Soininvaaran blogissa oli keskustelua sunnuntaiaukiolosta. Vaikka Osmo esitti myöhemmin yhteenvetona, että keskustelu oli "aika hyvä", niin siinä esiintyi sama ongelma kuin jokaisessa keskustelussa jossa tehokkuuskriteeri on olennainen.
Ongelma on siis käsitteen tehokuus nimessä, jonka vasemmistolaisiksi identifioituvat ymmärtävät väärin. Väärinymmärrys toistuu selvennyksistä huolimatta niin usein, että epäilen sen olevan tahallinen, so. epäilen että tehokkuuden "kritiikki" on poliittisten jakolinjojen motivoimaa, eikä noudattele minkäälaista sellaista rakennetta, jossa lopputuloksella sinänsä olisi merkitystä. Tällainen sanamagiaan perustuva argumentaatio - siis se, että jonkin sanan synnyttämä mielikuva ennemmin kuin varsinainen operationaalinen määritelmä - on yleensäkin kovin tavallista.
Tehokkuus viittaa lopputuloksen ominaisuuksiin tiettyjen reunaehtojen vallitessa. Jos reunaehtoja ei rikota, toimenpide on Pareto-tehokas, jos sille ei ole vaihtoehtoa, jonka lopputulos on jonkun kannalta parempi, eikä kenenkään kannalta huonompi. Vastaavasti sanotaan, että toimenpide A on toimenpiteen B Pareto-parannus, jos se on jonkun kannalta parempi, mutta ei kenenkään kannalta huonompi. Pareto-tehokkuus on tietysti vähän turha sinänsä, koska se "sallii" päätökset, joissa esimerkiksi jokin resurssi allokoidaan yhdelle henkilölle. Pareto-tehokkuus onkin välttämätön ehto, mutta ei suinkaan riittävä ehto sille, että jokin politiikka on hyväksyttävää.
Pareto-kriteeriä parempi yhteiskunnallinen mittari onkin usein ns. Kaldor-Hicks- tehokkuus. Se on kahden toimenpiteen vertailukriteeri jossa A on B:hen nähden tehokas, jos A voidaan muuttaa B:n Pareto-parannukseksi jälkikäteen tulonsiirroilla. Otetaan esimerkki: Meillä on kylä, jossa ei ole sikoja, ja yksi kyläläinen haluaa perustaa sikalan. Sikalasta saadaan sianlihaa, mutta toisaalta se haisee. Kyläläiset kyllä haluaisivat ostaa sianlihaa, mutta eivät niin paljon, että tämän halun toteutuminen korvaisi hajuhaittaa.
Kyläläiset äänestävät ja sikalan perustaminen kielletään. Sikalan perustaminen tässä tilanteessa ei ole Pareto-tehokasta. Oletetaan kuitenkin, että sikala tuottaa ylijäämää, siis sianlihaa tulee enemmän kuin kylä tarvitsee ja osa siitä voidaan myydä naapurikylään. Sikalan omistaja rikastuu. Jos sikalan omistaja suostuu maksamaan osan tästä voitostaan kyläläisille, niin he suostuvat sikalan perustamiseen.
Argumenteissa haukuttiin sunnuntaiaukioloa siitä, että se kannustaa ihmisiä ajelemaan automarketteihin sunnuntaisin. Tämä voi olla tai olla olematta totta, mutta jos automarketteihin ajelu on todellinen ongelma, sen pitäisi olla todellinen ongelma myös niinä kuutena muuna päivänä ja siten ongelmaa olisi hyvä ratkaista sellaisenaan.
Kauppiaat haluavat pitää liikkeensä auki sunnuntaisin ja ihmiset haluavat siellä käydä. Jos ongelma on siinä, että tästä syntyy ulkoishaitta, on oikea tapa lähestyä asiaa laittaa ihmiset maksamaan tämän ulkoishaitta niin, että marginaalikustannus ja maksettu hinta ovat samat. Sunnuntaiaukiolon kieltäminen on tehotonta nimenomaan Kaldor-Hicks mielessä. Tästä vahvaa evidenssiä on se, että ihmiset ovat valmiita maksamaan siitä, että he pääsevät sunnuntaina isompaankin kauppaan. Niin, tai sitten polttoaineen verotus vain yksinkertaisesti on liian matalaa.
Yksityiskohtaisempia argumentteja löytyy linkitetyistä kirjoituksista.
30 kommenttia:
"Vastaavasti sanotaan, että toimenpide A on toimenpiteen B Pareto-parannus, jos se on jonkun kannalta parempi, mutta ei kenenkään kannalta parempi."
Viimeinen sana pitäisi kaiketi olla "huonompi"?
