keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Lorvikatarri.

Soininvaaran blogilla oli jonkin verran keskustelua toimeentulotuesta. Itse pidän toimeentulotukea ja muita rankanpuoleisesti tarveharkintaisia tukia hirviömäisinä. Jos olisin marxilainen ja taipuvainen salaliittoon, väittäisin, että ne ovat kapitalistien salajuoni, jolla pidetään huoli siitä että yhteiskunnassa on riittävän suuri ryysyproletaarien joukko niin, että työväenluokka saadaan pidetttyä kurissa hajoita-ja-hallitse- periaattella. Koska en ole kumpaakaan, niin uskon että kyse on yksinkertaisesti muutamasta itsessään hyvää tarkoittavasta periaattesta, jotka eivät vain sovellu yhteen.

Ensiksikin, toimeentulotuella elävän marginaaliveroprosentti on pyöreät sata prosenttia, ja tämä ei koske vain työtä, vaan myös kaikkea "virallista" rahaliikennettä. Jokainen ansaittu euro, oli se tukea tai palkkaa, on suoraan pois toimeentulotuesta. Tämä jo sinällään indikoisi, että kaikkien kannalta olisi parempi, jos se vain lakkautettaisiin, vaikka yhtään mitään muuta ei tehtäisi. Poliittisesti ja ehkä jossain hämärässä mielessä moraalisesti ajatellen tämä ei kuitenkaan tule kysymykseen, joten täytyy miettiä jokin muu lähestymistapa.

Oletetaan hetkeksi, että meillä olisi jokin sosiaalivakuutus tms., joka pitäisi huolen siitä, että jokaisen ilman omaa syytään kesken kaiken työmarkkinakelvottomaksi joutuvan toimeentulo olisi jotenkin turvattu, tai oletetaan, ettei sellaista tapahdu (toistaiseksi). Pohditaan ihmisen elämän aikana tekemiä valintoja ja näiden suhdetta tukiin.

Ensiksikin, koulun penkiltä lähtevä joutuu miettimään, meneekö jatkokoulutukseen. Tällä hetkellä tukia alennetaan, jos ei hakeudu mihinkään, vaan jää kotiin peruskoulun tms. jälkeen. Kuten Nalle Wahlroos totesi, nämä ovat tyyppejä, jotka näyttävät yhteiskunnalle keskisormea, ja nykyvasemmisto itkee, että heidän tukiaan on alennettu? Otetaan lisäksi huomioon, että opintoraha on yli sata euroa kuukaudessa huonompi kuin toimeentulotuki. Lainan kanssa päästään tietty vähän päälle, mutta laina ei ole omaa rahaa, vaan se täytyy maksaa takaisin. Näinollen on selvää, että on sosiaaliturvan muoto mikä hyvänsä, tällainen mekanismi vääristää toimintaa, tekemällä omaan työmarkkina-arvoon investoimisesta vähemmän kannattavaa.

Toiseksi, opintojen edetessä meillä on sellainen yleisesti käytössä oleva virheellinen abstraktio, jonka mukaan henkilön arvo kansantaloudelle jotenkin pompsahtaa sinä päivänä, kun hän saa tutkintotodistuksen käteensä. Tämä ei ainakaan teknillisellä alalla pidä mitenkään paikkaansa. Palkka voi pompsahtaa, mutta se on silloin vain tuottavuuden ulosmittaamista työntekijälle, ei todellinen muutos tuottavuudessa. Tämän vuoksi pidän vähän kummallisena näennäistavoitteena lyhentää opiskeluaikoja. En tarkoita, etteikö ripeään opiskelutahtiin olisi syytä kannustaa yleisestiottaen, jos vaihtoehtona on elely opintotuella tms. tulonsiirrolla, mutta esimerkiksi siihen, että henkilö menee koulutustaan vastaavaan työhön ja tekee gradunsa tai diplomityönsä vuotta tai kahta myöhemmin, ei liity mitään todellista kansantaloudellista kustannusta.

