keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Musta laatikko, eli rahaa pankista!

Musta laatikko on abstraktio, joka viittaa ilmiöön, jota analysoidaan puhtaasti sen ulkoisen käyttäytymisen perusteella. Mikään abstraktio ei todellisuudessa ole täysin musta laatikko, vaan jokainen yritys soveltaa abstraktiota vuotaa.

Viime yönä FED päätti tehdä ZIRPit, eli se laski ohjauskoron käytännössä nollaan. FEDistä saa siis rahaa nyt ilmaiseksi. Se ei kuitenkaan kelpaa pankeille ja tavallinen pulliainen ei voi käydä lainaamassa FEDistä.

Maailmantalous voidaan ajatella mustana laatikkona. Keskuspankit voivat kukin ajatella, että maailma on se, mikä se on ja meidän korkopäätöksemme tekee sille jotain. Siis syötteinä ja ulostuloina. Ulostulona se, mitä nyt ikinä halutaankin mitata; työllisyys, BKT jne. Koska yhteiskunta koostuu ihmisistä, koron säätäminen vaikuttaa yhteiskuntaan sitä kautta, miten se vaikuttaa ihmisiin.



Pelkään, että ihmiset alkavat miettiä, mitä se raha oikein on ja mistä se tulee. Sosialistit ja kommunistit ovat tämänkin ymmärtäneet väärin (ks. yllä), vaikka osaavatkin kämp-huumorin. Fiat-raha ihan aikuisten oikeasti syntyy pankeissa. Sitä ei ole olemassakaan muuten kuin bitteinä.

11 kommenttia:

kattoratsastaja kirjoitti...

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/12/17/setelipaino-kayntiin-kiitos/200832563/170?pos=2

Osuvasti otsikoitu.

IDA kirjoitti...

Miten tämä pitäisi ymmärtää, jos hakee yksinkertaisia äärivaihtoehtoja: Olisiko rahan lisäpainaminen mahdollinen optio? Vai pitäisikö pyrkiä kiinnittämään rahaa tiukemmin reaalisempiin vaihdannan välineisiin?

Tiedemies kirjoitti...

Jos täytyisi valita noista, sanoisin, että painokoneet laulamaan ja armeija heittämään seteleitä helikoptereista.

Vakavastiottaen, tässä olisi EKP:lle näytön paikka, jos täällä lähtee deflaatio päälle samaan tapaan kuin USA:ssa on lähtenyt.

Olen nähnyt teorian, jonka mukaan likviditeettiansaa (siis sitä, kun deflaatio on päällä ja raha on halpaa, niin ihmiset vain jemmaavat rahaa patjojen alle ja deflaatio pahenee) pitäisi lähteä murtamaan niin, että nostetaan korkoja mutta painetaan rahaa.

EKP voisi tehdä vaikka niin, että se julistaa 640 miljardin euron tukipaketin ja lähettää 2000 euron shekin jokaiselle euroalueen kansalaiselle. Korkoa ei ole järkeä painaa nollaan, parempi pitää se parin prosentin tuntumassa.

Markku kirjoitti...

Tiedemiehen idea kuulostaa näin maallikosta hyvältä. Voin muuten kuvitella millaisen itkupotkuraivarin se aiheuttaisi Roope Ankan talousopit sisäistäneissä libertaaristipiireissä.

Tiedemies kirjoitti...

Niin, se kuulostaa hyvältä. Tuossa "stimulaatiopaketissa" on ideana se, että jos kerran olemme joutumassa likviditeettiansaan, meillä on sellainen ongelma, että nollakorko "tappaa" myös lainarahan. Kun raha on lainattu, se pitää investoida kannattavasti. Jos ongelma on, ettei kannattavia sijoituksia deflaation takia juuri ole, nollakorko ei paljon auta.

Ja nollakorko elvytyskeinona (tai muuten kovin matala korko) pahentaa taloussyklejä, koska se tekee "huonosti" tuottavisti investoinneista "kannattavia", so. sellaisia, että ne maksavat itsensä takaisin. Mutta jos talous nytkähtää liikkeelle ja korkoa joudutaan nostamaan, kaikki se ekspansio kaatuu syliin.

Sensijaan tuollainen setelistimulaatio ei synnytä ylimääräistä velkaa, joka aiheuttaisi negatiivisia shokkeja. Se kyllä aiheuttaa inflaatiota ja sen voi tehdä vain silloin, jos äreä deflaatio uhkaa. Eikä se todennäköisesti toimi kuin sen kerran kun se tehdään, jos toimii silloinkaan.

Mutta epätoivoiset ajat vaativat epätoivoisia tekoja.

Antero Kälvä kirjoitti...

Mistä syystä inflaatiota pelätään niin paljon, että rahan painamista vältellään viimeiseen asti? Eikö esim. Suomessa ollut sotien jälkeen kova inflaatio, mutta talous silti kasvoi nopeasti.

Ei kai hyperinflaatiostakaan pitäisi olla vaaraa, jos painokoneet ymmärretään pysäyttää suhdanteen käännyttyä?

Mikko Sandt kirjoitti...

Kälvä:
Mistä syystä inflaatiota pelätään niin paljon, että rahan painamista vältellään viimeiseen asti?

Inflaatioaseesta päätettiin luopua ihan hyvistä syistä stagflaatiokausien myötä. Keskuspankkien sittemmin saavuttama uskottavuus ja itsenäisyys on ollut ajoittain kovienkin uhrauksien seurausta, joten inflaatioase tulisi vastaisuudessakin pitää suljettujen ovien takana (jonne muuten voitaisiin saman tien sulkea lyhytnäköiset poliitikot).