Huomattu on. Jos joku ehdottaisi vakavissaan, että ruokakaupat saavat olla auki vain tunnin viikossa, aivan varmasti löytyisi henkilöautoilua irrationaalisesti vihaavaa porukkaa, joka kannattaisi ehdotusta.
Antti: Kiitos korjauksesta, korjasin tuon kohdan.
Juha: Minusta ei ole edes olennaista, että joku vihaa yksityisautoilua, ongelma tässä on se, että yksityisautoilun vihaaminen on harvinaisen pöljä syy vastustaa sunnuntaiaukioloja.
Niin? Siksihän esitinkin ääriesimerkin aukioloaikojen rajoittamisesta. Aivan varmasti aukioloajan rajoittaminen tuntiin viikossa vähentäisi yksityisautoilua. Ellei muka tullut selväksi, minustakin kauppojen aukioloaikojen sääntely on harvinaisen pöljä yritys vaikuttaa yksityisautoilun määrään.
Juha: Halusin vain tähdentää, että näiden tyyppien näkemyksistä ei sinänsä tee typeriä yksityisautoilun vastustus, vaan keinot, jotka eivät kunnolla siihen edes tehoa ja jotka aiheuttavat kauheasti vahinkoa. En sinänsä epäillyt, että sinä olisit kuvitellutkaan muuta.
Tota, oletko esim. sitä mieltä että tehokkuus ei koskaan voi "objektiivisesti" joutua ristiriitaan esim. yksilön kansalaisoikeuksien kanssa?
Hypersupermarkettien sunnuntaiaukiolot heikentävät lähiöissä olevien kauppojen asemaa ja alentavat siksi lähiöiden palvelutasoa ja niiden ihmisten palvelutasoa joilla ei ole autoa. Ja siksi vastustan sunnuntaiaukioloaikojen vapauttamista.
Kauppiaat haluavat pitää liikkeensä auki sunnuntaisin ja ihmiset haluavat siellä käydä. Jos ongelma on siinä, että tästä syntyy ulkoishaitta, on oikea tapa lähestyä asiaa laittaa ihmiset maksamaan tämän ulkoishaitta niin, että marginaalikustannus ja maksettu hinta ovat samat.
Jos sama vaikutus saadaan aikaiseksi jollain muilla "oikeammilla" keinoin vaikkapa yksityisautoilu edelleen voimakkaammin verottamalla, niin mikäs siinä.
Onhan se tietysti parempi tapa.
... siis tehokkaampaa
Käytännön poliitikassa homma menee kuitenkin niin, että kun tämän kirjoituksen kaltaisella sofismilla on pedattu tietä sille, että ihmiset eivät uskalla enää valittaa tehokkuudesta pelätessään tyhmäksi leimaantumissa, tehokkuuden nimissä tehdään kaikenlaista jolla ei ole enää mitään tekemistä tämäntehokkuuden määritelmäsi kanssa.
Olet tietenkin siitä poliittisesti vastuussa, koska ilman kaltaisiasi ihmisiä ei suurta yleisöä voisi samalla tavalla kusettaa termeillä. Olet siis de facto oikeistolainen, koska ajat oikeiston asiaa. En näe mitään järkevää syytä kirjoittaa tehokas kun tarkoittaa Pareto-tehokasta kuin salainen halu auttaa oikeistolaista agendaa.
Tota, oletko esim. sitä mieltä että tehokkuus ei koskaan voi "objektiivisesti" joutua ristiriitaan esim. yksilön kansalaisoikeuksien kanssa?
Määritelmällisesti näin on tietyssä mielessä. Ristiriidan voi tietenkin konsturoida vähän venyttämällä käsitettä.
Oletetaan, että meillä on kansalaisella oikeus johonkin asiaan X. Sovitaan vaikka että jokaisella kansalaisella on oikeus omistaa oma Päivi Räsänen. Jos nyt Pena haluaisi myydä oman Päivi Räsäsensä Jokelle satasella, niin voisimme tietty katsoa, että tämä rikkoo Penan oikeutta Päivi Räsäseen, koska tämä oikeus on luovuttamaton. Eli siinä mielessä tietysti voi olla, Penan ja Joken kannalta tuo vaihtokauppa on parannus ja jos Päivi Räsäsen vaihdolla ei ole ulkoisvaikutuksia, kenenkään tilanne ei huonone.
Tehokkuudella on huono nimi, koska ihmiset ymmärtävät sen väärin, so. eivät ymmärrä mitä se tarkoittaa, vaan argumentoivat jotain muuta vastaan. Esimerkiksi yleinen tulkinta "keskustelussa" on se, että sillä tarkoitetaan jotain yksioikoista, kuten pääoman tuoton maksimointia. Tämä on virhetulkinta.