Kolmanneksi, mikä tahansa opiskelu päättyy kuitenkin aikanaan, ja silloin tarkoitus on mennä töihin. Hyvin harva vähintään jonkin entisen opistotasoisen tutkinnon suorittanut ehdoin tahdoin jää kotiin lorvimaan, mutta työllistyminen omalle alalle voi olla niin korkealla prioriteetilla, että työpaikan vastaanottamista voi olla täysin rationaalista viivyttää jonkin aikaa. Tämän valinnan kannustinvaikutusta on vaikea erottaa siitä, että jäädään kotiin lorvimaan, mutta ongelma on vähäisempi, ainakin jos koulutus on alalle, jonka työllisyys ja palkat ovat selvästi suuremmat.

Neljänneksi, jos työttömyys iskee, nykyinen järjestelmä on aika ongelmallinen sekin. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on keskipalkkaiselle todella ruhtinaallinen, ja nimestään huolimatta työttömyyskassat eivät sitä maksa kuin marginaalisesti, vaan veronmaksajat subventioina. Tämä ei voi olla mielekästä, koska joku sen korvauksen kuitenkin maksaa. Jos työttömyyskassoja ajatellaan vakuutuksina, niiden hintojen pitäisi kuvata riskejä ja kustannuksia. Ihmisten valintojen pitäisi periaatteessa olla linjassa heidän riskinottohalunsa kanssa; on tietenkin yleisiä perusteluita, miksi riskiaversio johtaa tehottomuuteen, ja miksi riskinotosta voidaan ylikompensoida, mutta onko meillä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan mitoituksessa todella sellainen tilanne?

Luonnostelin mielessäni järjestelmää, jonka pitäisi olla riittävän yksinkertainen, ja ennenkaikkea halvempi. Ensiksikin, katastrofaalisia riskejä (vakava onnettomuus, täysin odottamaton sairaus, jne.) varten voidaan laatia jonkinlainen vakuutus toimeentulon turvaamiseksi, ja sosialistisessa yhteiskunnassa tämä varmaan rahoitettaisiin verovaroista kuten nykyään. Sivuutan tämän nyt ensiksi.

Oletetaan, että jokaiselle kansalaiselle on olemassa jonkinlainen sosiaalitili, joka toimii kaikkien paitsi mainittujen katastrofaalisten riskien hallinnassa. Perusidea on sosiaalitilin tapainen järjestely yhdistettynä "perustulomalliin". Koska kansalaispalkan tapainen järjestely on käytännössä poliittisesti mahdoton, voitaisiin sensijaan toimittaa sosiaalitilin "nollatason" turvaaminen eräänlaisella negatiivisella tuloveromallilla.

Ongelmaksi muodostuvat ne, joilla ei ole palkkaa lainkaan. Periaatteessa ne, joilla ei ole juuri nyt lainkaan palkkaa, eivät ole ongelma, koska voimme olettaa, että heidän sosiaaliturvansa tulee sosiaalitililtä. Sensijaan ne, joilla ei ole lainkaan historiassaan tuloja, muodostavat ongelman. Palataan yllä ensimmäiseen valintakohtaan.

Jos oletamme, että opintorahan kaltainen "palkka" opiskelusta maksetaan, niin voimme esimerkiksi ottaa sen mittapuuksi "kansalaispalkalle". Sitä nimitettäisiin vain opintorahaksi opiskelijalle, ja tämä pitäisi sosiaalitilin nollatasolla. Opintorahan tms. määrä voisi olla könttäsumma, jonka jälkeen tili alkaisi mennä pakkaselle. Tämä toimisi samalla myös subventiona aikuisopiskelulle, jossa sosiaalitiliä voisi käyttää lisäpuskurina, kun kouluttaudutaan vaativampiin tehtäviin.

