapsensa luokalle, jossa opettaja voi keskittyä normaaliin opetukseen, erityisoppilaiden sijaan.
Lopuksi, en väitä etteivätkö kantaväestöön kuuluvat oppilaat myös aiheuttaisi rauhattomuutta.
Terv. nimim. Lapseni ei käy oman koulupiirin rauhatonta koulua, vaan ns. hyvää koulua.
Joo, nykyään vanhemmat voivat ottaa lapsensa pois vierasrotuisten saastuttamasta koulusta. Meikäläisen lapsuudessa ei voitu, koska samaa savolaista rotua oli enemmistö joka koulussa ja niiden tavat ja kulttuuri yhtä raakamaisia kaikkialla.
En väittänyt rasismiksi sitä, että ihmiset ottavat lapsensa pois näistä kouluista. Jokin on pahasti pielessä, ei siksi, että ihmiset eivät halua lapsiaan sellaisiin kouluihin (en minäkään haluaisi), vaan siksi, että sellaisia kouluja on olemassa.
On selvää, että ns. prolejen koulut ovat erilaisia kuin kansainväliset koulut. Kansainväliset koulut ovat paljon lähempänä sitä, mitä juhlapuheissa ja brosyyreissä esitetään kansainvälisyydestä. Sensijaan minullakin on käsitys, että nämä maahanmuuttajavaltaiset lähiökoulut ovat lähempänä sitä, mitä "nazzet" esittävät mokumoku-kouluista. En itsekään laittaisi lastani tuollaiseen kouluun.
Mistä tämä ero tulee?
Minusta tähän kysymykseen pitää vastata. Siihen vastaamisen pitäisi olla erityisen tärkeää niille, jotka haluavat argumentoida nykyisiä "maahanmuuttokriitisiä" vastaan. Esimerkiksi minä haluaisin oikeasti vastauksen siihen kysymykseen.
Maahanmuuttajalapsilla on käsittääkseni naurettavan suuri yliedustus erityisopetuksessa. Tähän on varmaan paljon hyviä syitä, mutta siihen on takuulla paljon tekosyitäkin.
Voi meinaan olla, että rauhattomuus ei ole oleellisesti vähäisempää valkonaamasavolaisten kansoittamassa koulussa, mutta tiedämmehän me että valkoinen rauhattomuus hyvä, musta rauhattomuus paha, valkoinen väkivalta hyvä, musta väkivalta paha, jne.
Minusta ainakin olisi tärkeää pitää lähiösakki ylipäätään poissa ihmisten kouluista.
Raakalaismaista porukkaa on toki kouluissa edelleen. Nykyään on, osalla väestöstä, keinoja, joilla lapset saa sieltä pois. Pikkukaupungeissa ei ole varmaan vieläkään muita vaihtoehtoja kuin paikkakunnan vaihto.
Mistään suoranaisesta rotuasiasta ei voi olla kyse. Kansainvälisissä kouluissa on jos jonkinlaista etnistä väriä, myös niitä, sanoisinko stereotyyppisesti vaikeasti työllistyviä, jos kohta varmaan aliedustettuina.
Niissä on kuitenkin usein sisäänpääsyvaatimuksia esimerkiksi kielitaidolle.
Niin, että mistä tässä on kyse? Itse väittäisin, että kyse on epäonnistumisesta koulupiirien ja lasten sijoittelujen kanssa. Minusta maahanmuuttajille -- ainakaan pysyväisluontoisesti maassa oleskeleville -- ei yksinkertaisesti pitäisi sallia sitä, että he klustroituvat tiettyihin kouluihin. Politiikka, jossa näin käy, on epäonnistunutta.
Panu tykittää. Virkistävää.
Kyllä kannattaisin tässä kysymyksessä yksinkertaisesti kiintiökäytäntöä. Sekoitetaan sopivassa suhteessa ja annetaan muhia.
Mutta olenkin tietenkin omanlaiseni fasisti.
Kommenttini oli epäselvä, kapeakatseinen ja huonosti kirjoitettu, joten poistin sen häiritsemästä.