Yksilön kansalaisoikeuksien kohdalla täytyy ottaa mielestäni huomioon myös yhteiskunnan ennustettavuus ja tietynlainen "implisiittinen" sopimuksellinen näkökulma. En ole sitä mieltä, että uusien kieltojen lätkiminen on tarkoituksenmukaista jos esimerkiksi jokin teknologia uhkaa aiheuttaa talouden rakenteessa muutoksia.
Sensijaan minusta voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa sääntöjä hitaasti niin, että ihmiset voivat luottaa jonkinlaiseen sääntöjen pysyvyyteen siinä ympäristössä jossa he toimivat. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole suojella ihmisten toimeentuloa teknologian tai markkinoiden kehitykseltä, vaan yksilöä muiden mielivallalta. Tämä pitää ymmärtää lisäksi mahdollisimman kapeasti niin, että parturilla ei ole oikeutta huutaa poliisia ja armeijaa paikalle siksi, että joku toinen leikkaa tukkaa halvemmalla.
Toisaalta yhteiskunnan tehokkuuden kannalta on olennaista, ettei maksateta omia kustannuksia muilla. Siksi yhteiskunnan yksi keskeinen tehtävä on pitää huoli että ulkoishaitat tulevat oikein hinnoitelluksi ja että haitan aiheuttaja maksaa täyden hinnan.
Sunnuntaiaukiolon kohdalla argumentit - kuten Jukan esittämä yllä - perustuvat yleensä siihen, että ulkoishaitta pahenee kun automarketit voivat olla auki kauemmin. Minusta kohde on väärä: jos tässä on ongelma, niin ongelma on ulkoishaitta ja siitä perittävä maksu, ei se, aiheutetaanko sitä kuutena vai seitsemänä päivänä.
tehokkuuden nimissä tehdään kaikenlaista jolla ei ole enää mitään tekemistä tämäntehokkuuden määritelmäsi kanssa.
Tämä ei ole "minun" määritelmäni, vaan ihan oikea määritelmä. Jos joku käyttää termejä väärin, vika on väärinkäyttäjän, ei sen, joka yrittää muistuttaa termin oikeasta käytöstä.
Urputtaisin tehokkuuden määritelmästä ihan yhtä lailla, jos näkisin sitä käytettävän "positiivisessa" mielessä väärin, so. väitettävän jotain tehokkaaksi vaikka kyse onkin jostain ihan muusta.
Olet tietenkin siitä poliittisesti vastuussa, koska ilman kaltaisiasi ihmisiä ei suurta yleisöä voisi samalla tavalla kusettaa termeillä.
¿Qué? Siis kun valitan yhdestä kusetuksesta syyllistyn toiseen?
Jos joku maksimoi pääoman tuottoa, niin kyse on pääoman tuoton maksimoinnista, ei "tehokkuudesta". Arkikielessä sanaa "tehokkuus" käytetään toki milloin mihinkin. Toivoisin, että meillä olisi jokin muu termi tälle käsitteelle, mutta toistaiseksi ei ole.
Yhtä lailla, koska käytät termiä väärin, olet syyllinen kaikkeen siihen (Pareto)tehottomuuteen jota yhteiskunnassa ilmenee ja siten kaikkiin niihin sairauksiin, kuolemiin, nälkään jne. jotka oltaisiin voitu parantaa jos olisi toimittu tehokkaasti.
Jotenkin tuntuu että olisi hyväksyttävämpää jos tehokkuuden sijasta puhuttaisiin hyötysuhteesta. Siitähän tässä on kyse, samalla panoksella saadaan enempi hyvää?
Oma taustani on kovin tekninen ja fysiikan tehon ja hyötysuhteen määritelmät melko tiukasti selkäytimessä. Taloudellisesta tehokkuudesta puhuminen aiheuttaa aina väristyksiä.
Miksi sitä sitten kutsutaan kun jossain käytetään valtavia resursseja jonkin aikaan saamiseen?
Tuntuu muutenkin että osa Tm2den puhumasta hämmennyksestä johtuu fysiikan ja talouden tehokkuuden käsitteiden sekoittamisesta. Eikös se ole englanniksi "Pareto efficiency" jolloin vastaavaa pulmaa ei ole.
Olisi hedelmällisempää yrittää nähdä se mistä ihmiset oikeasti valittavat kun he valittavat "tehokkuudesta", niin ristiriitaista kuin se valitus onkin. Minusta se mistä itseasiassa valitetaan on että helposti mittavilla asioilla on tehokkuusoptiomoinnissa suurempi painoarvo siksi että ne voidaan helpommin osoittaa todeksi. Eli oikeastaan mittarimme ovat tehottomia.