Myöhemmin työelämässä vähäinenkin työnteko subventoitaisiin negatiivisella veroprosentilla. Verotus olisi "progressivista" niin, että hyvin pienillä tuloilla veroprosentti olisi reippaasti negatiivinen, kuitenkin niin, että osa subventiosta alkaisi (ehkä tietyn rajan jälkeen) kartuttaa sosiaalitiliä. Tilanteessa, jossa käteenjäävä summa on tarkalleen palkan suuruinen, subventio voisi olla vielä nollaa suurempi. En nyt alkanut laskeskella tässä, minkälaisista luvuista puhutaan, mutta tämä on epäolennaista, sillä olennaista on se, että marginaalivero on koko ajan riittävän pieni, eikä koskaan pomppaa sataan prosenttiin. Mitään byrokratiaa tms. ei systeemiin tarvita, koska sosiaalitilin ehdot ovat selvät kaikille.

Tämä edellyttäisi kyllä myös esimerkiksi asumistuesta luopumista, mitä moni pitää pöyristyttävänä. Itse kyseenalaistan asumistuen mielekkyyden; tällä hetkellä asumistukea saa niin moni, että se on käytännössä tulonsiirto vuokranantajille. Markkinamekanismi nimittäin toimii niin, että jos ihmisille annetaan korvamerkittyä rahaa jonkin asian hankkimiseen, sitä hankitaan enemmän; jos tarjonta ei jousta, hinta nousee. Väittäisin, että vuokra-asuntojen tarjonnan jousto tässä on huono.

22 kommenttia:

Tomi kirjoitti...

Idea opintojen lyhentämiseen on, se, että jos valmistuu nuorempana ja pääsee töihin, niin työura on pitempi ja samalla maksaa enemmän veroja.
Ihmisten työkunto ei kuitenkaan säily kovin hyvänä, kun olaan 60-70 vuoden iässä, jos valmistutaan 40 vuotiaana, ei työura voi olla pitkä.

ilkka kirjoitti...

Haluat siis luoda kaikille henkilökohtaiset sosiaaliturvatilit joilta maksettaisiin normaaliin elämään kuuluvat etuudet.

En ihan ymmärrä miten ajattelit asumistuesta päästä eroon. Onko ajatuksena tehdä kaikista etuuksista niin suuria, että niillä maksetaan myös asuminen? Ei ole väliä tehdäänkö tämä verotuksen vai etuuksien tason kautta, joka tapauksessa se tekee omistusasunnon hankkineille lorvimisesta hyvin edullista. Jos siis sosiaaliturvatilit saa mennä miinukselle.

Negatiivista tuloveroa en ihan ymmärtänyt tässä yhteydessä. Miten se liittyy sosiaaliturvatileihin? Negatiivisen tuloveron perusongelma on se, että jos pienistä tuloista maksetaan negatiivista veroa, suurista tuloista pitää maksaa paljon suurempaa veroa. Jos marginaalivero säädetään jollekin porukalle negatiiviseksi, niin jonkun muun marginaaliveroa pitää nostaa. Ja pitää nostaa aika reippaasti. Ei nyt mihinkään sataan prosenttiin, mutta korkealle kuitenkin. Se on ihan oikeasti ongelma.

Joka tapauksessa, jos etuudet maksetaan henkilökohtaisilta sosiaaliturvatililtä, niin ei tarvitse keksiä mitään negatiivisia tuloveroja houkuttelemaan ihmisiä töihin--etuuksilla lorviminen tulee joka tapauksessa henkilökohtaisesti kalliiksi.

Mitä tulee ansiosidonnaiseen, niin se ei ainakaan minun mittapuulla ole keskipalkkaisille ruhtinaalinen. Esimerkiksi mulla tippuisi käteenjäävät tulot asumisen jälkeen n. 40 prosenttiin aikaisemmasta jos jäisin työttömäksi. Kyllä se elämänlaadussa ihan oikeasti tuntuisi ja houkuttaisi työllistymään. Jos tulot tippuisi enemmän, niin mun pitäisi keksiä joku muu työttömyysvakuutus itselleni. On toki "outoa" ettei työttömyyskassojen jäsenmaksut kata kaikkia kuluja. Toisaalta eläke- tai sairasvakuutuksessa jäsenmaksuja ei ole ollenkaan. Onko ne sitten vielä tuomittavampia? En ymmärrä miten yhteiskunta olisi parempi, jos maksaisin sen työttömyysvakuutukseni suurempina kassan jäsenmaksuina tai jollekin vakuutuslaitokselle. Veroluontoinen rahoitus on ihan käypä vaihtoehto sosiaaliturvan rahoitukseen. Ainakin se on käyttäjälle selkeä, kun ei tarvitse erilaisia yksityisiä vakuutusfirmoja osta vertailla.

