maanantai 31. joulukuuta 2018

Markets in Everything: Voima miehen tiellä pitää.

Noin vuoden vanhan tutkimuksen mukaan  miesten kehon viehättävyyden (attractiveness) varianssista 80 prosenttia selittyy sillä, miten voimakkaalta mies näyttää. Tulos ei ole yllättävä, korrelaatio on varmasti korkea. Se mikä yllätti minut oli tämä:
These correlations were examined to see if any women in our samples showed a significant preference for weaker men. They did not. None of the 160 women in our study who rated attractiveness produced a statistically significant preference for weaker men (all p > 0.05). One woman who rated men in Set 1 showed a marginally significant preference for weak men when viewing them from the front, r = −0.24, p = 0.06, but the same woman rated those same men from the side and had a non-significant preference for strong men, r = 0.10. In other words, we could find no evidence that there exists a sizeable population of women who prefer physically weaker men when evaluating male bodies.
Tutkimuksessa oli siis osallisena 160 naista, ja vain yhden kohdalla oli osassa aineistossa näkyvissä pienehkö preferenssi heiveröisempiin miehiin. Koko aineistossa preferenssi oli aivan päivänselvä; fyysisen voiman merkit selittivät noin 70 prosenttia viehättävyyden varianssista. Vaikka raakakorrelaationa painavammat miehet olivat viehättävämpiä, niin kun voimakkuus kontrolloitiin, niin miehen ruumiinpainolla oli negatiivinen korrelaatio. Aineistossa noin ylipäätään selvitettävissa olevat objektiiviset fyysiset tekijät, kuten pituus, rasvaprosentti ja voima, selittivät yhteensä 80 prosenttia varianssista., eli voima selitti noin 70 prosenttia ja pituus ja rasvaprosentti noin 10 prosenttia varianssista.

Mitä tämä tarkoittaa?  Esimerkiksi popularisoiva (ja sanoisinko populistinen) sivusto IFL-Science esitti asian niin että se on huono uutinen miehille. Tämä on minusta outo tulkinta, sillä juuri voima on kaikista ihmisen ominaisuuksista se, jota todella miehet voivat harjoittelemalla lisätä, ja vieläpä merkittävästi, melko nopeasti ja yksinkertaisella tavalla.

On toki totta että miesten kohdalla ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa, ja vaikka kehotyypin viehättävyydestä suurin osa selittyy voimalla, ei se tarkoita että kokonaisuutta ajatellen tämä on välttämättä ainoa tai edes kovin merkittävä tekijä. On täysin mahdollista (joskin äärimmäisen epätodennäköistä), että esimerkiksi miehen nenä tai korvat ovat merkittävämpi tekijä kuin voima, sillä tässä tutkimuksessa kasvot oli peitetty.

Oma tässä suhteessa varsin rajallinen ja täysin vailla yleistyvää selitysvoimaa oleva kokemukseni on, että fyysisen voiman lisääminen lisää miehen vetovoimaa huomattavasti.  Selailin kirjoituksiani noin kolmen vuoden takaa, ja painoin silloin noin 73 kiloa. Toissapäivänä aamupainoni oli 87kg. Tuosta erotuksesta noin 12 kiloa on lihasta ja noin 2 kiloa rasvaa, sillä rasvaprosenttini  on ollut melko lailla vakio, noin 17. Se voi olla nyt jo hieman alle tuon, sillä olen viimeisen kuukauden aikana menettänyt vastentahtoisesti noin kolme kiloa massaa voimien merkittävästi heikentymättä.

Kolmen vuoden takainen maastaveto-ennätykseni oli 140kg, kyykkyennätys 130kg. Pystypunnersin noin 50 kiloa ja penkistä nousi 85. Tällä viikolla en maastavetoa kokeillut, mutta se oli kesällä 180kg. Kyykkäsin 152.5kg, ja pystypunnersin 73.5kg, kiitos puolen kilon kiekkojen jotka sain joululahjaksi. Penkissä sain ylös 110 (115 sain aiemmin) mutta 117.5 ei noussut vielä. Olen siis nyt merkittävästi vahvempi kuin kolme vuotta sitten. En ole millään mittarilla erityisen vahva, mutta selvästi vahvempi kuin ennen.