Esimerkki aiheesta mihin olen viime aikoina tutustunut: Lähes tulkoon jokainen aihetta edes jotenkin tunteva tietää tai vähintään arvelee että eri kulkumuotoja valittaessa matka-aika on vain yksi tekijä, eikä edes tärkein. Tästä on myös kyselytutkimuksellista ja tilastopohjaista näyttöä. Ihmiset ajaa autolla lyhyen matkan kauppaan, vaikka reitti kiertää niin paljon että kävelemällä pääsisi paljon nopeammin perille. Mikä tahansa raiteilla kulkeva vetää jopa kaksi kertaa enemmän matkustajia kuin bussi joka on ihan yhtä nopea. Ja niin edelleen. Ongelma on siinä että matka-aika, keskinopeus, jne. on helposti mitattavia suureita ja tämän takia esimerkiksi päätöksiä tehdään niiden pohjalta, mukavuusasioiden mittaaminen on paljon hankalampaa ja avaa syytöksille huijaamisesta usein poliittisesti jännittyneessä päätöksenteossa.
Eli ihmiset pelkäävät, eivätkä mielestäni aina ihan turhaan, huonoa päätöksentekoa. Ehkä sunnuntaiaukiolo koetaan jotenkin niin että työnantaja pakottaa töihin, eli esim. kassaa joka ei halua tehdä sunnuntaitöitä pidetään vähintään tyhmänä, eikä sellaisena joka rationaalisesti valitsee mieluummin vapaan pyhäpäivän eikä enempää rahaa. Minusta tuo ei ole kovin hyvä perustelu, mutta se on kuitenkin eri perustelu kuin tehokkuuden vastustamisen sinänsä.
Tämä ei ole "minun" määritelmäni, vaan ihan oikea määritelmä. Jos joku käyttää termejä väärin, vika on väärinkäyttäjän, ei sen, joka yrittää muistuttaa termin oikeasta käytöstä.
Tuo lähtee virhekäsityksestä, että on olemassa joku "oikea" kieli, jossa kaikille sanoille on oikeat universaalisti hyvät määritelmät. Näin ei kuitenkaan tietenkään ole.
Kieli on vain sitä miten ihmiset sitä käyttävät. Tehokkuudella on totuttu tarkoittamaan useimmiten sitä, että käytetään jonkun asian saavuttamiseen mahdollisimman vähän resursseja, esimerkiksi ihmisiä. Se on oikeampi määritelmä kuin sinunkin määritelmäsi, koska useampi ihminen käyttää sitä juuri tässä merkityksessä.
Tuo lähtee virhekäsityksestä, että on olemassa joku "oikea" kieli, jossa kaikille sanoille on oikeat universaalisti hyvät määritelmät. Näin ei kuitenkaan tietenkään ole.
En lähde mistään tällaisestaoletuksesta. Lähden siitä, että termiä "tehokkuus" käytetään väärin, mutta tämä tarkoittaa sitä, että sillä on kaksi eri merkitystä.
Kieli on vain sitä miten ihmiset sitä käyttävät.
En ole tästä mitenkään eri mieltä. En pidä tarkoituksenmukaisena joka vaiheessa esittää disclaimereita kielen luonteesta. Kun puhun "oikeasta" merkityksestä, viittaan siis merkitykseen, joka on annettu sellaisessa yhteydessä, joka puheenaolevan asian kannalta on relevantti.
Jos esimerkiksi tarkastellaan jotakin ilmiötä taloustieteen keinoin, on minusta hölmöä vedota "tehokkuuden" kansanomaiseen merkitykseen, eli siihen merkitykseen, jonka useimmat ihmiset termille antavat. Tällainen "kielen demokratia" on järkevä lähtökohta vain silloin kun sanojen takana oleva ilmiö on yksinkertainen eikä formaaleja määritelmiä tarvita.
Yleensä oletan, että lukijani ovat seuranneet blogiani riittävästi, että tietävät mitä määritelmää itse käytän. Tässä kirjoituksessa lisäksi annoin määritelmän, joten mitään sekaannuksen vaaraa ei pitäisi olla.
Mikko: Tuo lähtee virhekäsityksestä, että on olemassa joku "oikea" kieli, jossa kaikille sanoille on oikeat universaalisti hyvät määritelmät. Näin ei kuitenkaan tietenkään ole.
Tiedemies: En lähde mistään tällaisestaoletuksesta. Lähden siitä, että termiä "tehokkuus" käytetään väärin, mutta tämä tarkoittaa sitä, että sillä on kaksi eri merkitystä.