Tiedemies kirjoitti...

Ilkka,
on kaksi erillistä tilannetta, ja kannustinvaikutus on erilainen: Jos sosiaalitili on tyhjä, syntyy itseasiassa negatiivinen insentiivi töihin menolle, olettaen että valtio edes jotenkin osallistuu elatukseen silloinkin. Jos se ei ole tyhjä, kannustimet ovat kyllä kunnossa.

Niille, joilla sosiaalitili on tyhjä, tarvitaan siis erilainen kannustin kuin niille, joilla se ei ole tyhjä.

En ole sitä mieltä, että etuuksien pitää maksaa asunto. Äärimuodossaan olen sitä mieltä, että sosiaalista asumista voidaan järjestää muutoin. Ei ole kerrassaan mitään mieltä siitä, että pitkäaikaistyöttömien asumista jossain Helsingin keskustan lähettyvillä tuetaan. Ei mitään.

Tomi kirjoitti...

TM mitä mieltä ole sitten korkovähennyksistä.
Itse olen sitä mieltä, että ei jokaisen persaukisperan tarvitse omassa asunnossa asua. Jos ihmiset eivät kykene ostamaan asuntoa ilman korkovähennyksiä asukoot vuokralla.

kattoratsastaja kirjoitti...

Oleellista nyt ensialkuun olisi tehdä ansiofunktioista aidosti jatkuvia.

Jenni kirjoitti...

Itse olen sitä mieltä, että ei jokaisen persaukisperan tarvitse omassa asunnossa asua. Jos ihmiset eivät kykene ostamaan asuntoa ilman korkovähennyksiä asukoot vuokralla.

Korkovähennys on kehno tuki, koska se ei ole tuki lainkaan, vaan alentamalla efektiivistä korkoa, se itseasiassa lähinnä nostaa asuntojen hintaa. Loppujen lopuksi se on vielä kehnompi tuki kuin asumistuki, koska sen saavat kaikki asunnonostajat.

On syitä, miksi omistusasuminen on yhteiskunnan kannalta parempi kuin vuokralla asuminen, ja ne syyt ovat minusta vakuuttavat. Mutta se ei tarkoita, että valtion pitää subventoida tällaisella hölmöllä tylpällä instrumentilla.

Teemu kirjoitti...

Mitä jos olisi vain yksi tili? Mietin jotain semmoista abstraktiorajapintaa verotuksen, sosiaalitukien, asuntolainojen, palkkojen, jne. päälle. Alla olevassa on yritysverotuksen piirteitä, verotetaan ikäänkuin voittoa. Ja semmoinen muistutus taustaksi että palkkaverojen osuus verokertymästä on itseasiassa yllättävän pieni (ei jaksa hakea nyt).

Eli tilillä on kahdentyyppisiä inputteja, palkkatulot ml. eläkemaksut ja tuet. Kummatkin maksetaan tilille ilman verotusta.

Tilillä on kahden tyyppisiä outputteja, käteen jäävät tulot ja pakolliset menot. Se mikä on pakollista on poliittinen päätös, mutta ajattelen nyt etupäässä asumisen kustannuksia (lainan hoitokulut, vuokrat, vastikkeet) ja toissijaisest terveysmenoja ja sen sellaista.

Näitä outputteja verotetaan niiden siirtyessä pois tililta. Riippuen siitä kuinka paljon pakollisia menoja halutaan tukea noiden tilisiirtojen veroaste on nolla tai enemmän, lähtökohtaisesti voisi olla nolla. Käteen eli käyttöön siirrettävää rahaa taas verotetaan sellaisella prosentilla kuin halutaan, mahdollisesti progressiivisestikin vaikka tasaverokin on tässä yhteydessä progressiivinen.