Tm: "Mistään suoranaisesta rotuasiasta ei voi olla kyse. Kansainvälisissä kouluissa on jos jonkinlaista etnistä väriä, myös niitä, sanoisinko stereotyyppisesti vaikeasti työllistyviä, jos kohta varmaan aliedustettuina."
Poikani paras kaveri päiväkodissa oli nigerialainen poika, jonka perhe muutti Yhdysvaltoihin isän työn perässä. Kyseessä oli akateeminen perhe, jonka lapset oli varmasti kasvatettu paremmin kuin keskiverrot suomalaislapset.
Panu: "Minusta ainakin olisi tärkeää pitää lähiösakki ylipäätään poissa ihmisten kouluista."
Ongelmana on, että koulupiirien rajat on piirretty kartalle siten, että ihmistenkin lapset voivat joutua lähiökouluun.
Onhan noita ehdotuksia koulupiirien tiukasta noudattamisesta tehty täällä Turussakin.
Ja mikä olisi hyöty?
Itse en usko pakkoon. Mutta jos pakkoon pitää turvautua, minusta olisi kohtuullista, että pakko kohdistettaisiin maahanmuuttajiin so. sekoitettaisiin pakolla, sensijaan, että annettaisiin klusteroitua ja sitten ex post kiellettäisiin kantasuomalaisia lähtemästä.
Minun pointtini tässä yritti olla se, että ns. white flight ei ole ongelma, vaan reaktio ongelmaan, joka on se, että tällainen klusteri on päässyt muodostumaan.
Minusta muuten on äärimmäisen huvittavaa, että tämä neekereitä pelkäävä lähiösakki haluaa Suomesta yksikielistä. Kuitenkin on harvinaisen selvää, että jos haluaa lapsensa sellaiseen miljööseen, jossa ryhmädynamiikka ei vie suoraan katuojaan ja rikollisuuteen, kannattaa kasvattaa lapsi ruotsiksi ja panna hänet ruotsinkieliseen kouluun.
minusta olisi kohtuullista, että pakko kohdistettaisiin maahanmuuttajiin so. sekoitettaisiin pakolla
Jep. Tai sitten kaikille kouluille maahanmuuttajalapsikiintiö, joka vastaan maahanmuuttajien keskimäärää kunnan alueella.
En ole itseasiassa Panun kanssa eri mieltä tästä suomalaisten kotoperäisestä ongelmaporukasta, mutta siinä on sellainen piirre, että ne eivät klusteroidu ja muodosta jengejä minkään selkeästi erottuvien rajojen mukaisesti. Jengejä ja porukoita nuoret tietysti muodostavat aina, mutta nämä ovat kantaväestöllä vähemmän tarkkarajaisia ja yleisessä tapauksessa - ainakin isommissa kaupungeissa - vähemmän tiukasti jäsentensä toimintaa kontrolloivia.
Sensijaan tiettyjen kansallisuuksien tai ryhmittymien lasten muodostamat porukat ovat heikommassa vuorovaikutuksessa ulkopuolisten vastaavan ikäryhmän nuorten kanssa.
Kävin juuri erittäin mielenkiintoisen keskustelun kiinalaisen tutkijan kanssa monikulttuurisuudesta, kansallisesta identiteetistä, uskonnosta jne. illallisella. Kiina on ehkä onnistuneimpia monikulttuurisia yhteiskuntia maailmassa. Ja se on ollut monikulttuurinen jo tuhansia vuosia.
Siitä huolimatta sillä on omat ongelmansa. Täkäläisten kanssa keskustellessa suomalaisten murheet tuntuvat samaan aikaan sekä hölmön pienen mittakaavan asioilta että huolestuttavilta.
Panu: "Kuitenkin on harvinaisen selvää, että jos haluaa lapsensa sellaiseen miljööseen, jossa ryhmädynamiikka ei vie suoraan katuojaan ja rikollisuuteen, kannattaa kasvattaa lapsi ruotsiksi ja panna hänet ruotsinkieliseen kouluun."
Turussa tuo onnistuu, laittaa lapsensa esim. kielikylpykouluun. Erittäin hyvä vaihtoehto.
Panulle tämä voi tulla järkytyksenä, mutta Turussa on myös hyviä ja rauhallisia suomenkielisiä kouluja.