Jos ei ole oikeaa kieltä, ainoa järkevä määritelmä "väärin" käyttämiselle on käyttää sitä niin että kohdeyleisö ymmärtää sen osittain väärin. Toinen tapa käyttää sitä on manipulointi.
Yleensä oletan, että lukijani ovat seuranneet blogiani riittävästi, että tietävät mitä määritelmää itse käytän.
Kirjoituksessa puhuit Soininvaaran blogista.
Sekoitat tässä myös kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, ymmärretäänkö sinua. Omassa blogissasi ei välttämättä tule vanhoille lukijoille väärinkäsityksiä. Uusille saattaa tulla, ja myös Soininvaaran blogissa. Minullekin muistaakseni joskus tuli, vaikka olenkin opiskellut taloustieteitä, tosin olenhan huono ekonomi.
Mutta miksi tekisit niin omassa blogissasikaan? Sinulla on tietty spesifi määritelmä tehokkuudelle, mutta sanana tehokkuus sisältää paitsi sinun määritelmäsi myös kansanomaisen määritelmän, ja muitakin yhtä spesifisiä määritelmiä kuin Pareto-tehokkuuden.
Miksi ihmeessä haluat kuormittaa sanaa, jonka yleismerkitys on poliittisessa kontekstissa yksi ja taloustieteen kontekstissa toinen, kun kirjoituksesi usein liippaavat molempia? Väärinymmärryksen mahdollisuus on aina olemassa.
Väitän, että kyse on eräänlaisesta sanamagiasta. Haluat valita yleisemmän sanan, koska sillä sanalla on suurempi potenssi. Ja sillä on suurempi potenssi, koska se liikuttaa suurempaa määrää ihmisiä.
Se liikuttaa suurempaa määrää ihmisiä juuri siksi, että se on propagandasana, eli sana jota käytetään monessa merkityksessä samalla kuvitellen tai esittäen että merkityksiä on vain yksi.
Miksi ihmeessä haluat kuormittaa sanaa, jonka yleismerkitys on poliittisessa kontekstissa yksi ja taloustieteen kontekstissa toinen, kun kirjoituksesi usein liippaavat molempia? Väärinymmärryksen mahdollisuus on aina olemassa.
En minä sitä halua kuormittaa, vaan haluan selkeyttää asiaa. Minusta sanan merkitys on ymmärretty väärin ja siksi minusta on tärkeää selventää näitä väärinymmärryksiä.
Minusta sinä lähdet oletuksesta, että termin "tehokkuus" käyttö on aina sumutusta, koska se ymmärretään eri tavalla. Minä en kuitenkaan ole keksinyt kyseistä termiä ja siitä on kirjoitettu paljon siten, että sitä on käytetty tässä merkityksessä. En minä ole kaikkia tai edes merkittävää osaa niistä kirjoituksista kirjoittanut.
Tehokkuutta kritisoidaan väärin perustein, koska sana ymmärretään eri tavoin eri konteksteissa. Minusta tämä on ilmeistä. Jos käyttäisin jotain itse keksimääni sanaa tästä käsitteestä, niin väärinymmärrys ja sekaannus vain kasvaisi.
Minusta olennaisinta on, että rikkinäisten argumenttien rikkinäisyys tuodaan esiin osoittamalla mistä rikkinäisyys johtuu - siis siitä, että sama sana on ymmärretty kahdella eri tavalla. Minusta sinun kritiikkisi on sumutusta, jolla yritetään peittää se, että "oikeistolaiseksi" leimaamasi argumentit ovat oikeita.
En minä mitenkään pidä siitä tilanteesta, jossa olemme tämän sanan suhteen. Katson kuitenkin, että esimerkiksi Heathin "efficient society" on kirjana erittäin merkittävä ja että kaikkien pitäisi lukea se. Tämä sekaannus - jota siis haluan selventää - aiheuttaa vinoutunutta kritiikkiä, joka estää näkemästä tärkeitä argumentteja.
Epäilen, että tosiasiassa yhtäältä konservatiivit ja toisaalta vasemmistoon identifioituvat ymmärtäisivät ne argumentit joita esimerkiksi Heath esittää, mutta torppaavat ne tuolla tarkoitushakuisella merkityskikkailulla, johon sinäkin syyllistyt, koska eivät halua tunnustaa Pareto-tehokkuuden tärkeyttä yhteiskunnassa.
Tehokkuuden roolia ei haluta ymmärtää, koska se tuo esiin niiden prosessien heikkouden, joilla nykypäivänä poliittista keskustelua käydään.
