Taloustieteen mikkihiiripalkinto, jota (väärin perustein) nimitetään myös Nobel-palkinnoksi, meni tänä vuonna Paul Krugmanille. Oma käsitykseni on, että Krugman on pragmatisti. (Siis mielessä: ei-fundamentalisti) Hän on myös erittäin kovaääninen USA:n demokraattisen puolueen ja Barack Obaman kannattaja.
Vaikka pidän näitä palkintoja sinänsä arvokkaina, ja arvosta Krugmania tavattomasti ja jopa olen hänen kanssaan melkein samaa mieltä useimmista asioista, niin tämä haisee kyllä presidenttipeliltä. Tarkoitan, että ruotsalaiset yrittävät nyt tällä päätöksellä vaikuttaa USA:n presidentinvaalin tulokseen. En vitsaile.
3 kommenttia:
Lukemani liberaalit blogit kuten Leiter Reports ja Crooked Timber ovat myös sitä mieltä, että vaikka talousbobelin perusteissa viitataan johonkin löytöön/keksintöön, sen saa käytännössä urasta. Ja tässä osa uraa on pitkä taistelu Bushin hallintoa vastaan.
Tämä on hyvä huomio ja uskon että siinä voi olla perää.
Niin.
Tämä on siksikin valitettavaa, että Krugman on aika nuori nobelistiksi. Hän olisi voinut odottaa palkintoa vielä vuoden.
Krugman on ollut "lyhyellä listalla" jo muutaman vuoden, joten tämä ei ole yllätys, eikä kyse mitenkään väistämättä ole presidenttipelistä. Mutta kuten Mikko jo monta kertaa sanoi: kaikki on vain sitä, miltä se näyttää. Niin tässäkin.
Lähetä kommentti