keskiviikko 31. elokuuta 2011

Paneeli.

Tutkimuksen arvioinnin tulokset julkistettiin joitain päiviä sitten. Oma tutkimusalani ei ollut yksilöitynä mitenkään erityisesti, mutta laajempi ryhmittymä (ehkä vajaa kymmenen ihmistä) johon se oli niputetti, arvioitiin laadukkaaksi. Paneeli ehdotti lisää resursseja ja totesi että potentiaali on suuri.

Tällä ei tietenkään tule olemaan mitään vaikutusta. Hallinto ja ylempi johto tulkitsee tämän niin, että asiat ovat hyvin, joten mitään ei tarvitse tehdä. Parhainpäinselittely ja kaikinpuolinen selkääntaputtelu on jo alkanut.

Asiaan liittymättä (tai sitten ei), katselin Singaporen vuokramarkkinoiden tilannetta, ja ilmeisesti on mahdollista asua ihan mukavasti noin $2k vuokralla. Myös paikallisten julkisten koulujen taso on hyvä, joten alamme taipua kannalle, että lähdemme joka tapauksessa, vaikka suomalaiset tahot eivät apurahaa myöntäisikään.

Turhautumiseni tähän suomalaiseen systeemiin on paradoksaalisella tavalla sitä pahempi, mitä enemmän jokin ulkopuolinen taho osoittaa positiivista signaalia omasta työstäni. Muulloin voin aina tuudittautua siihen ajatukseen, että vika on vain ja ainoastaan omassa työssäni ja puutteissani. Tämä näkemys ahdistaa huomattavasti vähemmän kuin se, että ympäristöä vaihtamalla asiat menisivät paremmin. Tuntemus kummunnee mukavuudenhalusta, halusta ajatella, että en voisi parantaa tilannetta tekemällä jotain radikaalia ja työlästä, kuten muuttamalla ulkomaille. Tosiasia kuitenkin on, että tämä lienee väistämätöntä.

Vaikka lukijani ja kommentoijani lienevät saaneet erilaisen kuvan, tunnustan olevani jossain määrin isänmaallinen. Tarkoitan tällä sitä, että arvostan Suomea ympäristönä, suomalaisia ihmisinä, ja tunnen lojaaliutta kansakuntaa ja kotimaata kohtaan. Työskentelisin mielelläni suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi ja osallistuisin sen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Koen tekeväni niin osittain opetustyössäni, mutta koen samaan aikaan, että resurssini ovat muuten alikäytössä. Ikäänkuin pitäisi tehdä oja, kaivurikuskille annettaisiin lapio, ja käskettäisiin kaivamaan, kun samaan aikaan kaivurit on annettu sellaisille, jotka vain leikkivät niillä. Tämä on tietenkin vino ja itsekeskeinen ajatus. Aivan varmasti joku naistutkimus tms. on tärkeämpää kuin vaikkapa syövän parantaminen.

15 kommenttia:

Jaska Brown kirjoitti...

Vaikka lukijani ja kommentoijani lienevät saaneet erilaisen kuvan, tunnustan olevani jossain määrin isänmaallinen.

Enpä tiedä, onko mielipiteelläni sinulle minkäänlaista merkitystä, mutta kerronpa kuitenkin että olen koko ajan pitänyt sinua terveesti isänmaallisena miehenä.

Eufemia kirjoitti...

Ymmärrän turhaumuksen systeemiin mutten humanistikaunaa. Ensinnäkin en tajua miten voi olla kade niin pienistä rahoista, ja toiseksi akateemisten alojen välinen halveksuntakisa on mielestäni typerää, tyylitöntä ja haitallista.

Joku sukupuolentutkimus on todellisuudessa mitättömän pieni ala ja sen, kuten humanististen tieteiden yleensäkin, saamat apurahat ovat silkkaa nappikauppaa. Humanistinen tutkimushan on halpaa, yleensä siihen tarvitaan vain pienellä apurahalla arkistossa puurtava tutkija. Lisäksi se on useimmiten perustutkimusta. Suomessa tehdään kansainvälisten selvitysten mukaan liikaa soveltavaa tutkimusta, joka yleensä on varsin kallista. En siis tajua halveksuvan kaunan kohdistamista siihen arkistossapuurtajaan, joka nyt kuitenkin kantaa luisuilla harteillaan vanhanaikaisen humanistisen oppineisuuden säilyttämisen taakkaa.