Minusta sanan merkitys on ymmärretty väärin ja siksi minusta on tärkeää selventää näitä väärinymmärryksiä.
Tästä on varmaan enää turha keskustella. Päässäsi on looginen ristiriita. Sanot että sanalla ei ole väärää merkitystä, mutta jatkuvasti kuitenkin toistat että sana on ymmärretty väärin.
Tajusin tästä kuitenkin sen, että yleiskielen epämääräisen sanan "selventäminen" hyperspesifillä määritelmällä on osa sanamagiaa.
Et voi mitenkään olla niin hölmö, että kuvittelisit että sinä pystyisit yksinään muuttamaan sitä miten tuo sana ymmärretään.
Koska halusi "selventää" asiaa vain sotkee sitä, on oletettava että alitajuisesti haluat sotkea asiaa.
Minusta sinun kritiikkisi on sumutusta, jolla yritetään peittää se, että "oikeistolaiseksi" leimaamasi argumentit ovat oikeita.
Jos oikeistolaiseksi nimeämäni politiikat ovat oikeita, niitä voidaan perustella ilman että ne pitää ujuttaa sanamagian avulla kyökin kautta sisään.
Katson kuitenkin, että esimerkiksi Heathin "efficient society" on kirjana erittäin merkittävä ja että kaikkien pitäisi lukea se. Tämä sekaannus - jota siis haluan selventää - aiheuttaa vinoutunutta kritiikkiä, joka estää näkemästä tärkeitä argumentteja.
Vinoutunut kritiikki johtuu osittain siitä, että ihmiset eivät ymmärrä. Ymmärryksen puute johtuu siitä, että selittämiseen käytetään propagandasanoja, joissa on vahva ladattu merkitys. Päävastuu kommunikaatiosta on puhujalla/kirjoittajalla. Kanna vastuusi äläkä marise siitä, ettei viesti mene perille jos et yritä maksimoida selkeyttäsi.
Tehokkuudella on huono nimi, koska ihmiset ymmärtävät sen väärin, so. eivät ymmärrä mitä se tarkoittaa, vaan argumentoivat jotain muuta vastaan.
Näkisin lähinnä niin, että ihmiset kokevat tehokkuuspuheen nimettömäksi vallankäytöksi, joka tapahtuu vihreän veran ääressä ja johon he eivät voi vaikuttaa mitenkään. Tavallisen ihmisen näkökulmasta tehokkuus tarkoittaa jotain hänen arkipäivälleen vierasta, teoreettista kriteeriä, johon vedoten hänen elämänsä taloudellinen perusta tahallisesti tuhotaan.
Päässäsi on looginen ristiriita. Sanot että sanalla ei ole väärää merkitystä, mutta jatkuvasti kuitenkin toistat että sana on ymmärretty väärin.
Ei tämä ole looginen ristiriita. Sanalla ei ole oikeaa tai väärää merkitystä. Sana ymmärretään väärin, jos se ymmärretään eri tavalla kuin sen käyttäjä on sen tarkoittanut.
Minusta sinä pahoinpitelet kieltä piilottaaksesi sen tosiasian, että osa argumenteista on torjuttu käyttämällä sanan "tehokkuus" kaksoismerkitystä.
Koska halusi "selventää" asiaa vain sotkee sitä, on oletettava että alitajuisesti haluat sotkea asiaa.
En voi jälkikäteen muuttaa niitä sanoja, joita argumenteissa on käytetty. Voin vain yrittää kertoa, missä merkityksessä niitä on käytetty. Se, että et myönnä tätä, viittaa siihen, että et halua että varsinainen argumentti tulee ymmärretyksi.
Ymmärryksen puute johtuu siitä, että selittämiseen käytetään propagandasanoja, joissa on vahva ladattu merkitys. Päävastuu kommunikaatiosta on puhujalla/kirjoittajalla. Kanna vastuusi äläkä marise siitä, ettei viesti mene perille jos et yritä maksimoida selkeyttäsi.
Sinä olet vain vetänyt hatusta väitteen, että kyseessä on "propagandasana". En ole eri mieltä päävastuusta, mutta jälkikäteen sanojen merkitystä voi vain selittää, itse sanoja ei voi muuttaa. En esimerkiksi voi kirjoittaa Heathin kirjaa uudestaan eri sanoin. Jos Heathin argumentteja ei ymmärretä, voin vain yrittää selittää, mistä väärinymmärrys johtuu.
Sinä puolestaan tunnut esittävän, että kirjan merkitys on oikeasti se, miten se ymmärretään väärin pelkän otsikon perusteella. Tämä on vähintään outo tulkinta, ikäänkuin sormien laittaminen korviin olisi epistemologisesti tarkoituksenmukainen "argumentti".