Tuet toimii niin että niin että niillä taataan pitkällä aikavälillä minimitaso tilille kertyvästä rahamäärästä, järjestelmä jo itsessään käytännössä pakkosäästämisen kautta tasapainoittaa tilapäisiä tulonvaihteluita.

ilkka kirjoitti...

Jos sosiaalitili on tyhjä, niin kannustin on sama kuin nytkin: melkein mikä tahansa palkka on suurempi kuin etuus. Joka tapauksessa, jos maksut on säädetty riittävälle tasolle, hyvin harvan sosiaalitili tyhjenee ollenkaan. Sinnehän voidaan vaikka heti alkuun laittaa kymppitonni, jotta työuransa työttömänä aloittavallakin on insentiivit kohdallaan.

Onko siis mielestäsi järkevää, että suhdanneluontoisen työttömyyden takia pitää vaihtaa asunto ja muuttaa jonnekin maalle missä eläminen on halpaa? Työttömyydestä seuraa ihan riittävästi kärsimystä ilmankin. Ei ole kohtuullista tai järkevää pakottaa työtöntä ja hänen perhettään muuttamaan. Lapsenkin pitäisi vaihtaa päiväkotia tai koulua, etsimään uudet kaverit, ym. Idea nykyisessä järjestelmässä on nimenomaan se, ettei jokainen työtön mene johonkin "sosiaaliseen asuntoon", vaan voisi asua ihan normaalisti ihan normaalien ihmisten keskellä. Ei ole järkevää kasvattaa työttömien lapsia jossain muusta yhteiskunnasta erotettuun työttömien ghettoon. Myös itse työttömän kannalta on tärkeää, että hän saa jatkossakin asua siellä missä on työpaikkoja. Pakkomuutto jonnekin jumalanseläntaakse mistä ei pääse ilman autoa töihin syrjäyttää lähes varmasti. Etenkin jos etuudet säädetään niin pieniksi ettei ole varaa siihen autoon. Pasilassa asuva työtön voi mennä lähikauppaan töihin--Kemijärvellä asuva työtön voi mennä lähibaariin dokaamaan. Jos jotain työttömien (efektiivisiä) pakkomuuttoja rupeaa suunnittelemaan, niin mielummin ne Kemijärven työttömät pitäisi pakottaa muuttamaan jonnekin missä on edes teoreettinen mahdollisuus löytää työtä.

Sinulla taitaa olla se käsitys, että "työttömät" on joku staattinen joukko. Sitä se ei pääasiassa ole. Työttömyys on normaali osa useiden ihmisten elämää. Niin sen ainakin pitäisi olla. Ei ole tervettä, jos kukaan ei jää työttömäksi, eikä ainakaan ole tervettä, jos työttömäksi jääminen on pysyvää. Työttömiä ei pidä kohdella automaattisesti pitkäaikaistyöttöminä yhteiskunnan taakkoina, ellei halua että he muuttuvat pitkäaikaistyöttömiksi.

Tiedemies kirjoitti...

Teemu, ei tuossa sinänsä mitään vikaa ole, mutta sen ongelmana on - kieltämättä sama kuin suppeammassa sosiaalitilissäkin - se, että miten ihmeessä se kannustaa esimerkiksi sijoittamaan?

Jos tililtä katetaan vain sosiaalimenoja (olettaen, että haluamme tehdä sen sentralisoidusti ja vahvasti säännellysti; tämä oletus on mitä on, mutten ala sitä nyt purkamaan) ja verot hoidetaan "erikseen", niin tämä ei vaikuta siihen, miten henkilö muuten säästää, esimerkiksi jos haluaa säästää vain hipparahaa tai vaikka pistää indeksirahastoihin.

Voidaan tietenkin ajatella, että tilin voi laittaa haluamaansa yksityiseen pankkiin ja sen sisällön saa sijoittaa haluamallaan tavalla, ja rahaa verotetaan vasta ulos siirrettäessä, mutta tämä synnyttäisi aikamoista gäppiä verokertymään pääomatulojen ja luovutusvoittojen osalta.