Ja koulukiusaamista tapahtuu myös ruotsinkielisissä kouluissa. Åbo Underrättelser kertoi taannoin tulehtuneesta tilanteesta eräässä ruotsinkielisessä koulussa Turussa.
Juttuun liittyi fyysistä väkivaltaa, kovaa sellaista.
No, Panu on Panu. Poika voi lähteä Savosta, mutta Savo ei lähde pojasta.
"Jakauma on varmasti eri kuin varsinaisten maahanmuuttajien kohdalla"
Tämä on mielenkiintoinen lause. On ilmeisesti niin, että Tiedemiehen mielestä hänen lapsensa päiväkodissa asuvat Suomessa asuvat ulkomaalaiset eivät ole varsinaisia maahanmuuttajia. He ovat kuitenkin Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia. Mikä tekee heistä ei-maahanmuuttajia? Vanhempien korkea koulutustasoko? Vai sekö, että he ovat maassa komennuksella? Joku muu ominaisuus?
Mikä tekee heistä ei-maahanmuuttajia?
Ei mikään sinänsä. Mutta heidän lähtömaidensa ja koulutustasonsa jakaumat poikkeavat yleisen maahanmuuttajien populaation jakaumasta. Käytin epätäsmällistä ja harhaanjohtavaa ilmaisua "varsinaiset maahanmuuttajat", tarkoittamaan maahanmuutajien kokonaisuutta. Erotuksena siis tästä nimenomaisesta populaatiosta.
Osasyy siihen, että käytin tällaista termiä oli, että monet tällaiset perheet eivät aio jäädä pysyvästi Suomeen. Se on useilla varmaan merkittävä syy siihen, miksi he eivät lapsiaan halua laittaa tavalliseen kouluun.
Tiedemies: syy on, vain hieman banaalisti, kulttuuriero.
Minä ainakin näen tilanteen siten, että kaksi hyvin toisenlaisessa kulttuuriympäristössä kasvanutta väestöä muodostaa kumpikin itsessään normaalijakautuneen väestön. En nyt ota kantaa siihen, mitä kriteeriä näihin jakaumiin käytetään - se voi olla mikä tahansa sinänsä mielivaltaisesti valittu *)-, mutta ilmiö on todellinen.
Jos nämä populaatiot ovat ominaisuuksiltaan hyvin lähellä toisiaan, ne muodostavat oikeastaan vain yksihuippuisen normaalijakauman. Jos taas erot ovat suuret, muodostuu kaksihuippuinen yhteisjakauma.
Ihminen luonnostaan pyrkii "kuulumaan joukkoon", eli pyrkii siis lähemmäs kuvitellun jakauman keskikohtaa (tietenkin on myös tätä vastustavia voimia, muutenhan hajonta katoaisi, mutta sivuutan sen nyt tässä). Jos nyt on kaksi erilaista huippua, alkavat populaatiot kerääntyä kohti näitä, mistä seuraa segregaatiota. Syntyy "me ja ne".
Tietenkin molemmat populaatiot voivat lähteä ajan oloon lähenemään toisiaan, mutta usein näin ei käy, mikäli huiput ovat riittävän elinkelpoisia (riittävästi populaatiota yms.) ja kaukana toisistaan. Esimerkkinä voisi olla vaikka nämä länsimaiden keskellä hyvin pitkään ja suuritta ongelmitta eläneet chinatown-kaupunginosat.
Jos (siis jos) haluamme että nämä toisenlaisesta kulttuuirista tulevat eivät muodosta mainittuja omia ryhmiään, meillä on nähdäkseni vaihtoehtona lähinnä pitää eri kulttuuritaustainen väestö pienenä, tai sitten valita sellaisia kulttuuritaustoja, että ne ovat kohtuullisen lähellä kantaväestöä.
*) aikakäsitys, uskonnon asema, rahan arvostus, kollektiivisuus vs. individualismi...
Yhdysvalloissa kokeiltiin bussitusta takavuosikymmeninä. Kokemusta näistä kiintiöistä on.
Kas tässä Wikipedian artikkeli, jolla pääsee alkuun, bussituksesta eli koululaisten kuskaamisesta yli koulupiirirajojen integroimistarkoituksessa.
