Presidentti Niinistö sanoi yhden melko olennaisen lauseen: elvytys ei paranna maailmantaloutta, josta Suomi on riippuvainen. Tämä pitää paikkansa, mutta siinä on kaksi ongelmaa jotka usein keskustelussa sivuutetaan.
Ensinnäkin, Suomi on pieni maa. Aivan kuten mikä tahansa pieni yksikkö, Suomenkaan ei ole mielekästä tuottaa kaikkea itse. Jos Suomessa voitaisiin tuottaa kaikki omiin tarpeisiin, niin Niinistön väittämä ei pitäisi paikkaansa. Tähän kätkeytyy ensimmäinen perustavanlaatuinen virhekäsitys, joka maailmantalouden ja viennin korostamisen yhteydessä usein esitetään. Vienti on sitä, että maassa tuotetaan jotakin mitä emme tarvitse itse, siis Vienti tarkoittaa että teemme töitä jonkun muun hyväksi. Tätä voi verrata maataloon, jossa voidaan keskittyä siihen, että yksi talon lapsista korjaa työvälineet, yksi viljelee maan ja kolmas hoitaa eläimet. Tuottaessaan ylimääräistä ruokaa, maatalo voi myydä sen ulospäin - siis harjoittaa vientiä. Mutta pelkät taalerit kirstun pohjalla eivät muuta tilan elämää. Lapset voivat tietysti leikkiä niillä tms, mutta vasta se kun niillä ostetaan jotain, muuttaa. Suomi on riippuvainen maailmantaloudesta, mutta ei siksi, että Suomi tarvitsee vientiä, vaan siksi, että Suomi tarvitsee tuontia. Vientiä tarvitaan siksi, että sillä maksetaan tuonti, ja jos vienti on ylijäämäistä, niin kirstun pohjalle kolisevat taalerit, niiltä osin kun niillä ei joko tuoda jotain tai sijoiteta ulkomaille (myöhempää tuontia varten).
Usein näkee hoettavan, että Suomen elinkeinorakenne on yksipuolinen. Viennin osalta näin ei näyttäisi olevan, vaan profiili on itseasiassa melko monipuolinen. Vuoden 2010 tilastojen mukaan, Suomen tavaraviennistä (palaan tähän myöhemmin) suurimmat kategoriat olivat kemianteollisuuden (19.8%) ohella sellu ja paperi (16.5%), sekä sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet (15.2%). Lähellä perässä tulivat metallituotteet (14.9%) ja koneet ja laitteet (13.4%). Vuonna 2012 tilanne oli samannäköinen: Kemia (21.7%), Metalli (16.2%), sellu ja paperi (15.8%) jne. Kaikkinensa Suomesta vietiin ulkomaille tavaraa noin 58 miljardin euron arvosta. Se tarkoittaa noin 10 000 euroa per nuppi.
Tuonnin rakenne - ja rahasummat - ovat hyvin pitkälti samansuuntaisia. Kuvaavaa on, että kulutustavaroita tuodaan vain noin 10 miljardilla, koko tuonnin ollessa noin 60 miljardia.
En kannata elvytystä, samasta syystä kuin Niinistö. Suomen talous tarvitsee rakenteellisia muutoksia. Oma paras arvaukseni on, että isoimpiin kuuluva ongelma on ylipaisunut julkinen sektori. Tulonsiirtojen osuus BKT:sta on kasvanut koko ajan, ja kun esimerkiksi on ollut puhetta "haitallisista tuista", niin tulonsiirroista niitä löytyy. Valtion "ydinliiketoiminnan", eli puolustuksen, oikeuslaitoksen, yleishallinon ja poliisin ylläpitoon menevä BKT-osuus sensijaan on pienentynyt. Toisin kuin usein annetaan ymmärtää, työttömyysturva ei ole mikään erityisen suuri menoerä ja rahareikä.
Työttömyys onkin enemmän moraalinen ongelma, mikä voidaan nähdä viimeaikaisesta julkisesta keskustelusta sosiaaliturvan vastikkeettomuudesta. Ajattelen itse pikemminkin tehokkuutta; työttömyys on pitkän aikavälin ongelma silloin, kun työtön joutuu sivuun työelämästä. Tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä, joille on pelkän huonon tuurin vuoksi tullut ammottava lovi työhistoriaan, ja ahkera työnhaku, vaikka on pitänyt heitä rahallisesti edes kuten miten pinnalla, ei ole auttanut pääsemään sille ansiotrajektorialle jossa ne ovat olleet joita äkillinen ja odottamaton työttömyys ei ole kohdannut. On suurta tehottomuutta siinä, että ihmisten työpanos jää vajaakäytölle ja osaaminen rapistuu joko sohvalla maaten tai, yritteliäämpien yksilöiden kohdalla, merkityksettömissä tai CV:n kannalta peräti vahingollisissa töissä.
