Zum Teufel!!

Resonanssin löytäminen teslakäämilleni on osoittautunut vaikeaksi, koska kondensaattorien saaminen oikealle kapasitanssille on erittäin hankalaa -- tai kallista. Limsapulloista tehdyt kondensaattorit ovat tyyliin "what you get is what you get", ja niiden kapasitanssimittaukset ja toisaalta käyttäytyminen korkeilla taajuuksilla ja korkeilla jännitteillä on mitä on, eivätkä aina vastaa toisiaan. Yhden kokispullokonkan rakentamiseen menee toki vain muutama minuutti, mutta teippiä, johtoa, rautanauloja ja foliota kuluu ja tulee sotkua. Puhumattakaan siitä, että se ei ole kovin hauskaa kun on tehnyt niitä jo kymmenen.

Olen onnistunut haalimaan vielä muutaman mikrouuninraadon ja siten minulla on nyt myös mikrokonkkia useita, mutta niiden kapasitanssi on liian suuri, enkä usko että ne käyttäytyvät kovin hyvin korkeilla taajuuksilla. Toisaalta korkeita taajuuksia ja jännitteitä (ja virtoja) sietävät laadukkaat pulssikonkat maksavat melko paljon; joutuisin kohtuullisenkin konkkapankin rakentaakseni maksamaan useita kymmeniä euroja. Koska tässä itselläni on kysymys siitä, miten tehdään halvasta romusta hauskoja leluja, en ole lähtenyt sille tielle.

Korkeat jännitteet ovat kuitenkin hauskoja ja kiehtovia. Yksi melko yleinen -- ja ennenkaikkea halpa -- korkeiden jännitteiden luomiseen kelpaava laite on sytytyspuola. Ne maksavat Biltemassa 9.90. Näissä on se hauska piirre, että vaikka ne on tehty 12 voltin nimellisjännitteelle, erityisesti suuritehoisemmat on ylisuunniteltu. Vanhemmissa kärjellisissä sytytysjärjestelmissä virrat ja erilaiset heijastejännitteet voivat olla isojakin, ja Isot Pojat ovat ajaneet sytytyspuolaa systeemillä, jossa syöttöjännitteenä on ollut jopa 230 volttia verkkovirrasta.

Minä kuitenkin ajattelin kokeilla kuinka paljon jännitettä se kestää. Puola toimii eräänlaisena muuntajana, mutta sensijaan että se muuntaisi jatkuvaa jännitettä, se perustuu siihen, että virta joka puolan ensiön läpi kulkee, katkaistaan nopeasti, jolloin toisiolle syntyy hetkellisesti hyvin korkea jännite. Kuten todettua, vanhemmissa autoissa tämä tehdään mekaanisesti, uudemmissa puolijohteilla. Mekaaninen katkominen muistuttaa jonkin verran "käänteistä" kipinäväliä, joka on teslakäämin syötössä.

On loppujen lopuksi yhdentekevää, katkaistaanko vai kytketäänkö virta nopeasti. Tesla-käämiä ajettaessa periaate on hivenen samantapainen; kondensaattoria ladataan, jolloin virta on ensin tasaisen iso, mutta laskee samalla kun jännite konkan yli nousee. Kun kondensaattorin jännite on noussut riittävän suureksi, kipinärako laukeaa ja virta pomppaa hetkellisesti suureksi; Teslassa käämi ja kondensaattori muodostavat hetkeksi värähtelijän, jonka taajuus on melko korkea.

Niinpä kytkin sytyspuolan teslakäämini syötteeseen. Otin jännitteentuplaajan välistä pois, joten syöte on "vain" 2000 volttia. Se on silti 160 kertaa suurempi kuin puolan normaali syöttöjännite. Ajattelin, että se pamahtaa heti. Toisin kävi:

Pahoittelen sotkuista pihaani, olin niin täpinöissäni etten miettinyt tällaisia asioita. Kuvassa muuten vilahtaa tämänhetkinen versioni käämistä (jota ei ole tuunattu). Käytin kahta mikrouunin kondensaattoria sarjassa, jotta kapasitanssi olisi hiukan pienempi ja jännitteenkesto suurempi. Kuivan ilman läpilyöntijännite on noin 3kV/mm,  ja tuossa pisimmillään kipinä hyppää helposti sellaisen 8cm, mikä tarkoittaa että kyllä sieltä sellaisen yli 200kV tulee. No, ok, ilma oli kosteaa, joten voi olla että se on vähemmän, mutta hurja jännite kumminkin.

En pystynyt rikkomaan puolaa edes tällä syötöllä.