Itse ajattelin sosiaalitiliä jotenkin niin, että työnantajamaksut, jotka nyt ovat täysin näkymättömiä työntekijöille (ja jotka ovat luokkaa 40 prosenttia palkan päälle; jos nämä lasketaan mukaan tuloveroon, niin palkkatulojen verot eivät ole mitättömät) kiertäisivät juurikin sosiaalitilin kautta, ainakin pääasiassa. Juuri näissä maksuissa voitaisiin tulla vastaan matalapalkkaisimmissa duuneissa.

ilkka kirjoitti...

kattoratsastaja:
Haluatko oikeuttaa taloustieteen derivoitavuus oletukset, vai onko tämän tavoitteen taustalla joku todellinen tarve?

Epäjatkuvuudet nettotulofunktiossa on loppujen lopuksi aika harvinaisia ja pieniä. Toki opiskelijaa vituttaa jos tulot nousevat pari senttiä tulorajan yläpuolelle, mutta siitä huolimatta hyvin suuri osa opiskelijoista työskentelee ja maksaa tukia takaisin. Nettotulofunktion ei tarvitse olla aidosti kasvava jotta työnteko kannattaa. Riittää että se kasvaa keskimäärin. Vaikka yksittäinen euro laskiskin nettotuloja parilla sadalla, ihminen osaa nähdä että sen euron jälkeen voi tienata pari tuhatta euroa lisää jotka nostavat nettotuloja entistä korkeammalle.

Tiedemies kirjoitti...

Onko siis mielestäsi järkevää, että suhdanneluontoisen työttömyyden takia pitää vaihtaa asunto ja muuttaa jonnekin maalle missä eläminen on halpaa?

Ei tietenkään ole, mutta jos nyt pysähdytään miettimään tätä edes hetkeksi, niin Suomessa asumistukea saa yli 150 000 kotitaloutta. Jos suhdanneluontoisen työttömyyden uhka ja asumisen hinta eivät ole kohdistettuja niin, että henkilö asunnon vuokratessaan ei joudu ottamaan tämän uhan riskiä huomioon, niin on selvää, että asumisen hinta ylimitoitetaan omalle kohdalle. Asumistuen mahdollisuus tekee sen, että asumiseen käytettävä raha ylimitoitetaan silloin kun ollaan töissä.

Puhumattakaan siitä, että asumistukipolitiikan vuoksi työssäkäyvät ihmiset saattavat muuttaa asuntoon, johon he tarvitsevat asumistukea.

Kyllä minä tunnen monia työttömänä olleita, joilla on ollut ongelmia juurikin asumisen kanssa, asumistuella tai ilman. Osalla riski on jopa realisoitunut tavalla, jota ei olisi voinut ennakoida sitten millään.

Minusta asumistuesta pitäisi päästä eroon, mutta on ilmeistä, että siitä ei voi luopua kerralla tuosta vaan, koska ihmiset ovat juuri nyt mitoittaneet asumisensa ja suunnitelleet tulevaisuutensa sen mukaan, että asumistukea myönnetään. Itse tekisin sen niin, että jäädyttäisin asumistuen katon, ja siirtäisin sen sitten osana perusturvan indeksiluontoisia korotuksia sen perusosaan vuosien saatossa. Näin kenellekään ei jäisi pienempää pottia nyt käteen, mutta markkinoita vääristävä vaikutus poistuisi vaiheittain.

Voidaan toki tietenkin ajatella, että lätkäistään jokaisen sosiaalitilille heti tuosta kymppitonni kättelyssä ja sen jälkeen jokainen on omillaan. (kymppitonni riittää, jos jotain toimeentulotukea ajatellaan, pariksi vuodeksi).

Tiedemies kirjoitti...

Epäjatkuvuudet nettotulofunktiossa on loppujen lopuksi aika harvinaisia ja pieniä.

Nyt on minun vuoroni kysyä, että oletko koskaan edes tavannut ketään toimeentulotuen varassa elävää?

