Laitan datan pihalle, kun keksin mihin sen voisin laittaa mielekkäällä tavalla.
Lisäsin dataan vielä yhden muuttujan, ateistien määrän.
Coefficients:
Estimate Std. Error t value Pr(>|t|)
(Intercept) 59.975499 2.189608 27.391 < 2e-16 ***
Atheists 0.304269 0.079276 3.838 0.000243 ***
black -0.091870 0.030255 -3.037 0.003208 **
immigrants 0.255284 0.054110 4.718 9.67e-06 ***
latitude 0.168643 0.074249 2.271 0.025748 *
Ldiv -0.008171 0.003059 -2.671 0.009120 **
muslims -0.070550 0.029333 -2.405 0.018417 *
whites 0.050250 0.030724 1.636 0.105774
Tässsä valkoihoisten määrä ei ole tilastollisesti merkitsevä, ja isoimmat kertoimet ovat "ateismilla" ja "maahanmuuttajilla". Näyttää siis siltä, että ceteris paribus, ateismi ja maahanmuuttajien määrä tekevät maasta "hyvän paikan elää". Jos olen rehellinen, enkä vääristele lainkaan, niin epäilen, että kyse on paitsi uskonnonvapaudesta, myös siitä, että ateismi yleistyy koulutuksen ja hyvinvoinnin lisääntyessä; kurjuus tekee ihmisistä uskonnollisempia. Maahanmuutto taas luonnollisesti suuntautuu etupäässä maihin, joissa on paremmat mahdollisuudet toimeentuloon, eikä tämä voi olla sattumaa.
Keräsin datan hieman kyseenalaisella tavalla. Esimerkiksi "Valkoisten" määrä on epäluotettava, koska maissa, joista oli geenitutkimuksia, käytin lukua, joka ilmoittaa "eurooppalaisen perimän" osuuden. Sensijaan maista, joissa oli vain luokittelu "white, black, other" tms, käytin näitä lukuja. Tämä johtaa vinoumaan, jolla voi olla vaikutusta lukuihin. Lisäksi tein mielivaltaisen rajauksen, jonka mukaan vain eurooppalaiset ovat "valkoisia", tämän vuoksi muuttujien nimet pitäisikin olla "european" ja "african", mutta afrikkalaisissa laskin Maghreb-maiden arabiväestön ei-afrikkalaisiksi.
Jos keksin, miten repäistä tiedot R:ään helposti esimerkiks Y-kromosimin haploryhmistä kansallisuuksittain, siitä voisi saada mielenkiintoisen tutkimusaiheen.
6 kommenttia:
Kurjuus tosiaan tekee ihmisistä uskonnollisempia, koska uskonnoissa yleensä on pohjimmiltaan kyse juuri siitä, että ihminen hakee vastausta kysymykseen "miksi ylipäätään kannattaa elää, kun elämässä on näin paljon kurjuutta ja kärsimystä". Kun elintaso nousee eikä elämä enää olekaan ihan niin hankalaa, tuo kysymys alkaa kenties tuntua yhä merkityksettömämmältä.
Kuten aina korrelaatioissa, herää kysymys kumpi vai kampi eli mikä on syy ja mikä seuraus vai vuorovaikuttavatko asiat toisiinsa. Ateistien määrä korreloi maan hyvyyden kanssa. Johtuuko tämä siitä, että hyvässä maassa ihmisistä tulee ateisteja vai siitä, että ateistit tekevät maan hyväksi? Oma veikkaukseni olisi ensimmäinen, vaikka toive olisi tietysti toinen. Todennäköisesti hyvässä maassa ihmisistä tulee ateisteja, joskin on mahdollista että ateistien määrä jonkin verran parantaa maan elämänlaatua. Tosin on myös mahdollista, että ateistien määrä huonontaa maan elämänlaatua, mutta maan elämänlaatu kasvattaa ateistien määrää tätä voimakkaammin.