Kiina on ehkä onnistuneimpia monikulttuurisia yhteiskuntia maailmassa. Ja se on ollut monikulttuurinen jo tuhansia vuosia.
Kiinan väestöstä yli 90 prosenttia koostuu han-kiinalaisista. Vähemmistökansallisuuksien asuinalueilla syntyvät rettelöt Kiinassa tukahdutetaan tarvittaessa verisesti. Kiina on autoritäärisesti hallittu ja kiinalaiset ovat erittäin kansallismielisiä. Useimmat Kiinan etniset vähemmistöt ovat pieniä kansansirpaleita.
Singapore on parempi esimerkki sillä tavoin monikulttuurisesta tai monietnisestä maasta, jossa vaara yhteiskunnan hajoamisesta todellinen. Pahoja etnisiä mellakoita siellä oli 1960-luvulla. Sekin on autoritäärinen kuriyhteiskunta, jossa rangaistukset ovat kovia. Ankaraa kuria sekä jatkuvaa hyssyttelyä ja varomista tarvitaankin, jotta yhteiskunta pysyisi koossa.
Koulu- tai katurauha siitä ei parane, että jokin maa muuttuu yksikulttuurisesta monikulttuuriseksi. Eikö siitä laajene myöskään ajattelun- ja sananvapaus. Päinvastoin: etniset tai kulttuuriset kiistat ovat yksi potentiaalinen yhteiskuntaa horjuttava kiistakysymys muiden joukossa, ja ne voivat kehittyä astelle, jolla pragmaattiset syyt voivat alkaa jo oikeasti edellyttää kielen pitämistä keskellä suuta ja ankarampaa julkista sanaa koskevaa tabujärjestelmää.
Neuvostoliiton uhka pakotti suomalaiset vuosikymmeniä mielistelemään neuvostoimperialismia ja pakotti kehittämään Suomeen poliittiseen kulttuuriin ja julkiseen sanaan vahvan tabujärjestelmän. Tuollaisilla tabujärjestelmillä on myös työllistävä vaikutus, koska tarvitaan spesialisteja opettamaan rahvasta miten niitä noudatetaan ja myös pitämään toisiaan kurissa. Täsmälleen sama prosessi lähti käyntiin 1990-luvulla uudelleen, kun alettiin puhua Suomen monikulttuuristumisesta. Tabut vaihtuivat mutta posetiivin pyörittäjät suureksi osaksi eivät.
Kirjallisten intellektuellien yksi keskeinen tehtävä yhteiskunnassa on toimia tabujärjestelmiä vaalivana papistona. Kirkon väistyminen henkisen elämän keskiöstä ei olennaisesti muuttanut mitään. Nykyajan sekulaari papisto koostuu erilaisissa viroissa ja järjestötehtävissä työskentelevistä yhteiskuntatieteiden maistereista, jotka kertovat kuukausipalkkaa vastaan miten asioista pitää ajatella ja puhua.
Markku, etniset han-kiinalaisetkaan eivät edes kunnolla ymmärrä toistensa puhetta, jos ovat eri puolilta maata. Heidänkin parissaan etninen ja tapakulttuurin diversiteetti on samaa luokaa kuin eurooppalaisessa väestössä.
On totta, että kiinalaiset käyttävät herkemmin ns. klassillisia menetelmiä, mutta hitto vieköön, valtakunta on ollut enemmän tai vähemmän pystyssä parituhatta vuotta. Olkoonkin, että sen alue oli tavattoman paljon pienempi.
Missään nimessä en väitä, että Kiina on hyvä malli eurooppalaisille. Pikemminkin se on varoittava esimerkki siitä, minkälainen mentaliteetti todennäköisesti vaaditaan, jos lähdetään tosissaan toteuttamaan "monikultturismia".
Ihailen silti kiinalaisten tiettyjä piirteitä. Eivät ainakaan akateemiset ihmiset täällä -- nämä joiden kanssa olen ollut tekemisissä ovat kotoisin sisämaasta, eivätkä ole kasvaneet täällä Macaolla -- tunnu olevan sellaista autoritaarista paskasakkia, joksi heidät yleensä esitetään.