Antero Kälvä kirjoitti...

Wikipedian perusteella vallitseva käsitys stagflaatiosta näyttäisi olevan, että rahan painaminen ei aiheuta talouskasvun pysähtymistä. Se vain nostaa hintoja tilanteessa jossa ne eivät muuten nousisi.

Nyt kai keskuspankit eivät enää pelkää inflaatiokierrettä, koska nollakorkopolitiikka nähdään täysin järkevänä vaihtoehtona. Kun nollakorolla lainattu raha ei kuitenkaan lähde kiertoon, niin miksei saman tien jaeta kansalle riihikuivaa rahaa?

Tiedemies kirjoitti...

Libertaristien "itkupotkuraivari" johtuu siitä, että setelien painaminen julkiseen kulutukseen on vero käteisen omistajille.

Itse hyväksyisin setelien painamisen vain siinä tilanteessa, että deflaatio on todellinen ja merkittävästi haittaa investointeja. Silloinkin se on mielestäni vähän kyseenalainen.

Silti, minusta ei ole järkevää pistää korkoja nollille. Seteliekspansio ei ainakaan synnytä taseongelmia siinä vaiheessa, kun lainamarkkinat alkavat toimia. Korkomanipulaatioon perustuva suhdannepolitiikka pahentaa talouden syklejä, koska uusi nousukausi rahoitetaan aina "liian halvalla" luotolla ja kun talous ylikuumenee, luotot happanevat.

Tämä synnyttää tilanteen, jossa kaasupoljin ja jarrupoljin ovat ikäänkuin kuminauhalla tai jousella toisissaan kiinni.

Ajatelkaa IS-LM-mallia. Kun keskuspankki manipuloi korkoja alaspäin, se samalla muuttaa likviditeettipreferenssin muotoa; ei ole mitään syytä olettaa, että koronlasku muka siirtäisi LM-käyrää oikealle. Seteliekspansio tekee sen paljon tehokkaammin, mutta korkovaikutus näkyy vasta myöhemmin.

Perustelen tämän niin, että rajakulutusaste putoaa ja rajasäästämisaste nousee tyypillisessä luottolamassa, eli ihmiset pistävät sukanvarteen isomman osan lisätienesteistään. Olkooon rajasäästämisaste s. Keskuspankki tekee seteliekspansiota M euroa. s*M rahaa menee säästöön - talletuksiin jne. jolloin pankkien reservit kasvavat. (1-s)*M rahaa menee kulutukseen. Koska lama-aikana kapasiteettia otetaan off-line kautta linjan (perustelen tämän kohta), lisääntynyt kulutus voidaan kompensoida lisäämällä tuotantoa ilman vastaavansuuruista investointitarvetta (jonkin verran tietysti tarvitaan investointeja). Tässä on muutama mahdollisuus: jos s on kovin kovin pieni, niin inflaatio lähtee jyräämään, koska kulutus kasvaa enemmän kuin investoitavissaolevat varat (tästä ei liene pelkoa) Toisaalta, jos s on kovin suuri, kulutus ei kasva paljoa ja (markkina)korot putoavat.

Minusta maallikot ja monet poliitikot ovat pääsääntöisesti aivan ulalla siinä, kun he kauhistelevat sitä että säästämisaste nousee. Sehän tarkoittaa vain, että mahdollinen seteliekspansio on sitä tehokkaampi.

Koska lama on maailmanlaajuinen, ei kyse ole todennäköisesti vain yksittäisestä suhteellisen hinnan muutoksesta. Pieni maa voi joutua vaikeuksiin jos se on kovin erikoistunut johonkin tuotteeseen ja tämän tuotteen hinta putoaa maailmanmarkkinoilla. Öljyn kohdalla on käynyt nyt näin. Mutta deflaation uhka on todellinen lähes kaikkialla, joten paitsi suhteellisia, myös absoluuttista "alikulutusta" tapahtuu juuri nyt. Raaka-aineiden hinta on myös romahtanut. Tämäkin puhuu sen puolesta, että ainakaan lyhyellä aikavälillä ei inflaatio ole mikään merkittävä uhka.

Matti kirjoitti...

"Pieni maa voi joutua vaikeuksiin jos se on kovin erikoistunut johonkin tuotteeseen ja tämän tuotteen hinta putoaa maailmanmarkkinoilla."

Puusta saadut alhaisen jalostusasteen tuotteet? Matkapuhelimet? Matkapuhelinten tasohyppimispelit?

Olen alkanut itsekin säästää. Syy on, että en luota muihin ihmisiin, enkä luota että he luottavat yleistettyyn minuun.

Edellinen lama ei ollut niin kamala, jos ei sorru kontrafaktuaaleihin ("Matista olisi tullut paperikoneen valvoja, jos vienti ei olisi romahtanut"). Nyt lama voi olla pahempi, koska se on globaali. Toisaalta tulevaisuuden historioitsija ehkä näkee tämän vain suhteellisen voimatasapainon uudelleenjärjestelynä.

Markku kirjoitti...

Nyt lama voi olla pahempi, koska se on globaali.

Viime lamakin oli globaali. Itäblokki romahti ja USA:n ja Länsi-Euroopan taloudet supistuivatuseita kvartaaleja peräjälkeen. Nyt on sentään Kiina, jossa kova kasvu jatkuu.