torstai 10. marraskuuta 2011
Vertaiset, Osa -2.
En ole varma, ymmärsinkö uutisen oikein, mutta jos ymmärsin, niin valtio, tässä siis Kansaneläkelaitos, toimii velkojana niin, että se pistää perintään velkoja, joiden takaisinmaksusta on muutoin jo erikseen sovittu, ilman mahdollisuutta esimerkiksi maksaa velkaa muulla tavalla.
Mieleeni muistuu vuoden 2000 paikkeilla käytössä ollut "takaisinmaksusääntö", joka muutti tulorajan ylittävät tulot perittäväksi maksuksi, maksetun tuen sijaan. Eräs opiskeluaikainen tuttavani sai tuolloin liki kymmenen tuhannen markan takaisinperintämääräyksen opintotuesta, jota oli maksettu muutama tuhat markkaa. Tässä nykyisessä järjestelyssä on jotain samankaltaista.
Jouduin valitettavaan välikäteen arvioidessani paperia. Paperi on ratkaisuehdotus erääseen ongelmaan, jolle on ollut olemassa vaihtoehtoinen ratkaisu jo 60-luvun lopulta. 90-luvun alussa kehitettiin toinen, "parempi", jos kohta hieman abstraktion vuoksi informaatiota hukkaava ratkaisu. Pari vuotta sitten tämä jälkimmäinen "osoittautui" eräässä paperissa vääräksi, ja tässä paperissa esitetään siis uusi, "parannettu" versio.
Kysyin hieman neuvoa eräältä joka tietää asiasta, pengoimme pari vuotta sitten esitettyä vastaesimerkkiä ja 90-luvun menetelmää, ja kävi ilmi, että vastaesimerkki itsessään on virheellinen, ja perustuu erään algoritmin toiminnan väärinymmärrykseen. Itseasiassa, osoittautui, että todistus sen oikeellisuudesta ei edes ole kovin vaikea nykytulosten valossa.
Paperissa itsessään on puutteita, mutta ne eivät ole mitään erityisen mittavia. Sensijaan koko premissi, jonka mukaan ongelma olisi jotenkin avoin, on väärä. Paperi voisi toki olla arvokas kontribuutio, jos menetelmästä voisi osoittaa että se on parempi kuin varhaisempi, mutta tätä ei ole tehty. En yleensä koskaan esitä hylkäämistä kevein perustein, enkä aio tehdä niin nytkään, mutta tämä tarkoittaa, että paitsi että joudun toteamaan tämän "epäongelmaksi", mikä itsessään on usein loukkaavaa, joudun myös lukemaan sen huolellisesti, ja jos mahdollista, repimään kappaleiksi pienten virheiden vuoksi. Tämä ei ole miellyttävää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Ei kai KELA ole koskaan perinyt takaisin muuta kuin liikaa tai perusteetta maksettua tukea? Opintoraha on tuki ei opiskelijan palkka.
Jos paperissa ei ole mitään uutta kontribuutiota, niin kannattako sitä hyväksyä.
Tuo KELA:n ulosmittaus suunnitelma vaikuttaa vähän fasistiselta.
Siitä jää ulosmittausmerkintä henkilön luottotietoihin.
Eikä sitä voi maksaa muulla tavoin.
Tosin ko. henkilöt ovat maksusuunnitelmaa allekirjoittaessaan menettelyyn suostuneet. Mutta epäilempä, että kyseistä ehtoa ei ole hirveästi KELA:ssa alekirjoitusvaiheessa hirveästi painotettu.
Vuonna 2000 tai niillä main, Kela peri takaisin tulorajan ylittäneet tulot, ei siis maksettuja opintotukia. Isoimmat lähetetyt laskut olivat kymmeniä tuhansia suurempia kuin yhteenlasketut tuet.
Ulosmittaus on todellakin fasistinen.
Ja siis, paperissa on kyllä kontribuutio. Siinä on uusi menetelmä, joka tekee asian eri tavalla kuin vanha. Se on mittaustulosten perusteella parempi kuin se oikein vanha, mutta koska kirjoittajilla on (perusteltu, mutta minusta väärä) uskomus, että vähän uudempi on virheellinen, he eivät vertaa siihen lainkaan.
Ongelmana tässä on, että jos väitän, että tässä ei ole kontribuutiota, väitän samalla, että paperi, johon he viittaavat, ja jossa "virhe" on julkaistu, olisi pitänyt hylätä. Eli väitän sen arvioijia tunareiksi ja asiaa tuntemattomiksi.
Aion kyllä huomauttaa tästä asiasta, mutta vähän hankalaa minun on vaatia että tämä pitää hylätä siksi, että se viittaa paperiin, jota ei olisi koskaan pitänyt päästää läpi.
On totta, että uudemman paperin kirjoittajien ei pidä maksaa refeereiden tunaroinnista.
Tuo, että piti maksaa ylimenevistä tuloista eikä tuesta on ollut silkkaa rosvousta. Eikä minusta ole voinut olla laillista.
En näe oikeastaan mitään ongelmaa. On ihan normaalia, että virheellisiä tuloksia pääsee esitarkastusseulan läpi; tiede on kuitenkin itseään korjaava prosessi, joten virheet on tehty oikaistavaksi. Aiheeseen perehtyneen tutkijan voisi tietysti olettaa huomanneen toisten tutkijoiden virheen (vähän riippuen siitä, kuinka triviaali se on), mutta jos paperi muilta osin on kelvollinen, ei kyseessä minun nähdäkseni ole este julkaisulle.
Toki asiasta on syytä huomauttaa, mutta toisaalta TM:llä on nyt nähdäkseni hyvä tilaisuus kirjoittaa paperi, jossa uudemman menetelmän kumoava virheellinen tulos oikaistaan. Ihmettelen tosin, mikseivät menetelmän alkuperäiset kehittäjät itse ole huomanneet virhettä ja oikaisseet sitä.
Lähetä kommentti