Vapun jälkeen olen keskittynyt - vaihtelevalla menestyksellä - taas työntekoon ja harrastuksiin. Työni osalta on nyt hiljaisempi vaihe, koska lähetin kolme käsikirjoitusta huhtikuussa ja opetuskausi lähestyy loppuaan.
Kuten olen maininnut, Suomeen paluun jälkeen pojat jatkoivat Taekwondoa paikallisessa seurassa. Seura osoittautui perheystävälliseksi, joten liityimme vaimoni kanssa myös. Vaimoni on harrastanut kyseistä lajia nuorempana SM-tasolla, ja paluu liki kahdenkymmenen vuoden jälkeen osoittautui innostavaksi. Itse olen joitain lajeja kokeillut ja hieman harrastanut myös liki 20 vuotta sitten kun ne olivat muodissa, joten aloittaminen ei tuntunut erityisen hankalalta. Eräs tuttavani varoitti minua että nivelet joutuvat lajissa koville. En ole tätä vielä kokenut; sain kyllä napakan potkun kylkeeni ja loukkasin itseni muutamia viikkoja sitten, mutta toistaiseksi muita loukkaantumisia ei ole ollut.
Ennen eilistä siis, kun harjoittelimme hyppypotkua. Kuten totesin, harjoittelin joskus nuorempana erästä toista lajia. Vaikka perustekniikat ovat erilaisia, niissä on jotain samaa, ja "lihasmuisti" (joka sijaitsee itseasiassa käsittääkseni pikkuaivoissa) ei juuri happane, tietyt liikeradat ikäänkuin ovat automatisoituneet. Valitettavasti lihasten jäntevyys ja venyvyys esimerkiksi eivät ole enää samanlaisia kuin ne olivat 20 vuotta sitten. Treenasimme muutaman suunnilleen itseni ikäisen miehen kanssa potkuja, ja tilanteen "henki" johti siihen että piti yrittää aina potkaista hieman korkeammalla olevaan kohteeseen. Kun lätkä oli hieman oman pääni yläpuolella, siihen osui kyllä "helposti", mutta tunsin repivän kivun takareidessäni. Nyt jalka on melko jäykkä; revähdys ei ollut paha eikä esimerkiksi juurikaan haittaa kävelyä, mutta tietynlainen tuntemus siinä kuitenkin on.
Kirjallisuuden puolella olen ollut hieman jumissa. Otin luettavakseni Kvanttivarkaan, ja vaikka pidän kirjasta, etenemiseni on ollut hidasta. Rajaniemi kirjoittaa preesensissä pitkälti kuvailevaa tekstiä. Scifille tyypillisiä julistuksia ja selityksiä ei juuri ole, vaan miljöö, historia jne, ilmenevät pikku hiljaa pienistä palasista. Tämä pitää mielen virkeänä. Minulla on lainassa myös kirjan jatko-osa, enkä näe syytä ettenkö siirtyisi heti sen kimppuun tämän lopetettuani.
Tutkimusrintamalla on, kuten totesin, kovin hiljaista. Kaksi paperin aihetta minulla on kesällä tai syksyllä kirjoitettavaksi, ja lisäksi olen (heikonlaisesti) ryhtynyt toimeen myös kirjan kirjoittamisen kanssa. Ideana on siis kirjoittaa erään yhteistyökumppanin kanssa kirja yhdestä keskeisestä tutkimusteemasta joka minulla on viimeiset neljä tai viisi vuotta ollut. Ehkä sitten pääsen siitä jo eroon.
Ajattelin kirjoittaa jotain Soininvaaran blogissa velloneesta keskustelusta, eli siitä mitä Euroopan kriisille pitäisi tehdä. Oma näkemykseni on, että Euroopan tilanne muistuttaa kovasti Mundell-Fleming- mallia tilanteessa, jossa pääoman liikkeet ovat (lähes) vapaita. Ideana on siis, että jokaisen yksittäisen maan julkisen sektorin investoinnit ja kulutus valuvat pitkälti rajan yli eivätkä pahemmin nosta työllisyyttä ja paranna taloutta. Krugman oli itseasiassa samaa mieltä mitä tulee yksittäisiin maihin, ja siksi pitäisi koordinoida; velkaelvytystä vaan ei voi, eikä mielestäni ole edes syytä koordinoida, koska se on epäreilua. Likviditeettiansa - jos siinä ollaan - voidaan murtaa rahapolitiikalla, ja se pitäisi tehdä kompensoimalla säästäminen ja korkeat verot pohjoiselle ja löysäämällä etelän "deflaatio"kierrettä. Minua viisaammat talousasiantuntijat varmasti osaisivat kehitellä tähän keinot. En kuitenkaan kannata tätä ennen kuin Etelä saa julkisen taloutensa sellaiselle uralle, josta se ei välittömästi pomppaa entiseen tuhlauslinjaan.