Tässä on nyt kausaliteetit viturallaan. Jos mamulasten tilalle sijoittaa vaikka lapset joidenka molemmat vanhemmat ovat työttömänä niin tulos on varmaan sama, keskiluokka pakenee. Esimerkiksi Kontula oli alunperin kovinkin keskiluokkainen lähiö, suorastaan parempi asuinalue, ja sieltä alkoi pako ennen kuin kukaan oli kuullutkaan mamuista. Asuinalueiden eriytyminen ei johdu siitä että on olemassa joku epätoivottu ryhmä ihmisiä, aina on olemassa, vaan siitä että nämä kasaantuvat tietylle alueelle. Ja tämä vielä yleensä kurjistaa sitä kurjempaa ryhmä entisestään, mikä lisää pakoa, eli kyseessä on kierre.
Tuon kierteen saa poikki panostamalla noihin huonuntuviin alueisiin, ja rajallisten resurssien maailmassa tämä tarkoittaa sitä että se tapahtuu muiden alueiden kustannuksella, koska tarkoitus on nimenomaan parantaa alueen suhteellista asemaa. Siksi noiden huonomaineisten lähiöiden kouluihin annetaan lisää resursseja, taloja korjataan, ostarit kaavoitetaan uusiksi, liikenneyhteyksiä parannetaan... Ja tämä toimii siksi että se ei mene niin että asuinalue on huono siksi että siellä asuu mamuja, työttömiä, moniongelmaisia, jne. lyhyesti kurjallistoa, vaan niin päin että jotkut alueet on rakennuskantansa, yhteyksiensä, ympäristönsä, palveluidensa, jne. suhteen huonompia kuin toiset ja kurjallisto kasaantuu sinne koska heillä ei ole varaa valita.
Teemun pointissa on perää, mutta veikkaan, että maahanmuuttajien kohdalla on yleisestiottaen jyrkempi muutospaine kuin ns. kotoperäisessä kurjistumisessa.
Eivät maahanmuuttajat klusteroidu pelkästään sosioekonomian perusteella, vaan siinä on ylimääräinen takaisinkytkentä. Tässä mekanismissa on tietysti vahva rooli noilla tekijöillä, joita Teemu esittää, mutta on siinä muutakin pelissä.
Mitä tulee alueiden klusteroitumiseen ja keskiluokan pakoon maahanmuuttajat poikkeavat kantaväestön sosisaalisesti huono-osaisista ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin maahanmuuttajat usein haluavat asua maanmiestensä läheisyydessä. He siis klusteroituvat myös omasta tahdostaaan. Kantasuomalainen työtön ei yleensä halua naapurikseen toista työtöntä, vaan mieluiten hänkin asuisi "hyvällä" alueella.
Toiseksi maahanmuuttajat ovat helpommin tunnistettavia kuin kantasuomalaiset alemman sosialitason ihmiset. Keskiluokan on siis helpompi havainnoida maahanmuuttajien osuuden kasvu kuin vaikka työttömien osuuden kasvu, mikä ehkä nopeuttaa keskiluokan pakoa.
Kyllä minä nyt kuitenkin luulisin että vanhemmat arvioi kouluja sen perusteella mitä siellä lapsille tapahtuu eivätkä päällisin puolin silmämääräisesti. Esimerkiksi lapsuuteni Korsossa oli kaksi yläastetta lähes vieräkkäin ja jostain syystä ne ongelmatapaukset keskittyivät sinne toiseen (mamuja oli kourallinen, ja hajonta silleen suuri, että joko ei ollut mitään ongelmia tai sitten niitä oli roppakaupalla.)
Se mamujen vapaaehtoinen klusteroituminen ei välttämättä edes ole kokonaisuutena ongelma. Eli ns. chinatownit myös auttavat työnsaannissa ja muussa vaikka toisaalta hidastavat integroitumista. Yhdysvalloissa taas white flight alueilta lähtee mahdollisuuksien mukaan myös musta keskiluokka.