Pääsemme tästä toiseen ongelmaan. Me emme kaikki voi työskennellä vientiteollisuudessa, vaan jonkun on tehtävä myös oikeat työt. Siis ne työt, jotka tuovat leivän - ei vain rahaa - pöytään. Jonkun pitää laittaa ruokaa, jonkun pitää myydä sitä kaupassa, jonkun pitää kärrätä se sinne kauppaan ja jonkun pitää se viljellä. Jossakin. Käytän ilmaisua tahallaan näin, koska yleinen retoriikka, jonka mukaan vain työ vientiteollisuudessa on "oikeaa työtä". Mutta ei se ole sen oikeampaa työtä kuin mikään muukaan.
En siis kannata elvytystä. Mutta Niinistön perustelu on vajaa. Voisihan esimerkiksi olla, että Suomi olisi riippuvainen ulkomaista juuri siitä syystä että kotimarkkinoilla tarvittaisiin elvytystä. Voisi, mutta ei ole, en ainakaan usko tähän. Mutta oikeankin väittämän puolesta esitetty väärä argumentti on silti väärä.
8 kommenttia:
Selkeä ja asiapitoinen kirjoitus. Ei lisättävää.
Sen vain totean, että vientiteollisuus on "oikeata työtä", koska ilman vientiä ei tarvita niitä kauppoja, leipomoita sun muita vaan joudumme palaamaan omavaraistalouteen ja valmistamaan ansalankoja henkemme pitimiksi.
Tällä en mitenkään viittaa siihen, etteikö kaupan kassa, sairaanhoito, opetus ja moni muu kotimarkkinoilla tehty työ olisi aikuisten oikeasti raskasta ja ammattitaitoa vaativaa työtä. Mutta senhän sinä tiesitkin.
Aika itsestään selvä. Jos maa tuottaa 2 A:ta ja vaihtaa toisen ulkomailla tehtyyn B:hen, se on ihan sama kuin jos tekisi A:n ja B:n itse eikä kävisi kauppaa ollenkaan.
En tosin usko että olet vakavissasi tuon väitteesi kanssa että toinen työ (A+B:n tuottaminen) olisi oikeaa ja toinen (2 A:n tuottaminen) ei olisi.
Suomen ongelma kai on että a) vienti on vähentynyt - ei sen takia että vaihdon tarve olisi vähentynyt vaan siksi että suomalaiset tuotteet eivät myy.
Yhtä hyvin on ongelma se b) että suomalaiset tuotteet ja palvelut eivät myy kotimaahan vaan ostetaan ulkomailta. Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden myynti vähenee yhtälailla sitä kautta. Esimerkkinä nyt palvelusta vaikka verkkokauppa.
Suomen perusongelma on se, että olemme hyviä kuolevilla aloilla.
Taloutemme tukijalka on ollut pitkään paperiteollisuus ja siihen liittyvä oheisteollisuus (esim. paperikoneet).
Nyt, kun media elää historiansa suurinta murrosta, paperia ei tarvita paljoa, niinpä paperiteollisuus on kriisissä.
Toinen ongelma on se, että Nokia-huumassa palkat nousivat liian nopeasti useilla aloilla vaikka tuotanto ei nousutkaan.
Nokian romahdusta ei olla pystytty paikkamaan.
Kolmas ongelma on se, etä 2000-luvun alun talouskasvu johtui Etelä-Euroopan velkavetoisesta ostohuumasta. Etelä-Eurooppa osti pohjoisesta mitä tahansa lainarahalla.
Nyt markkinat ovat korjautuneet tästä kuplasta eikä suomalaistuotteet kelpaa, kun ostetaan omilla rahoilla eikä velalla
Omavaraistalous ei vaan onnistu monien tuotteiden osalta ollenkaan ja joidenkin osalta kustannustehokkaasti. Siksi on oikein väittää että tonni puujalostetta on "oikeaa työtä" koska sen vaihtosuhde vaikka petrokemian tuotteisiin on niin hyvä ettei mikään muu pääse lähellekään.
Toisin sanoen, vientikauppa pitää kansantalouden koko ajan hereillä. Kotimarkkinat (suljetut) voivat hitaasti rapautua vuosikausia ilman että kuluttajat sitä huomaavat. Ilman vientiä puuttuu siis paras vertailukohta (benchmark) ja kotimarkkinat voivat lepäillä laakereillaan. Hyvä esimerkki on viihdeteollisuus; joku vanha kotimainen sketsiohjelma ei enää nykyisin saisi mitään katsojia kun kovatasoista tarjontaa tulee ulkomailta. Tai musiikkiteollisuus, josta on kasvanut kansainvälisesti kilpailukykyinen. Ilman vientikauppaa tämä ei olisi mahdollista.