EDIT: Huomasin äskettäin, että Orson Scott Cardin scifiklassikko Ender's Game on filmatisoitu ja saapunee elokuviin kohdakkoin. Jostain syystä tämä kyseinen klassikko on jäänyt lukematta; jos joku lukijoistani pitää sitä hyllyssään, olisin kiinnostunut lainaamaan. Pahoittelen vapaamatkustamista, mutta minulla on jo nyt liikaa kirjoja, joten en haluaisi ostaa sitä. Kirjastossa siihen näyttäisi olevan useita varauksia.
7 kommenttia:
Hyi häpeä, sinulla on kosminen aukko (scifi-harrastajan) yleissivistyksessä.
Olisi eeppinen virhe lukea vain ja ainoastaan Ender's Game. Wikipedia: Ender's Game (series)
Kyllä, myönnän tämän häpeän. En ole lukenut ko. kirjailijalta yhtään ainutta teosta, mitä voi pitää häpeällisenä.
Eipä ole tullut luettua kuin kirjaston kirjoista, enkä koko sarjaa. Aika erilaiseksi muuttuu alagenreltään jo ensimmäisen jälkeen. Muuttuneeko sitten myöhemmin takaisin en tiedä, toivottavasti ei kuitenkaan hirveäksi kuraksi niinkuin Dyyni Messiaan jälkeen.
Jaaha, vai että ikuisuusprojekti tulee sittenkin. Pitää mennä aikanaan maalikylille elokuviin.
Ender on hyllyssä melkein puhkiluettuna. Luetutin sen vanhimmalla lapsellani jokin kuukausi sitten ja sain siitä hyvästä äskettäin vaihtarin. Luki Nälkäpeli-trilogian ja sanoi sen muistuttavan Enderiä. Oikeassa oli, samoja elementtejä. Oli raaempi ja nuoremmille suunnattu, mutta suositella voi sitäkin. Ender-sarjaan kuuluu muitakin kirjoja, joista jatko-osat (eivät pärjää alkuperäiselle) on suomennettu, mutta kahta "paralleelikirjaa" eli samaan aikaan tapahtuvia, saman tarinan eri näkökulmasta kertovia ei. Niistä toisen sain sattumalta omakseni muutama vuosi sitten ja se oli joiltakin osin jopa alkuperäistä parempi. Pitäisi hankkia jostain se toinenkin, mutta en ole saanut aikaiseksi.
Mitä noihin liikuntaharrastuksiin tulee, niin kyllä se vaan on niin ettei tässä iässä enää ole takuu voimassa.
H-baari, kyllä, tematiikka muuttuu, varsinkin noissa puun eri haaroissa (Shadow jne), mutta olen lukenut kaikki fanaattisella innolla ja kaikista tykkään kuin hullu puurosta. Suosittelen muillekin. Jos ei kolahda niin ei sitten, mutta minulle nämä ovat kirjallisuuden parhaita tuotoksia. Yllättävää sinänsä, kun kirjailija on mormoni. Minun pitäisi inhota moista älyttömästi mutta kun ei.
Kettunen: En edes tiennyt että Card on kirjoittanut noin paljon lisää Endereitä, luulin että niitä on vain ne pari kolme, jotka olivat kyllä ihan hyviä muistaakseni, aikaa kun olen lukenut. Aika harva muuten näyttää tietävän Cardin kirjoittaneen myös dialogia Lucasartsille näiden kultakautena, varsinkin Monkey Islandin miekkailuherjat.
Itsellekin on noita Endereitä kertynyt hyllyyn reilu puoli tusinaa. Muutama viimeisin on jäänyt jopa huomaamatta, pitäisi ilmeisesti käydä tutustumassa. Näissä jälkikäteen sarjaan kirjoitetuissa romaaneissa haiskahtaa aina vähän rahastuksen maku, mutta jos ne ovat lukukelpoisia, niin mikäs siinä.
Card on viime vuosina tuntunut saaneen ihmisten vihat päälleen uskonsa takia. Sen vähän, mitä olen hänen kirjoituksiaan nähnyt, ne ovat olleet melko mietoja, mutta ehkä minulla on jäänyt jotain huomaamatta; leffaa käsittelevien uutisten kommentitkin ovat monella sivustolla degeneroituneet Cardin haukkumiseksi ja boikottiin yllyttämiseksi.
Kirjat ovat kuitenkin oivallisia - ne pari alkuperäistä Ender-saagan kirjaa ansaitsivat oikeasti palkintonsa, ja loputkin ovat ihan mukiinmenevää kamaa. Nuorna miehenä pidin myös Alvin Maker -sarjasta, mutta tuo sarja näyttää jääneen aika lailla taka-alalle. Joidenkin tulkitsijoiden mukaan sekin on kai pelkkää aivopesua, itse ilmeisesti olen lukenut sitä ihan väärin.
Lähetä kommentti