torstai 25. kesäkuuta 2020

#TBT

Kävin kesällä 1997 Prahassa, ja ostin sieltä t-paidan. Hiukseni olivat tuolloin vielä lyhyet, mutta annoin niiiden kasvaa seuraavat kaksi vuotta.  En muista kovin tarkkaan kesän 1997 säätä. Olin kesätyössä pesulasa. Olin ryhtynyt kasvissyöjäksi vuoden alusta ja juhannuksen jälkeisenä maanantaina avopuolisoni ilmoitti muuttavansa pois.

Elokuussa järjestettiin Street Party Tampereen keskustassa. Kadunvaltaajat pistivät Rautatienkadun poikki noin puolelta päivin ja paikalle raahattiin isot kaiuttimet ja kovaäänistä musiikkia soitettiin muutamia tunteja. Paikalla oli paitsi erilaisia hippejä ja tyhjäntoimittajia, myös ihan vaan porukkaa joka halusi pitää haustaa. Illan päätteeksi PA-kamat roudattiin Kaupin vedenpumppaamon rantaan ja bileet jatkuivat aamuun.

En ollut tuolloin mukana missään toiminnassa, sen paremmin poliittisessa kuin liiketoiminnassakaan. Olin juuri täyttänyt 21 ja opiskelin matematiikkaa tietämättä oikeastaan mitään siitä, mitä haluaisin aikuisena tehdä. Tuolloin ei ollut mitään callout- tai cancel- kulttuuria. Oli ihmisiä jotka vastustivat kaikkia kivoja ja hyviä asioita ja oli ihmisiä, jotka yrittivät positiivisesti ja hauskaa pitämällä muuttaa maailmaa. En myöhemminkään osallistunut varsinaiseen järjestäytyneeseen poliittiseen toimintaan mitenkään -- en ole koskaan elämässäni tehnyt niin, vaikka aika moni on sellaisia johtopäätöksiä blogiani lukemalla tehnytkin jostakin syystä.

Joistakin tuon aikaisista tuttavistani tuli poliittisia vaikuttajia, joillain homma meni yli. Joitain ammuttiin haulikolla, jotkut päätyivät eduskuntaan, jotkut täysin tärviölle päihteiden kanssa. Itse olin kiinnostunut pääosin hauskanpidosta. Luulen että joskus 1960-luvun lopulla suuri osa ns. hipeistä suhtautui liikehdintään samoin kuin minä: Sinne kannatti mennä missä oli hyvät bileet ja periaatteessa tavoitteet olivat hyviä ja kannatettavia.

Monet tuttavistani olivat toisenlaisia myös. Osa katsoi koko hömpötystä nenänvarttaan pitkin ja suhtautui siihen ylenkatseella. Osa näki toiminnan jonkinlaisena radikaalina kommarimeininkinä ja pahantekona. En ole koskaan ymmärtänyt tätä näkökulmaa.   Esimerkiksi vuoden 1998 musta-vihreät päivät -- en tietenkään osallistunut, sillä jo tuolloin olin vankka ydinvoiman kannattaja ja ydinvoiman vastustus oli aivan ykkössijalla ekoanarkisteillä tuolloin -- näyttäytyi minusta lähinnä kännisenä riehumisena ja poliisin ylilyöntinä. Tyypeillä nyt vaan oli jotain sanottavaa ja vähän rähinämieltä. Siinä kaikki.

Osat ovat jotensakin vaihtuneet. Tuolloin pliisusti porvarilliset ja kaikkea sitä "riehumisena" pitämäänsä niin kovin likaisena ja rumana tuominneet ja "maltillisuuttaan" korostaneet tuttavani ovat nyt suuna ja päänä tuomitsemassa värisevin äänin kaikkia jotka edustavat suunnilleen sitä, mitä he edustivat nuorena. Ekoanarkisteja ei taida enää pahemmin ollakaan, tai jos on, he eivät vedä kännejä ja haasta poliiseja isolla porukalla.  Hämeenkatukin on pääosin suljettu yksityisautoilta.

Muistan kun isäni sanoi minulle että hänenkin nuoruudessaan oli hippejä. Katselin valokuva-albumia jossa isälläni oli pitkät hiukset ja viikset; hän näytti kuvassa Frank Zappalta.  Minä olen hukannut kaikki valokuvat itsestäni 90-luvun lopulta. Tiedän että jossain on vielä kuva jossa minulla on ylläni Tukholman UFF:stä ostettu vihreä armeijan takki ja päässäni hamppupipo. Pipon olen hukannut mutta takki minulla edelleen on -- se vain ei mahdu hartioista enää.


 




5 kommenttia:

Catilina kirjoitti...

https://townhall.com/tipsheet/bronsonstocking/2020/07/11/cancel-culture-targets-professors-who-like-the-wrong-things-on-social-media-n2572319

Mutta sinua kiihottavat raivoon persut, ja Putinia vastaan voisit vaikka heittää sotilasvarustuksen selkääsi, jos se vain kestäisi.

Tämä ei riitä. Not woke enough.
Minä olen useasti sanonut, että nämä katkeruustutkimuksien maisterit ovat juuri sinun heimoasi, ja sinä tosiaan kuulut heihin. Sinä tunnet olosi kotoiseksi _heidän_ seurassaan ja käännyt takaisin, kun epäilet kuulevasi banjon soittoa.

Et halua nipottaa pikkuasioista. Heidän pöydässäänhän on oikeastaan aika mukavaakin.

""As a university lecturer in geomatics, I can attest to this: earlier this month, I received a polite email from my Head of School stating that an anonymous person had sent a list of tweets that I had ‘liked’ over a 24-hour period to the University’s Equalities Team. My supposed ‘crime’ was that I had liked posts saying ‘All lives matter’, ‘Gender has a scientific basis’ and ones opposed to mass immigration," the physicist writes.

According to McCulloch, the complaint extrapolated from his social media likes that McCulloch was "black-hating, woman-hating, immigrant-hating…etc," which, of course, the physicist says isn't true. A few weeks later, McCulloch was informed that another complaint had been received and the University was opening an investigation into McCulloch's thought crimes. A colleague of the McCulloch's was appointed investigator and a Zoom meeting was scheduled for a disciplinary hearing to decide the fate of McCulloch's continued employment at the university."

Huomaa, miten lammasmaisesti McCulloch mateli kiistämään väitetyt ajatusrikokset.

Tiedemies kirjoitti...

Jari hel, eikö tää juttu jo ala väsyttää? Puhutaan välillä jostain muusta, jooko?

Catilina kirjoitti...

Minä ymmärrän hyvin, että haluat puhuat jostain muusta. Liberaalit eivät koskaan halua puhua yhteiskuntansa, elämäntapansa ja aatteensa kuolemasta. Itse asiassa he eivät tajua koko käsitettä, eivätkä myöskään omaa osuuttaan omassa tuhossaan.

Tiedemies kirjoitti...

Voit tulkita asian miten tahdot, mutta toi juttu ei enää oikein jaksa innostaa mihinkään keskusteluun eikä se tarjoa mitään uutta mihinkään.

Milja kirjoitti...

Tuolloin oli myös sfnetin uutisryhmät täynnä vilkasta keskustelua. :) Muistaakseni paljon parempilaatuista kuin nykyajan somekeskustelu. Muutenkin nostalgisoin 90-luvun internettiä. <3 Olin 16v. ja luin teidän itseäni vanhempien juttuja innoissani kehtaamatta osallistua. Vieläkin välillä törmää netissä muihinkin tuttuihin nimiin noilta ajoilta.