Ihan oikeasti, sossu katsoo ihmisten tiliotetta, ja jokainen plusmerkkinen tapahtuma vähennetään tuesta täysimääräisenä.

Tupakkamies kirjoitti...

ja jokainen plusmerkkinen tapahtuma vähennetään tuesta täysimääräisenä.

Ei näin. Laskelmaa tehtäessä mahdollisista työtuloista 150 € jätetään huomioimatta.

Ei hoitotukeakaan huomioida tulona jne.

Tomi kirjoitti...

TM ongelmana en näe asumistukea (tai on se osa ongelmaa). Kasvukeskuksissa (lähinnä pääkaupunkiseudulla), asumisen hinta on tullut niin kalliiksi, että matalamman palkan alojen työtekijät eivät voi asua siellä. Tämä haittaa alueen talouskasvua.

Syy asumisen korkeaan hintaan on lähinnä kuntien maan käyttö, maat ovat varattu vain hyväosaisten asuinalueiksi ja uusia halvemman luokan vuokra- tai omistusasuntoja rakennetaan vähän.
Osasyyllisiä tähän on rakennusyhtiöt, halppistalojen tuotot ovat huonoja. joten niitä ei rakenneta.

Tiedemies kirjoitti...

Ei näin. Laskelmaa tehtäessä mahdollisista työtuloista 150 € jätetään huomioimatta.

Se on totta vain, jos työtulot ovat ns. oikeista töistä. Sosiaalitoimi tarkastaa ensin, että kaikki omistukset on likvidoitu, ja "rahat juotu" ennen tuen myöntämistä. Esimerkiksi tilin pitää olla kokolailla nollilla. Ja kyllä, sosiaalitoimistosta riippuen, jos sinulla on plusmerkkisiä tilitapahtumia kuukauden aikana, nämä voidaan vähentää täysimääräisinä. Tämä koskee jopa pikavippejä.

Teemu kirjoitti...

TM, mietin enemmän ihan mekaniikkaa kuin käytännön toteutusta, pohdinnat tuosta tarkoitettu lähinnä esimerkin omaisiksi. Säästämiseen voisi varmaan pakoitta esimerkiksi rajoittamalla nostettavan rahan määrää suhteessa sisääntulevaan rahan, saldoon, tms. jos niin halutaan.

Se miksi mietin sitä mekaniikka on että minusta tällä hetkellä puhutaan aivan liikaa tahtotasolla verotus/sosiaaliturva/eläkäasioista, eli mitä haluttaisiin. Kun ongelma on minusta pikemminkin se että se koko järjestelmä on niin pirun monimutkainen kapistus että aniharva edes ymmärtää miten se toimii.

Minusta olisi hyvä että järjestelmässä olisi nuppeja joista vääntämällä vaikka saisi työttömille lisää rahaa, vähemmän veroja tai mitä nyt kulloinkin tahdotaan. Mutta kun ne nupit käytännössä puuttuu monimutkaisuuden vuoksi. Osa siitä on luonnollista monimutkaisuutta, elämäntilanteet nyt on sellaisia, mutta ei missään mielessä kaikki.

Asiaa voisi korjata yksinkertaistamalla tuet, verotukset, eläkelainsäädännön, jne. Mutta kun tämä ei onnistu kun joka ikistä yksittäistä muutosta katsotaan sen tahtotason kautta, eli se tyssää johonkin sinänsä yleviin poliittisiin periaatteisiin kuten progressiviisus, palkitsevuus, syyperustaisuus, alueelinen tasa-arvo, ihan ylipäänsä osaoptimoitu oikeudenmukaisuus.

Softapuolelta tuttu ratkaisu, joka ei ole elegantti mutta jotenkin toimii, on paketoida koko legacy-roska. Vaikka sitten tilin taakse, kyllä tuohon muukin väline käy. Sitten saadaan ne nupit mistä vääntää, ja poliitikot voi sitten vaaleissa kisata että kuka haluaa vääntää mihinkin suuntaan.

Voin olla täysin väärässäkin, tämä on yleisempää pohdintaa, ei toimenpidevaatimus.

