Massakausi

Painoni oli pudonnut alle 73 kilon joululoman aikana. Treeniä oli liian vähän ja syömistä vielä vähemmän. Aineenvaihduntani ja ruokahaluni reagoiminen stressiin näyttää olevan kataboliaa painottava. En ole mitannut rasvaprosenttiani, mutta se tuskin putosi.

Kuntosalilla tulokset ennakoidusti suorastaan romahtivat. Tänään kamppailin 105 kilon kyykyn kanssa; siis painon joka vielä joitain kuukausia sitten meni syväkyykkynä lämmittelypainona, oli tänään liian raskas nostettavaksi koko settiä. Näyttää siis siltä myös, että voima häviää todella nopeasti, ja eritysesti kyykky näyttäisi kärsivän. Maastaveto kärsii paljon vähemmän. En tiedä onko syynä se, että kyykyn kohdalla olen totuttanut kropan todella suureen suhteelliseen volyymiin, joskin siirryin jo joulukuussa 3x3-työsetteihin 3x5:n sijaan, kun taas Mavessa on ollut koko ajan 1x5 ja on edelleen.

Olen opiskellut hieman rinnallevedon tekniikkaa videoista, ja se on hieman parantunut, mutta parannettavaa on vielä paljon. Aloin myös penkkipunnertaa taas pienillä painoilla.

Tämän päivän treenissä oli:

• Kyykky 3x3x105kg. Viimeisessä setissä selässä tuntui venähdyksen tunnetta, balanssi oli huono. Vika saattoi olla kengissä, ts, siinä että oli erilaiset tossut. Yleensä kyykkään joko sukkasiltaan tai uimatossuissa, nyt oli tkd-tossut jalassa kun uimatossut jäivät tuttavan luokse. 
• Penkki 3x5x50kg. Tosin viimeisellä tein 12 toistoa. Ongelmana on, että paino on lihaksille kevyt, mutta olkapää ei tykkää isommasta painosta ja ärtyy myös pitkästä sarjasta. 
• Soutu 3x5x70kg. Tämä meni hyvinkin kevyesti. Soutu on muodostunut vahvaksi, koska olkapää ei kipuile lainkaan soudusta. Ennen treenitaukoa tein 87.5kg:lla yhden setin, joten matkaa tässä vielä on.
• Power clean 3x3x45kg. Tuntui kevyeltä kun tekniikassa tuli pientä edistystä, mutta edelleen lantion ojennus on vajavainen ja vedän käsiä koukkuun.
• Hauiskääntö (käsipaino) 3x8x15kg. Teen näitä joskus ihan vaan saadakseni pienen pumpin.

Palautumista vauhdittaakseni olen yrittänyt syödä nyt enemmän, mutta työpäivän mittaan on hankalaa saada syötyä riittävästi, etenkin kun ruokahalu on ollut hieman kehno. Tein itselleni suuren vuoallisen naudanliha-avokado-parsakaali-lasagnea, mutta en saa syötyä sitäkään riittävästi jotta saisin ne kalorit jotka tarvitsisin. Tällä hetkellä päivän ravinto jää selvästi alle 3000kcal, mistä ehkä 100g proteiinia, kun tavoitteena pitäisi olla 4000 + 170. Se riitti viime keväänä nopeaan tulosten nousuun.  Unta olen onneksi saanut riittävästi.

Asetin alustavasti tavoitteekseni kyykätä 140 juhannukseen mennessä (mikä olisi 5 kiloa yli aiemman PR:n) ja vetää maasta 150 (10 kiloa yli aiemman). Tässä on 22 viikkoa aikaa. Ohjelmaan kuuluu kolme treeniä viikossa, mutta jos saan tehollisia treenejä kaksi, niin se on 44 treenikertaa, ja pyöristän tämän 40 kertaan. Kun progressio on 2.5 kiloa, niin 35 kiloa tarkoittaa 14 progressioaskelta. Jos pystyn keskimäärin hieman useammin kuin joka kolmas treenikerta progressioon, niin tavoite on saavutettu. Mavessa tulee 20 treenikertaa, sillä se tehdään vain joka toinen kerta. Progressioaskelten määrä on sama, joten Mavessa ei saa tulla epäonnistumisia kuin noin joka kolmas kerta. Pelivaraa on, jos tähtään että treenikertoja olisi 56, tähän päästään jos vain joka toinen viikko treenit jäävät kahteen kertaan. Mutta siinä treenivolyymissä pitäisi syödä paljon, enkä tiedä kuinka hyvin se onnistuu.