Aalto-yliopiston perustaminen oli hieno esimerkki siitä, kuinka hajottaminen ja hallitseminen onnistuu. Annetaan yhdelle enemmän rahaa kuin muille niin taatusti alkavat vihata toisiaan. Toimi hyvin, vaikka todellisuudessa systeemin ongelmat ovat samat Aallossa kuin muuallakin ja yhteistyö tekisi hyvää. Mutta ei, sen sijaan pitää keskittyä naljailemaan kun Aallon sijoitus rankinglistoilla tippuu. Akateemisten alojen välinen kaunailu edustaa minusta täsmälleen samaa typeryyden lajia.

Tiedemies kirjoitti...

En ole katkera tai kaunainen humanisteille. Olen vain vihainen siitä, että Suomessa rahoitetaan hyvin avokätisesti tutkimusta, joka on sontaa, kun ihan oikeaa tutkimusta jää paljon rahoittamatta. Humanistien jne sisälläkin on takuulla ihan oikeita tutkimusaiheita, joissa olisi mielekästä tutkittavaa.

Tämä piikki on lähinnä näille "Maamme- laulu on vihapuhetta"- dosenteille. Joku hiton sukupuolen uusintaminen lauluissa tms, sitä on rahoitettu sadoilla tuhansilla, ellei yli miljoonalla. Ihan takuulla ns humanistisilla aloilla olisi jotain mielekkäämpääkin tutkimusta kuin tuollainen.

Jos tämä menee ihan kuitenkin ns. normimenetelmällä tarkasteluun, niin näillä tyypeillä ei yleensä ole mitään kansainvälisiä julkaisuja, kaikki paperit on kavereiden editoimissa lehdissä tai kotimaisissa pilipalikonferensseissa. Täyttä kuraa.

Eufemia kirjoitti...

Vaikka kuinka kismittäisi, ei kannata vääristellä tosiasioita.

Googlasin sen Maammelaulu-dosentin Akatemiaprojektin tiedot: aiheena sukupuolten tuottaminen lasten kulttuureissa, väkeä kaksi väitellyttä tutkijaa ja kaksi väitöskirjantekijää, kesto kolme vuotta. Dosentti itse on projektin vastuullinen johtaja eikä siis nosta siitä palkkaa. Humanististen alojen projektien kulut koostuvat käytännössä palkoista, matkoista ja tietysti erilaisista sivukuluista. Toisin sanoen arvelet, että kahden väitöskirjantekijän ja kahden postdoc-tutkijan kolmen vuoden palkat sivukuluineen ja pari konferenssimatkaa vuodessa maksavat yhteensä "jopa miljoona euroa"? Tuskinpa sentään.

(Tässä nyt oletetaan, että kaikki neljä tutkijaa saavat palkkansa projektista koko sen keston ajan. Mitä minä olen humanististen alojen projekteja seurannut, sekään ei ole mitenkään itsestäänselvää.)

Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisin kyseisten ihmisten tutkimuksia erityisen laadukkaina (kyllä, olen lukenut niitä). Julkaisuluettelotkaan eivät tosiaan vakuuta. Silti, nappikauppa on nappikaupppaa.

Mikko kirjoitti...

En siis tajua halveksuvan kaunan kohdistamista siihen arkistossapuurtajaan, joka nyt kuitenkin kantaa luisuilla harteillaan vanhanaikaisen humanistisen oppineisuuden säilyttämisen taakkaa.

Eikö noilla aloilla pikemminkin halveksuta sitä vanhanaikaista humanistista oppineisuutta, jossa tähdättiin johonkin objektiiviseen, patriarkaattia kannattelevaan totuuteen?

Gc kirjoitti...

Eufemia:
"Akateemisten alojen välinen kaunailu edustaa minusta täsmälleen samaa typeryyden lajia."

No, tässä taas lähdetään siitä tieteentekijät vs.byrokraatit asetelmasta. Tällöin ei ole todellakaan väliä paljonko joku toinen ala saa kunhan vaan itse saa mitä haluaa, eikä ajatella että se olisi jostain tärkeämmästä sitten pois. Enemmän rohkeutta vaatii kuitenkin ajatella asiaa laajemmin ja ns. liata oma pesä.