Yleisimmin, mamuilla on omat erityisongelmansa, mutta pitkälti ne on samat kuin kantaväestölläkin. Minua risoo esimerkiksi se että mamujen työllisyysongelmia käsitellään niin kuin heillä olisi oma työmarkkinat. Ihan samat kohtaanto-ja kannustinongelmat ja työnantajien riskinottokyvyttömyys rekrytoinneissa siellä on taustalla. (Kenen neropatin idea muuten on että pakolaisia joidenka työllistyminen on muutenkin vaikeaa ripotellaan pitkin suomea paikkakunnille joissa on kenen tahansa vaikea työllistyä?)
Yhdysvalloissa taas white flight alueilta lähtee mahdollisuuksien mukaan myös musta keskiluokka.
Toisaalta taas takaisinvaltauksen iskujoukkona toimivat homot sekä lapsettomat hipsterit ja muut trendipellet, jotka haluavat asua kuulilla ja jännittävän epäkeskiluokkaisella alueella. Tämän varakkaammaan väestön, joka ei siis lapsettomana kärsi koulujen turvattomuudesta ja joka kaipaa värinää, muutto alueelle nostaa vuokratasoa, mikä puolestaan ajaa varatonta alaluokkaa ulos ja muutoinkin laskee heidän konsentraatiotaan. Seuraavaksi alueella alkaa muuttaa lapsiperheitä vähän köyhemmästä päästä, kunnes lopulta alue on taas muuttunut tylsäksi keskiluokkaisuuden linnakkeeksi. Herrasväestymisen (gentrification) aikana Donald Trump ja muut kiinteistösijoittajat ja/tai grynderit (riippuen siitä kuinka suuri osa vanhasta rakennuskannasta saa purkutuomion) käärivät isot rahat.
Se mamujen vapaaehtoinen klusteroituminen ei välttämättä edes ole kokonaisuutena ongelma. Eli ns. chinatownit myös auttavat työnsaannissa ja muussa vaikka toisaalta hidastavat integroitumista.
Mamujen itsesegregaatio ei ole suuri ongelma, jos kyseessä on kiinalaisten tapainen ongelmaton mamuryhmä. Jos taas kyseessä on ongelmaryhmä, jossa sosiaaliset ongelmat ja riippuvuus yhteiskunnan tuesta ovat suuria sukupolvesta toiseen, tilanne on aivan toinen. Klassinen esimerkki tällaisesta ryhmästä on tietenkin Yhdysvaltain musta väestö, uudempi esimerkki Euroopan muslimi- ja afrikkalaisväestö.
Minusta näyttää siltä, ettei näiden ryhmien aiheuttamille ongelmille ole keksitty missään mitään toimivaa ratkaisua. Siksi on hämmästyttävää, miten Suomessa, tässäkin keskustelussa, luullaan kaikesta selvittävän pienellä sosiaalisella insinöörityöllä.
Ainoa toimiva ratkaisu olisi näiden ryhmien biologinen sulauttaminen kantaväestöön. Niin mustalaisillekin olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Tämä ei kuitenkaan vaikuta todennäköiseltä.
(Kenen neropatin idea muuten on että pakolaisia joidenka työllistyminen on muutenkin vaikeaa ripotellaan pitkin suomea paikkakunnille joissa on kenen tahansa vaikea työllistyä?)
Mikä onkaan Helsingissä asuvien pakolaisten työttömyysprosentti? Suurimpiin pakolaisryhmiin kuuluvat ovat enimmäkseen työttömiä riippumatta siitä, missä päin maata asuvat. Siksi olisi luultavasti taloudellisesti järkevämpää asuttaa heidät kasvukeskusten ulkopuolelle, missä on halpoja asuntoja. Näyttää siltä, että he joka tapauksessa valuvat etenkin Helsinkiin, jonne olisi kaupungin kannalta parempiakin tulijoita, samoihin asuntoihin.
Panun Paratiisiin on luikerrellut käärme:
http://www.ts.fi/online/lahialue/82746.html
Ihmisiä ne ruotsinkielisetkin vain ovat.
Minusta näyttää siltä, ettei näiden ryhmien aiheuttamille ongelmille ole keksitty missään mitään toimivaa ratkaisua. Siksi on hämmästyttävää, miten Suomessa, tässäkin keskustelussa, luullaan kaikesta selvittävän pienellä sosiaalisella insinöörityöllä.
Kuka yllä niin esittää?
Kuka yllä niin esittää?