Jos olkapää alkaa kestää paremmin, niin lisään maltillisesti painoa myös penkkiin. Aiempi maksimini oli 90 kiloa, mikä tarkoittaisi lähes joka kerralle progressiota. En edes aio pyrkiä siihen. Soutu saa kehittyä sen mitä kehittyy. En pidä mahdottomana että siinä menisi satanen jossakin kohtaa rikki. Rinnallevedossa aion olla konservatiivinen, jos cleanaan 65 kiloa juhannuksena, niin olen enemmän kuin tyytyväinen. Rippetoen mielipide on, että hyvin tasapainotettu kaveri vetää rinnalle puolet maastavedon tuloksesta. Tämä tarkoittaisi tavoitteena 75 kiloa; erityisen räjähtävälle kaverille Rippetoe laittaa rajaksi yli 60%, mikä 150 kilon maven kanssa olisi jo sitten 90 kiloa -- kaukana siitä mikä minulle on teknisesti mahdollista tällä hetkellä. "Teknisesti" tarkoittaen, että ellei tekniikkani rajusti parane, rikon paikat vaikka olisinkin riittävän vahva.

Haluaisin lisätä ohjelmaan myös juoksun. Se on hiukan jäänyt, mutta Suolijärven lenkki oli vielä maanantaina -- todennäköisesti viimeistä kertaa -- juoksukunnossa, joten juoksin sen aneemiseen yli 6min/km tahtiin.  Nyt siellä jo lienee lanattu latuja. Seuraavaksi pitänee hankkia sukset ja alkaa hiihtämään, hangessa kun on kurja juosta. En oikein osaa ekvivalenttia määrää määritellä. Juoksun osalta tavoitteeni olisi hyvinkin maltillinen, ehkä 20 kilometriä viikossa kolmessa osassa: Yksi kolmonen täysillä, 12 hissukseen ja vitonen siltä väliltä. Mutta todennäköisesti aloitan tämän vasta ehkä maaliskuun lopulla tai huhtikuussa. Sitä ennen hiihtoa tms.

Haluaisin pitää eräänlaista boot camp- treeniä sellaisille kavereilleni joilla on kuntonsa ja ylipainonsa kanssa ongelmia. En vihaa tai paheksu millään tavalla ylipainoisia ihmisiä, mutta kun joku yksilö valittaa lihomistaan ja liikunnan puutettaan, niin haluaisin auttaa. Olen, kuten moni muukin asiaa pohtinut, alkanut ajatella ettei itsekuri tms ole ollenkaan ratkaiseva tekijä treenaamisessa ja syömisessä. Ihminen tuskin oikeasti pystyy muuttamaan käytöstään "päättämällä". Joku kaverini joskus sanoi -- kuulin tämän sivukorvalla peli-illassa -- että ainoa toimivaksi tunnettu keino yksilölle oikeasti muuttaa käyttäytymistään, on muokata ympäristönsä sellaiseksi että toivottu käyttäytyminen on käytännössä ainoa mielekäs toimintatapa.

En vielä lainopillisesti ole "eronnut mies", mutta asun nyt virallisesti yksin, so. sosiaalisesti ajatellen olen ns. poikamies. Tavallaan pidän tästä. Voisin kertoa myös muita tarinoita, mutta aika ei ole sille vielä kypsä. Odotellaan nyt että elämä asettuu urilleen.