Kaikki työ on "oikeaa työtä", se tässä oli pointti.
Petrokemiassa lisäarvo on melkoinen, sitä ei kannata vähätellä. Lisäarvoa jää maahan helposti useampi miljardi (henkilöstökulut, voitot, verot jne kun lasketaan yhteen). Ero metsäteollisuuteen tulee lähinnä siitä, että metsäteollisuuden raaka-aineesta suuri osa on kotimaista. Lukujen vertailu on kuitenkin vaikeaa.
Suomessa kasvaa puuta enemmän kuin täällä tarvitaan itse. Puusta jalostetaan asioita joita voidaan sitten myydä ulkomaille. Ei tässä sen kummempaa ole, vaihdosta siinä vain on kyse; Petrokemian liikevaihto on samaa luokkaa, joten saman verran siellä tehdään oikeaa työtä. Rahavirrat vaan liikkuvat eri tavoin, mutta sen merkitys on lopulta kovin mielivaltainen.
Käsitys suomalaisista palkoista kovin korkeina, erityisesti ns "Nokia-sektorilla" on kyllä virheellinen. Suomalainen IT-insinööri/asiantuntija on käytännössä maailman halvin. Kiinalaiset ulkoistavat softasuunnittelua Suomeen, koska vastaavaa laatua tekevät kiinalaiset tienaavat jo nyt enemmän. Tämä ei ole vitsi.
Suomen talouskasvu ei ole ollut koskaan erityisen paljon kiinni eteläisen Euroopan kysynnästä. Kuumummillaankin niiden maiden osuus oli muutamia prosentteja Suomen viennistä. Suurimmat kauppakumppanit ovat Ruotsi, Venäjä ja Saksa.
Nokian romahdus on ollut Suomen taloudelle siunaus. Jos jotain, olisi ollut kaikille parempi, että Nokia olisi aloittanut alamäkensä jo aiemmin niin, maailmantaloudella olisi mennyt paremmin sen romahtaessa.
TM, suoranaisesti Suomi ei myynyt Etelä-Eurooppaan paljoa mitään, mutta välillisesti möi. Varsinkin Saksa kävi kauppaa Etelä-Euroopan kanssa. Siispä Suomi hyötyi Etelä-Euroopan kasvusta.
Millä perusteella Nokian romahdus on ollut Suomelle siunaus? Se siunaus ei näy vielä missään.
Palkkojen noususta puhuessani en puhunut softa-alasta, vaan perusteollisuudesta. Siellä palkat nousivat Nokian aiheuttaman talouskasvun takia, vaikka tuotanto ei noussutkaan.
Kyllä perusteollisuudessa tuottavuus nousi. Nokia-ilmiö ei nostanut palkkoja ainakaan palkansaajilla.
Softa-alalla teknisesti osaavan henkilöstön työttömyys on edelleen pyöreä nolla. Nokialla oli tavattoman paljon ihmisiä, jotka eivät tehneet mitään järkevää ja tuottavaa. Olisi ollut parempi, että tämä porukka olisi pistetty kilometritehtaalle muutamaa vuotta ennen talouskriisiä, jolloin he olisivat todennäköisemmin löytäneet uusia työpaikkoja.
Tosiasia on, että yksi iso behemotti on haavoittuvainen markkinaosuuden laskulle, paljon haavoittuvaisempi kuin sama määrä työntekijöitä useammassa kymmenessä pienemmässä yrityksessä.
Kerrannaisvaikutukset Nokian alamäestä ovat olleet yllättävänkin pieniä. Siis, ne ovat toki olleet suuria, koska alamäki on osunut samaan kohtaan kuin muu talouden alamäki. Tämä on kuitenkin paljolti yhteensattuma, Nokian alamäki ei johdu siitä että sen toimiala olisi lamassa. Apple ja Samsung tahkoivat isoja voittoja samalla kun Nokia meni alaspäin. Eikä vika ollut työvoiman kilpailukyvyssä, vaan kyllä se vika oli Nokian johdossa ja turvonneessa yrityshallinnossa.
TM, vaikka väitteesi onkin totta, niin se ei poista sitä faktaa, että Nokian romahdus näkyy selvästi Suomen BKT:ssa ja varsinkin viennissä.
Elektroniikkalaitteiden jättämää aukkoa viennissä ei olla pystytty korvaamaan muilla tuotteilla.
Lähetä kommentti