Ja se näkyy. Olisi aivan järjetöntä väittää ettei ulkonäön parantuminen olisi ollut edes jonkinlainen motiivi itselleni. Olin kuitenkin asettanut sen jonnekin taka-alalle -- ja suosittelen tätä kaikille miehille joilla on ulkonäkönsä suhteen tavoitteita. Suosittelen hankkiutumaan vahvemmaksi.

Toinen voimaan liittyvä aspekti on henkinen kehitys. Moni tavoittelee jonkinlaista aitouden kokemusta. Raskaita painoja liikuttaessa mielen tulee olla fokusoitu. Se on pakko, jos haluaa ylittää aiemman tuloksensa. Jos ajatus on siinä, että tavoittelee voimaa välineenä, mieli kampeaa vastaan. Välineellinen ajattelu synnyttää esteitä kehitykselle. "Tarvitsenko minä lisää voimaa?" tai "Onko tämä todella hyödyllistä?" Nämä ovat vahingollisia ajatuksia. Ne vievät huomion tavoitteesta tulla vahvemmaksi ja saavat aikaan epäilyä.

Rauta on ankara mutta oikeudenmukainen ystävä. Se antaa paljon, mutta vain sellaiselle joka todella hyväksyy sen itseisarvoksi. Pidän tästä aspektista elämässä ja maailmassa, sillä olen itse taipuvainen välineelliseen ajatteluun. Sen sivuuttaminen on tärkeä oppi. Ja viime kädessä kaikki se mitä teemme, on meidän omaa valintaamme. Se, mikä meille on tärkeää, on meidän oma valintamme. Jokainen joka valittaa että on heikko tai lihava tai mitä hyvänsä, tekee itse itsestään heikon itse omilla valinnoillaan. Tämä ei ole syytös, eikä edes kehotus. Kaikkien ei tarvitse olla vahvoja -- enhän minäkään erityisen vahva ole -- mutta (lähes) jokainen joka on heikko, voi tulla vahvemmaksi jos niin päättää.  Siksi siis heikkous on valinta.

Maailma on raadollinen. Lopetan tämän lainaukseen Mark Rippetoelta:
Physical strength is the most important thing in life. This is true whether we want it to be or not.

3 kommenttia:

Affu kirjoitti...

Olen onneksi kropaltani suhteellisen sopusuhtainen, enkä ole koskaan tarvinnut pullistelua naisseuran takia, mutta nyt eläkeläisenä luin sarkopeniasta ja ymmärin oitis, että terve vanhuus ei tule ilman lihaksia. Niinpä olen käynyt nyt kymmenisen vuotta kiltisti salilla ja onhan se ollut kiva golfkentällä huomata, että ikäiseni lajitoverit ovat melkoisia kääkkiä rinnallani.

Mikko kirjoitti...

Kuinkahan paljon tuo kertoo naisten tarpeesta saada itselleen suojelija, kokea itsensä turvalliseksi? Naisillahan on myös merkittävä preferenssi itseään pidempiin miehiin.

Mikko Kallionsivu kirjoitti...

Hyvä postaus. Seuraan mielenkiinnolla tätä yhden miehen rautasaagaa. Itsellä kun on harrastusrintamalla vastaava oma juttu -- ja vastaava tapa nähdä omassa vapaa-ajan aktiviteetissa järkyttävän paljon henkilökohtaista ja muutakin merkitystä.

Tätä rautasaagaa reflektoimalla ymmärtää paremmin omiakin pakkomiel... mieltymyksiä. Toki en väitä, että mikä tahansa harrastusintohimo aukeaa eri henkilöillä ja eri harrastuksisa saman kaavan kautta, päinvastoin. Mutta siltikin toisen peilaaminen tuon insighttiä omiinkin toimiin.

Lienee lisäksi muiden tekijöiden ohella myös jonkinlainen neuronormaalipakoinen juttu kummallakin. Mikä ei tosin menoa haittaa, päinvastoin :)

Elämässä pitää olla syvyyttä ja siksi intohimo johonkin asiaan on silkkaa mahtavuutta. Haters gonna hate etc.