Isäni roudasi taannoin autotalliimme vanhan vetokaapin, mutta sille ei sittemmin ollut käyttöä. Kaapin muoviosat ovat hajonneet ja oikeastaan se pelkkä kehikko. Mittasin kaapin eilen ja se on hieman yli metrin levyinen. Laskeskelin, että saan kaappiin saisi rakennettua rinnakkain hienosti kaksi 19 tuuman räkkiä ja johdot saisi mukavasti vedettä pohjasta, jossa on reiät viemäröintiä varten. Kaappi on ruostumatonta terästä, ajattelin maalata sen mattamustaksi ja rakentaa sen sisään kaksi räkkiä.
Ajattelin harrastuksen vuoksi rakentaa klusterin vähän vanhemmista koneista. Onko kellään kokemusta klusterin kokoamisesta erittäin sekalaisesta raudasta? Tietysti tiedän, miten homma teoriassa menee, mutten ole koskaan itse pistänyt laitteistoa pystyyn. Ajattelin mahdollisuuksien mukaan kannibalisoida kaikki vanhat läppärit yms. tähän projektiin, mutta en todennäköisesti mitään ihan kauhean vanhaa ja hidasta aio ottaa mukaan. Kytkimet yms. täytyy varmaan hankkia uutena, joten jos siitä puolesta on hinta-laatu-suhteista jollakin kokemusta, niin saa kommentoida.
Mietin softaa ja käyttöä tarkemmin myöhemmin, mutta ilmeisesti ubuntun kanssa joku on saanut homman toimimaankin.
Ehkä sijoitan sen autotallin sijaan alakerran takkahuoneeseen, jolloin hukkalämpö tulee hyötykäyttöön...
8 kommenttia:
Jotenkin kuvaavaa, että tätä ei kukaan kommentoi, vaikka tämä on monin verroin tärkeämpi ja tähdellisempi asia kuin joku Halla-aho tai sananvapaus tai demokratia.
Mulle tuli ekana mieleen, että mitä aiot laskea? Vaikka se onkin sekundääristä nörtteilylle. Tokana tuli mieleen, että oispa hauskaa itsekin väsätä.
No, benchmarkkaan sitä omilla algoritmeilla ja vertaan tavalliseen koneeseen. Sitten varmaan lasken boinccia kun tarvitsee lämmittää. Muuten pidän sen pois päältä, ettei mene sähköä hukkaan.
Nörtteily ja väsääminen on kaikkein parasta. Mitä tekee isolla talolla, jos ei käytä tilaa tällaiseen?
Mielestäni sinun kannattaisi rakentaa kellariisi höyrykäyttöinen mekaaninen differenssikone. Se lämmittäisikin enemmän.
Totta, se lämmittäisi enemmän, mutta se olisi paljon vaikeampi rakentaa. Tämmöinen on sentään nippa nappa minun kykyjeni rajoissa.
Eri tyyppisistä palvelimista tehdyt klusterit toimii ihan hyvin ihan normaaleissa palvelun tuotantoympäristöissäkin, miksei sitten kotikäytössä? En ole nyt ihan varma mitä tarkoitat klusterilla, mutta jos kyseessä on jonkinlainen laskentarohmu niin oletettavasti jotenkin niin että yhdellä koneella on joku grid controlleri ja noodeille on asennettu agentti joka kertoo controlleri paljonko sillä on tehoja kullakin ajanhetkellä. Eli sillä onko noodeissa eri tehot ei ole juuri mitään väliä.
Käyttökohteeksi: Cambridgissä oli jolloin puljulla sellainen systeemi missä ajettaan gridissä ihan normaaleja desktop-sovelluksia, mozillaa, open officea, jne. Sisälsi jokusen palvelimen ja toistasataa työasemaa, päivällä käytettiin etupäässä ihan normaaleja sovelluksia, yöllä laskettiin. Hieno.
Tuollainen vaatii sitten joko verkkolevyn tai jaetun tiedostojärjestelmän. Jälkimmäinen on paljon makeampi ihan vaan sen takia että se on vaikeampi, Lustre tai QFS esimerkiksi. GFS yleensä luotettavasti lähteistä saamieni tietojen mukaan on muuten hyvä paitsi ettei se toimi.
Lämmityissyistä tuo kannattaa viedä sisätiloihin. Ex-kolleegan webbifarmi on keittiön kaapissa, vaimon pinna on sitten toinen juttu.
No, minulla ei ole ihan selkeää visiota edes vielä. Laskentaklusteri siis on tavoitteena, en ole spesifistä tekniikkaa ole vielä päättänyt mitenkään. Kun nyt saisi ensin kehikon valmiiksi, raudan kasaan, head-noden pystyyn ja muut buuttaamaan NFS:ltä, niin sitten voisi miettiä tuota puolta.
Katsasta vaikka paljon käytetty Sunin grid engine, open sourcea ja maksuton, käytännössä yksinkertaisia wrapper scriptejä ja controlleri. Asennusohjeita ja muuta vastaavaa koko klusterille löytyy myös hyvin.
Lähetä kommentti