Tiedemies kirjoitti...

Mikko on oikeassa, minusta näiden päivänselvien pösilöoppien puolustajat pelaavat kaksilla korteilla. Kun puolustetaan, puolustetaankin sitä hyvää tutkimusta ja klassista sivistystä, mutta sitten kumminkin nämä sontatutkimukset pitäisi sen varjolla säästää.

Tiedemies kirjoitti...

Eufemia, et tajua ilmeisesti yhtään mitään yliopistojen tutkimuksen hinnasta:
Toisin sanoen arvelet, että kahden väitöskirjantekijän ja kahden postdoc-tutkijan kolmen vuoden palkat sivukuluineen ja pari konferenssimatkaa vuodessa maksavat yhteensä "jopa miljoona euroa"?

YHDEN postdoc-tutkijan kolmen vuoden palkat sivukuluineen ja pari konferenssimatkaa maksavat reippaasti yli 300 000 euroa. Yleiskustannus- ja hallintokertoimet ovat bruttopalkasta jotain kolmen ja neljän välillä.

Tiedemies kirjoitti...

Lisäksi vastuullisen tutkijan palkkaa voidaan maksaa akatemiarahoista. Tässä tapauksessa tuskin, koska kyseessä on virassa oleva henkilö, mutta kuitenkin.

Eufemia kirjoitti...

Ovatko ne kertoimet tosiaan noin suuria? Jos ovat, niin silloin olin tosiaan väärässä; oletin ne pienemmiksi. Välillä sitä näet saa tietää projektien muutamaksi vuodeksi saamia summia, ja vaikka ne ovat satojatuhansia, jäädään niissä silti normaalisti selvästi alle viidensadantuhannen. Luultavasti projektiin osallistujista sitten vain osa kerrallaan saa palkkansa projektin rahoista.

Tiedemies kirjoitti...

Akatemia käyttää kokonaiskustannusmallia, jossa kertoimet ovat tosiaan jotain kolmen päälle. Yliopisto on muutenkin aika surkea paikka tehdä tutkimusta tässä uudessa mallissa, saisi tehtyä halvemmalla, jos perustaisi oman tutkimuslaitoksen ja myisi tutkimusta siitä firmoille. Meitä on suoraan kielletty hakemasta sellaisista paikoista rahaa, jotka maksavat vain oikeat kulut, koska siitä rahasta tulee tappiota jos sillä tutkii.

Tiedemies kirjoitti...

Sivumennen sanoen hieman hymyilytti se, kun kauhisteltiin, että Nordea irtisanoo, vaikka työntekijät tuottivat keskimäärin 57000 euroa per pää voittoa vuodessa. Meikäläinen ei saisi edes aloittaa projektia, joka tuo koko yliopistolle tuon verran per työntekijä, koska hallintokulut veisivät sen pakkaselle.

Tiedemies kirjoitti...

(so, palkka sivukuluineen + 57000 ei riittäisi)

Eufemia kirjoitti...

No, kiitos tuostakin tiedosta. Nyt ymmärrän entistä paremmin miksi kuulun paperilla ohjaajani projektiin (tosiaan vain paperilla - järjestely syntyi kun päätin saada työhuonepaikan, joita ei tilapulan vuoksi suoda kuin professorien projektien väelle), mutta rahoitukseni saan hakea itsekseni säätiöiltä.

Kerrottakoon nyt tämän omituisen keskustelun lopuksi, että luetin viime keväänä eräässä harjoitusryhmässä opiskelijoille artikkelin, jonka yksi tässä käsitellyn projektin tutkijoista oli julkaissut. Tarkoituksena oli havainnollistaa poliittisesti sitoutuneen tutkimuksen ongelmia ja tarkastella käytettyjä argumentteja kriittisesti. Toimi, keskustelu oli hedelmällistä ja tulokset näkyivät kurssinsuoritusesseissä. Siltikään en ole lainkaan sitä mieltä, että sukupuolentutkimus olisi jotenkin turha ala.

Gc kirjoitti...

Yliopistojen hallinto paisuu, opetus-ja tutkimushenkilökunta supistuu
Sanoisin muuten, että onpa kepulaista hommaa, mutta kun ilmeisesti HY on pahin.