Faasimuutos

Ensimmäistä kertaa opettajan urani aikana koen että opetustyötä on hieman liikaa. Peruskoulun tai lukion opettaja voi hieman naurahtaa jos sanon että minulla on 12 tuntia viikossa opetusta. Valitettavasti työtehtäviini kuuluu paljon muutakin. Esimerkiksi viikon kuluttua pitäisi jättää yksi paperi ja siitä viikon kuluttua toinen. Myös referee-tehtäviä on säännöllisesti. Tämän lisäksi ohjaan kandin- ja diplomitöitä toisinaan, ja marraskuussa ohjaamani jatko-opiskelija väittelee.

Faasimuutos tarkoittaa muutosta, joka on luonteeltaan epäjatkuva ja muuttaa järjestelmän tilaa tai toimintaa laadullisesti. Pääosin termiä käytetään ns. olomuodon muutoksissa kun puhutaan termondynamiikasta. Aine muuttaa lämmitettäessä olomuotoaan, esimerkiksi vesi muuttuu jäästä nestemäiseksi vedeksi noin 273K paikkeilla. Faasimuutoksella voidaan toki viitata muunkinlaisten järjestelmien epäjatkuviin muutoksiin.

Työssäni tapahtuu näemmä faasimuutos jossain suunnilleen 10-12 opetustunnin kohdalla. Opetuksen hallinnollinen kuorma ja aikataulutus johtavat siihen että muu jäljellä oleva aika jakautuu pieniin palasiin, jotka eivät enää riitä tutkimuksen edistämiseen. Ongelma ei ole pelkästään opetuksen työmäärä, vaan myös se, miten opetus jakautuu. Jos opetus olisi puristettu esimerkiksi maanantaihin ja tiistaihin, ongelmaa ei vielä olisi.  Tätä voi verrata siihen, että esimerkiksi nesteen höyrystymislämpötila riippuu paineesta; riittävän suuressa paineessa aine pysyy nesteenä lämpötiloissa joissa se muutoin olisi höyryä. Esimerkkinä vaikkapa propaani on normaalilämpötilassa ja -paineessa kaasumainen, mutta nestekaasupullon sisällä se on nestemäistä suuren paineen vuoksi.

Tämä faasimuutos tekee työstä melko jatkuvaa kaaoksen hallintaa. Erilaisiin tehtävänantoihin on reagoitava sen mukaan kuinka kiireisiä ne ovat, asioiden hoito siirtyy jatkuvasti lähemmäs määräaikoja jne. Ihmisillä toki on yleisemminkin taipumus toimia näin, ja osin se on rationaalistakin. Mutta tutkimuksen kanssa tässä on se ongelma, että pelkkä deadlinen lähestyminen ei valitettavasti synnytä ideoita. Lisäksi opiskelijoiden erilaisille pyynnöille jotka eivät ole tarkalleen ottaen välttämättömiä reagoitaviksi, tulee viitattua kintaalla. Opiskelija kokee tämän helposti ylimieliseksi ja nöyryyttäväksi, esimerkiksi se etten enää lisää ilmoittautuneita kurssille kaksi viikkoa kurssin alkamisen jälkeen, saatetaan kokea epäystävällisenä tai jopa kiusantekona, mutta yksinkertaisesti kyse on siitä, että vaikka se viekin vain muutaman minuutin per opiskelija -- ja vähemmän jos ne tekee isommissa erissä -- niin kun pyyntöjä tulee yksi päivässä viikon aikana,  en vain enää jaksa arkistoida pyyntöjä ja käsitellä niitä.

Hallinnollinen toiminta on myös mennyt paikoitellen aivan sekaisin. Esimerkiksi tietojärjestelmiin on tehty erinäisiä muutoksia, joiden vuoksi vaikkapa tenttien ilmoittautumislistat tulostuvat satunnaisessa järjestyksessä. Sinänsä harmittoman kuuloinen juttu, mutta aiheuttaa merkittäviä hankaluuksia tietyissä tilanteissa.

Varmasti asiat palaavat jossain kohtaa, jos nyt eivät entiselleen, niin ainakin sellaiseen toimintamoodiin jossa kaaos hellittää. On kuitenkin melko lailla selvää, että näistä ongelmista vastuulliset tahot eivät joudu millään lailla vastuuseen aiheuttamistaan ongelmista. "Muutosjohtajat" ansaitsevat sulkia hattuunsa kun ovat pistäneet kaiken ns. paskaksi ja palamaan. Sinänsä en nyt puhu esimerkiksi siitä että väkeä on irtisanottu -- vaikkei se nyt ainakaan auta -- vaan oikeastaan siitä että systeemiä ravistelevat tahot eivät edes ymmärrä perseilleensä useammallakin tavalla. Opettajia tullaan jatkossa syyttämään entistä enemmän laiskottelusta ja yliopistoa tehottomuudesta. Varmaan ministeritasolla saakka.