Hartford lainaili uutisista juttua Shoppailu-kaaoksesta otsikolla "A free lunch with a very high price". Ihmisten antisosiaalisuus isoina ryhminä on joskus hämmentävää. Aivan samaan tapaan kuin ruuhkassa autoileminen on typerää ja ilkeää, samoin on kaikessa ryysiksessä rynniminen. Toki osa ihmisistä joutuu sellaiseen tilanteeseen vahingossa tai pakon sanelemana.
Mutta ei montaa kertaa samalla tavalla. Tavoittelen jotain sellaista moraalikoodia, josta voidaan johtaa teoreemana, että jonottaminen on väärin. Jos laatisin uskonnollista dogmaa, niin yrittäisin laatia sen niin, että resurssin jakaminen jonottamalla on yksiselitteisesti väärin. Kaikkialla, missä syntyy jonoja, tuhotaan hyvinvointia. Siis viimekädessä tapetaan sairaita, nälkäisiä ja muuten puutteenalaisia.
Käytännön syistä jonoista ei yleensä päästä eroon kokonaan. Transaktiokustannukset aiheuttavat sen, että vaikka skaalaedut painaisivat tuotantokustannukset hyvin alas, isoa osaa jakelun kustannuksista ei saada eliminoitua. Kahvikuppi maksaa yliopiston kahvilassa alle euron. Kaikki haluavat kahvia tiettyyn aikaan, joten syntyy jonoa. Jos itse perustaisin kahvilan, kahvin hinta nousisi sitä mukaa kun jono kasvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti