Päätös.

Kuten odotinkin, en saanut rahaa, joten keväällä olen Suomessa. Tämä ei tunnu tässä kohtaa enää oikeastaan edes takaiskulta, sillä lapset ovat kovin tyytyväisiä elämäänsä, ja hommat sujuvat muutenkin. Kaikenlainen järjestely olisi tietenkin ollut aivan hirvittävä homma. En tietenkään voi kiistää, etteikö ns. v-käyrä olisi hieman noussut, mutta olen luonteeltani sopeutuvainen, ja kotimaassa pysyminenkään ei tunnu niin ahdistavalta enää. neuvottelut jatkuvat edelleen. En voinut enää kieltäytyä viimeisestä tarjouksesta.

Vanhempi poika oli launtaina BJJ-leirillä ja Megazonessa. On jotenkin hämmentävää, miten nopeasti lapset kasvavat. Tuntuu aivan kuin olisin aivan hiljattain vaihdellut pojalle vaippoja. Tällaiset ajatukset ovat tietenkin jonkinlainen klisee, mutta ymmärrän nykyisin aika hyvin, mistä ne syntyvät.

Toinen positiivinen seikka Suomeen jäämisessä on olisi ollut se, että nyt olisin voinut alkaa järjestellä peli-iltoja säännöllisesti.

EDIT: Ja kun ilmoitin tropiikkiin asiasta, he ilmoittivat tarjoavansa 36 prosenttia enemmän palkkaa, josta osan verottomana asumisavustuksena, ja oman tutkimusryhmän, joka koostuu kiinalaisista jatko-opiskelijoista.

EDIT2: Järjestävät minulle vielä kämpänkin. Ilmoitin, että otan paikan vastaan. Se pitää vielä hyväksyä trooppisen yliopiston hallinnossa, joten lopullinen varmuus tulee noin kuukauden päästä. Lähden siis tropiikkiin vuodeksi, jos mitään outoja ei tapahdu.