Minulle kävisi ihan hyvin se, että termi "tehokkuus" korvattaisiin kokonaan jollakin muulla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sitä käytetään yleisesti.
Täydentäisin vielä, että en missään nimessä ole eri mieltä siitä, etteikö tälle käsitteelle tarvittaisi uutta sanaa. Jos meillä sellainen olisi, käyttäisin sitä mieluusti.
Mutta aivan kuten Mikko yllä sanoo, minä en voi määritellä kieltä uudelleen. Olen omaksunut tämän käsitteen kirjallisuudesta ja tottunut sitä käyttämään, voisin yhtä hyvin käyttää jotakin muutakin käsitettä, mutta jos lähden sooloilemaan, niin argumentit sekoittuvat entisestään.
"Pareto-tehokkuus onkin välttämätön ehto, mutta ei suinkaan riittävä ehto sille, että jokin politiikka on hyväksyttävää."
Ohhoh. Täytyy sanoa, että haluni lukea tuo mainostamasi Efficient Society on kasvanut jo sietämättömiin mittoihin, sillä en voi millään tajuta kuinka Pareto-tehokkuuden pohjalta ylipäätään voi tehdä poliittisia päätöksiä.
Onhan se nyt aivan järjetön reunaehto (tehokkuus)parannukselle, että muutos ei saa olla kenenkään ihmisen kohdalla negatiivinen.
Ehkä olen ymmärtänyt jotain väärin, ja tuo kirja antaisi sanoille järkevät merkitykset.
Pointti ei siis ole, että jokainen toimenpide on Pareto-parannus, vaan että politiikan tarkoituksena on korjata tilanteita, joissa koordinaatio-ongelmat, ulkoisvaikutukset jne. johtavat tilanteeseen, joka ei ole Pareto-optimaalinen.
Esimerkkeinä voi ottaa erilaiset variaatiot vangin dilemmasta, jossa siis yksilöiden "rationaalinen" toiminta johtaa kaikkien kannalta huonompaan tilanteeseen.
Sunnuntaiaukiolo on esimerkki tilanteesta, jossa olemassaoleva kielto ei korjaa mitään tällaista ongelmaa, tai korjaa sellaisen erityisen epätarkoituksenmukaisesti.
Heath ei käsittele paljoa Kaldor-Hicks tehokkuutta (tai vastaavia Pareto-kriteerin heikennyksiä), joka on yleensä erilaisten poliittisten päätösten cost-benefit-analyysissä tavoitteena. Kirja ei ole mikään kovin hyvä lähdeteos, mutta siinä perustellaan hyvin, miksi juuri Pareto-tehokkuuteen tähtäävä yhteiskunta"sopimus" on oikea.
Sanalla ei ole oikeaa tai väärää merkitystä. Sana ymmärretään väärin, jos se ymmärretään eri tavalla kuin sen käyttäjä on sen tarkoittanut.
Minusta sinä pahoinpitelet kieltä piilottaaksesi sen tosiasian, että osa argumenteista on torjuttu käyttämällä sanan "tehokkuus" kaksoismerkitystä.
Lähdetään toisesta päästä eli siitä kenellä olisi valta ehkäistä kaksoismerkityksen aiheuttama väärinkäsitys. Luullakseni valta olisi puhujalla. Miksi tällainen puhuja luovuttaisi vastustajilleen valtaa käyttämällä sanaa useassa merkityksessä jos haluaa tulla ymmärretyksi? Koska valta estää kaaos olisi puhujalla ja puhuja myös tässä tapauksessa hyötyy kommunikaatiokatkoksesta, en valitettavasti niele selitystäsi.
En esimerkiksi voi kirjoittaa Heathin kirjaa uudestaan eri sanoin. Jos Heathin argumentteja ei ymmärretä, voin vain yrittää selittää, mistä väärinymmärrys johtuu.
Ei tietenkään, et ole vastuussa Heathin kirjasta. Mutta voit esimerkiksi blogikeskusteluissa käyttää itse sanaa Pareto-tehokkuus, ja jonkun kysyessä viitata esim. Heathin kirjaan. Silloin et ole enää osa ongelmaa vaan osa ratkaisua.
Sinä puolestaan tunnut esittävän, että kirjan merkitys on oikeasti se, miten se ymmärretään väärin pelkän otsikon perusteella. Tämä on vähintään outo tulkinta, ikäänkuin sormien laittaminen korviin olisi epistemologisesti tarkoituksenmukainen "argumentti".
En väitä, että kirjalla olisi merkitys. Käsitteellä tehokkuus on Heathin kontekstissa tietty merkitys.
