Majesteettirikos.

Varasimme tänään vaimon kanssa matkan alemman keskiluokan 80- ja 90-lukujen paratiisiin, Kanarian saarille. Tämä on jonkinlainen majesteettirikos joissain viiteryhmissäni. Tarkemmin ajatellen en ymmärrä syytä tähän, koska samoissa viiteryhmissä esimerkiksi matka jonnekin Laosiin tai Goalle on jotenkin todella hienoa. Tunnen tietenkin suurta häpeää, mutta viimeiset kaksi talvea ovat olleet pimeyksineen minulle todella tuskallisia.

Katselen kirjoittaessani luokatonta vaalikeskustelua YLEn TV1:ltä. On ilmeisesti niin, että ketään ei kiinnosta järkevät argumentit. Jutta Urpilaiselta kysytään elvytetäänkö EU:ssa tarpeeksi. En oikein ymmärrä miksi asiaa kysytään Urpilaiselta. Kaikesta siitä päätellen, mitä hän on julkisuudessa sanonut, minäkin osaisin sanoa jotain substantiivisesti merkityksellisempää jos saisin vilkuilla lukuja puolisen tuntia. Hämmennyn siitä, että Katainen puhui asiasta järkeä, mutta ei sitäkään osannut tehdä korostamatta itseään.

Aion mennä sunnuntaina äänestämään ja edelleen aion äänestää Jyrki Kasvia. Syynä on pääasiassa huoleni tietoyhteiskunnan ja demokratian ongelmista ja toisaalta vihreiden linjasta mainituissa asioissa. En enää jaksa uskoa että puolueen linja muuttuisi enemmän haluamaani suuntaan. Toivon sitä toki, mutten jaksa uskoa Kasvin läpimenoon. Vetoankin kaikkiin vihreitä kannattaviin lukijoihini, että nämä ainakin äänestäisivät Kasvia. Mitä vähemmän ääniä Kasvi saa, sitä todennäköisempää on, että seuraavissa vaaleissa kirjoitan jonkin muun puolueen ehdokkaan puolesta.