Tupakkamies kirjoitti...

Sosiaalitoimi tarkastaa ensin, että kaikki omistukset on likvidoitu

Kaikkia omistuksia ei tarvitse likvidoida jos ovat lasten nimellä tai ne sijoitukset/säästöt on hankittu toimeentulotuesta säästämällä.

Itsekin olen tällaisen toimeentulotukipäätöksen tehnyt joten kyseessä ei ole mitään kaverit kertoi -tarinaa.

Kyllä, pikavipit huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi jos ei ole näyttää, että ne on maksettu pois. Sama koskee niitä +merkkisiä tilillepanoja.

Tiedemies kirjoitti...

Teemu,
Okei, ymmärränkö oikei tämän ideasi siis jonkinlaisena alaspäin yhteensopivuuden takaavana "kapselointina", johon voitaisiin toteuttaa sitten myöhemmin erilaiset featuret.

Näin se varmaan on, mutta sitä tultaisiin vastustamaan näiden tahtoihmisten taholta, koska ihmiset eivät olen iin tyhmiä, etteivät näkisi että tätä voidaan nyt säätää poispäin siitä mitä he ovat puolustaneet.

Teemu kirjoitti...

Miksei noinkin. Ne featuret saattaisi edellyttää myös pientä sisäistä säätöä järjestelmän sisällä. Esimerkiksi terveyteen liittyvissä maksuissa on yleensä vuositasolla maksukatto, mutta tulot taas yleensä juoksee kuukausitasolla mikä aiheuttaa hassuja tilanteita tähän aikaan vuodesta, koko tammikuun eläke voi mennä lääkkeisiin. Tuo olisi aika helppo hoitaa jonkinlaisella luottotilillä ns. pellin alla ilman että tarvitsee koskea varsinaiseen lainsäädäntöön.

Joku vastustaa aina, kysymys on siitä kuinka moni. Voi sen moni nähdä niinkin että nykyjärjestelmässä ei voi tehdä mitään vaikka kannatusta olisi.

Kumitonttu kirjoitti...

ovat luokkaa 40 prosenttia palkan päälle

Selvyyden vuoksi lienee hyvä purkaa mistä tuo 40% muodostuu. Palkan suorat sivukulut ovat noin 22%, josta valtaosa (18%) on eläkemaksua. Lisäksi tulevat loma-ajan palkat noin 12%. Kaikki yhteensä ovat siis 1,22 x 1,12 eli noin 1,4. Jos saa puhtaana käteen kaksi tonnia, kulut työnantajalle on noin 3,5 tonnia. Kahden tonnin kulutuksesta menee vielä viidesosa kulutusveroihin. Eli puolentoista tuhannen ostovoima on saatu maksamalla kaksi tonnia yhteiskunnalle.

Marko Ruostetoja kirjoitti...

Ei näin. Laskelmaa tehtäessä mahdollisista työtuloista 150 € jätetään huomioimatta.

Lauseesta voi saada sen käsityksen, että ensimmäiset 150 € saa pitää itsellään. Ei näin.
150 € on maksimi mitä voi tienata toimeentulotuen päälle.

20% tuloista saa pitää itsellään. 750 € kohdalla 150 € maksimi tulee vastaan, sen jälkeen jokainen tienattu euro vähentää toimeentulotukea täysimäärääräisesti.

Minimipalkalla ruumiillista osa-aikatyötä tekevien kohdalla tämä tarkoittaa käytänössä sitä, että reaalinen nettopalkka kattaa juuri ja juuri energiankulutuksen noususta johtuvat kasvaneet ruokamenot.

Marko Ruostetoja kirjoitti...

Kirjoitin: 750 € kohdalla 150 € maksimi tulee vastaan, sen jälkeen jokainen tienattu euro vähentää toimeentulotukea täysimäärääräisesti.

Tarkoitus oli kirjoittaa: Kun tulot ovat 750 euroa, 150 euron maksimi tulee vastaan, sen jälkeen jokainen tienattu euro vähentää toimeentulotukea täysimäärääräisesti.