Mutta kirjalla ja käsitteellä on merkityksen lisäksi poliittinen vaikutus (joka voi olla Heathin tietoisista vaikutteista riippumaton). Käsitesekaannus edistää tässä oikeistolaista agendaa.
Minulle kävisi ihan hyvin se, että termi "tehokkuus" korvattaisiin kokonaan jollakin muulla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sitä käytetään yleisesti.
Voit itse ihan hyvin käyttää sanaa Pareto-tehokkuus ja auttaa muita ymmärtämään sinua paremmin.
Tällä koko keskustelulla on hauska analogia vasemmistolaiseen sanamaagiseen kielenkäyttöön. Vasemmistolaisessa diskurssissahan sanamagia on paljon yleisempää.
Esimerkiksi feminismi on ihan vastaava sana. Joidenkin mielestä mies ei voi olla feministi, kun toisten mielestä miehen täytyy olla feministi.
Jos näitä kahta positiota katsoo kokonaisuutena, ymmärtää että mies ei voi sanoa tasa-arvosta mitään ilman että on aina väärässä eli saa naiset kimppuunsa.
Se, että mies on aina väärässä edistää tietysti kokonaisuutena naisten asemaa.
Feminismi on myös määritelty "virallisesti" akateemisessa poliittisessa tutkimuksessa jotenkin niin, että sitä voidaan käyttää myös akateemisessa viinihöyryisessä keskustelussa tavalla, että sen poliittinen käyttö on legitimoitu. Kuten tässä sanan tehokkuus kohdalla.
Heath ei käsittele paljoa Kaldor-Hicks tehokkuutta (tai vastaavia Pareto-kriteerin heikennyksiä), joka on yleensä erilaisten poliittisten päätösten cost-benefit-analyysissä tavoitteena. Kirja ei ole mikään kovin hyvä lähdeteos, mutta siinä perustellaan hyvin, miksi juuri Pareto-tehokkuuteen tähtäävä yhteiskunta"sopimus" on oikea.
Joo, normaalistihan parannuksia arvioitaessa punnitaan hyötyjä ja haittoja (eli tehtäessä cost-benefit-analyysiä käytetään Kaldor-Hicksiä), ja lisäksi ihmisillä on mukana myös epämääräinen joukko moraalisia/egoistisia/yms. ehtoja rajaamassa valintoja.
Mutta se pitänee vilkaista Efficient Societystä, että miksi juuri Pareto-tehokkuuteen tähtäävä yhteiskunta"sopimus" olisi oikea, ja tietysti myös se, että mitä tarkoittaa tuo mainitsemasi yhteiskunta"sopimus". Ilmeisesti Heathilla Pareton rooli on siis jossain muualla kuin käytännön poliittisessa päätöksenteossa.
Tuohon Mikko v. TM2 -jänkytimankutiin vain sellainen täsmennys, että TM2:n tehokkuus tässä on taloustieteen tehokkuus -termin käyttöä. Omasi taas on yleiskielen. Siinä se ero. Taloustieteessä tehokkaampi tarkoittaa suurempaa kokonaishyvinvointia, jossa merkitystä ei ole sillä, kenelle hyöty koituu; yleiskielessä melkeinpä kustannusten minimointia - erityisesti tässä työpaikkojen henkilöstövähennyksiä koskevan puusilmäisen keskustelun luvatussa maassa.
Kaldor-Hicks -kriteeristä vielä sen verran, että sitähän on rajattu niin, että tehokkaampi on resurssien jako, jossa muutoksesta hyötyneet voisivat suorittaa korvauksen muutoksesta kärsineille niin, että kummankin hyvinvointi olisi alkutilannetta korkeammalla - ja kyse on siis teoreettisesta korvauksesta, jonka ei tarvitse toteutua tehokkuuskriteerin toteutumiseksi.
Mielestäni syytät nyt aukiolon vastustajia "väärin sammuttamisesta".
Kun pikkukauppa on kerran kaatunut, sitä on vaikea perustaa uudestaan sitten vuonna 2019 kun ne oikeaoppiset ympäristöpoliittiset mekanismit on lopultakin saatu käyttöön.
Minä en syytä "väärin sammuttamisesta", vaan siitä, että sunnutain kauppakielto ei pikkukauppoja pelasta, vaan lähinnä ajaa kaupan ABC- tms. huoltamokauppoihin. Se on siis työvälineenä väärä tähänkin tarkoitukseen.
Taas kerran tässä kohtaa sai pahiten pettyä vihreiden argumentointiin. Kristillisillä tms. on sentään selkeä syy vastustaa, vihreillä ei ole edes argumentteja.
Lähetä kommentti