Esimerkiksi siirtolaisten vaikutuksessa tämä kaksisuuntainen ilmiö on jopa todennäköinen. Kuten molemmat kirjoitimme, on varsin ilmeistä, että siirtolaiset hakeutuvat "hyviin" maihin, jolloin korrelaatio siirtolaisten määrän ja maan hyvyyden välillä on positiivinen. Toisaalta siirtolaiset rasittavat varmasti maan koulujärjestelmää negatiivisesti, todennäköisesti sosiaaliturvaa negatiivisesti ja mahdollisesti myös sisäistä vakautta. Näin ollen siirtolaisten määrä hilaa maan hyvyyttä alaspäin eli toimii itseään rajoittavana tekijänä. Tähän viittaa myös laskemasi negatiivinen kerroin maan afro-niloottiselle väestölle ja muslimeille. Tai sitten kyseessä on syy-seuraussuhde, jossa maan huonous käännyttää ihmiset muslimeiksi tai muuttaa heidät afro-nilootikoiksi...
Pähkinänkuoressa: mitä suurempi siirtolaisten osuus, yleensä sitä parempi maa. Toisaalta siirtolaisten ollessa afro-nilootikkoja tai muslimeja maan hyvyys putoaa. Eli jos siirtolaisuus olisi aidosti positiivinen ilmiö, se korreloisi maan hyvyyden kanssa selvästi voimakkaammin.
Erityisen mielenkiintoista olisi nähdä vastaava data pelkästään länsieurooppalaisista maista laskettuna.
Mitkä ovat tässä esittämiesi lukujen merkittävyysrajat eli mikä on korrelaation itseisarvon vähintään oltava, jotta se muuttuu tilastollisesti merkittäväksi, kohtalaiseksi, voimakkaaksi etc?
Toisaalta siirtolaisten ollessa afro-nilootikkoja tai muslimeja maan hyvyys putoaa. Eli jos siirtolaisuus olisi aidosti positiivinen ilmiö, se korreloisi maan hyvyyden kanssa selvästi voimakkaammin.
Tämä ei välttämättä ole totta. Tästä voitaisiin tehdä vaikkapa sellainen vertailu, jossa pudotamme kaikki maat, joissa on enemmän kuin, vaikkapa 50 prosenttia mainittuja ryhmiä, ja tutkimme korrelaatioita sitten.
Kannattaa muistaa, että afrikkalaisten suuri selittävä negatiivinen kerroin johtuu pitkälti siitä, että mukana on Afrikka, jossa on monta maata, eikä yksikään yllä yhdenkään EU-maan tasolle. Kuten Markku toisaalla sanoi, pitäisi tehdä vertailu esimerkiksi Karibianmeren alueen maiden osalta, koska siellä on varianssia afrikkalaisperäisen väestön suhteen ja myös pisteytyksen suhteen.
Lisäksi kannattaa huomioida, että regressio ennustaa että ceteris paribus, täysin valkoisen populaation vaihtaminen täysin mustaan populaatioon pudottaisi keskimäärin 14 pistettä.
Tämä ero on suunnilleen sama kuin Suomella ja Baltian mailla.
Sori, tajusin kertoimet ja niiden vaikutuksen kiireessä väärin. Kommenttisi selvensi asian. Tuo 14 pistettä on ihan TOLKUTTOMAN iso luku. Yhteiskunnallisesti tämä tutkimustulos ei ole edes dynamiittia, vaan TNT:tä. Tiedän, että tämä ei ole suoranaisesti sinun alaasi, mutta jonkun asiaa osaavan pitäisi tutkimusta tehdä tosimielessä. Jos et siihen itse ole halukas, niin vihjaapa jollekin rämäpäiselle yhteiskuntatieteilijälle.
Ei 14 pistettä ole tolkuttoman iso vaikutus, jos otetaan huomioon, että afrikkalaiset asuvat Afrikassa.
Lasken vielä, mitä pelkkä "Afrikan manner"-bitti tekisi tuloksille.
Lähetä kommentti