Nähdäkseni Teemu ja sinäkin argumentoitte, että mitään ongelmia ei olisi, jos ongelmamamut hajasijoitettaisiin ympäri kaupunkia. Voi olla, että tällä hetkellä, nykyisillä mamumäärillä, tämä olisi vielä mahdollista, mutta ei kauan: maahanmuuttajia tulee koko ajan lisää, ja juuri näillä ongelmaryhmillä on ilmeisesti normaalia paljon korkeampi syntyvyys. Ei Suomessa ole mitään ihmelääkettä kaikkialla länsimaissa tapahtuneen segregaation estämiseksi.
Nykyisessä turvapaikka- ja pakolaispolitiikassa on kyse suurten, ratkaisemattomien sosiaalisten ongelmien tahallisesta synnyttämisestä. Mutta ei hätää, aina voi syyttää "rasisteja"!
Huomauttaisin, että sekä kansanryhmien "hajasijoittaminen"/"määrääminen tiettyyn kouluun" ja maahanmuuton kitkeminen rajalla ovat pohjimmiltaan samoja asioita: ihmisten valinnan- ja liikkumisvapauden rajoittamista.
Nähdäkseni Teemu ja sinäkin argumentoitte, että mitään ongelmia ei olisi, jos ongelmamamut hajasijoitettaisiin ympäri kaupunkia.
En väittänyt, että mitään ongelmia ei olisi. Sensijaan väitän, että tämä nimenomainen ongelma on jo erittäin pitkällä siinä vaiheessa, kun jollain alueella on 30 prosenttia maahanmuuttajia.
Mitä ikinä asialle pitäisikin tehdä, niin se pitää tehdä jo kauan ennen kuin tuollainen tilanne syntyy.
Mitä tulee hajasijoittamiseen, niin minusta mitään ongelmaa ei ole silloin, kun ihmiset - viiteryhmästään riippumatta - maksavat itse asumisensa. Asukoot kuka tahansa missä tahansa, jos maksaa itse vuokransa tai ostaa asunnon.
Sensijaan jos valtion tai kunnan pitää hommata asunto jollekin, niin en ymmärrä, miksi se ei hommaisi sitä alueelta, jonka katsotaan olevan kokonaisuuden kannalta parempi. Ei ihmisen "valinnan- ja liikkumisenvapaus" voi tarkoittaa sitä, että veronmaksajilla on velvollisuus maksaa matkat ja asuminen.
"Sensijaan jos valtion tai kunnan pitää hommata asunto jollekin, niin en ymmärrä, miksi se ei hommaisi sitä alueelta, jonka katsotaan olevan kokonaisuuden kannalta parempi."
No, eiköhän tässä kyse ole siitä, että niitä asuntoja hankitaan kunnan toimesta sieltä, missä niitä on kohtuuhintaan tarjolla. Tietenkin voidaan katsoa, että kunnan kannattaisi hankkia syrjäytyneille yms. asuntoja kalliimmalla kalliimmilta alueelta, mutta tätä on vaikeaa perustella veronmaksajille.
Onko muuten olemassa näyttöä, että tuosta olisi hyötyä? Eihän siitäkään tunnu olevan kokonaisuuden kannalta hyötyä, että siirretään kansanryhmiä esim. Afrikasta (=huono alue) Eurooppaan (=hyvä alue).
Minä väitän että asuinalueiden eriytymistä voi tehokkaasti ehkäistä estämällä asuinalueiden rapistumisen. Tähän on laaja keinovalikoima, esimerkiksi kouluihin panostaminen, paremmat liikenneyhteydet, poliisin yhteistyö väestön kanssa turvallisuusongelmien kitkemiseksi, jne. Ja nämä keinot myös toimivat kun niitä käytetään. Minä en väitä että tämä ratkaisee kaikki maailman ongelmat, ja minulla ei ole mitään halua osallistua hyberpolaan malliin ne lisääntyy kuin citykanit.
Niin siis siitä bussituksesta tosiaan on kokemuksia. (Ks. linkki yllä.) Ennen kuin hoetaan, että me täällä ratkaisemme kaikki ongelmat siinä missä toiset epäonnistuivat, lienee syytä tutustua muiden kokemuksiin.
Lähetä kommentti