maanantai 25. elokuuta 2014

Todiste islamisaatiosta?

Aamulla kun katsoin blogini etusivulta, josko joku olisi kommentoinut aiempia kirjoituksiani, havahduin sivupalkissa pyörivän mainoksen sisältöön: Siinä mainostettiin muslimien omaa deittipalvelua, ja mainoksessa oli luonnollisesti useammat hymyilevät naisen kasvot, hiukset huivin peittämänä jokaisella.

En ole blogissani juuri aihetta käsitellyt, koska se on epämiellyttävä. En pidä oikeastaan mistään ko. aiheeseen liittyvästä. En pidä uskontojen näkyvästä roolista kulttuurissa tai politiikassa lainkaan, riippumatta uskonnosta, enkä erityisesti pidä vanhoillisuuteen ja aggressiiviseen "oikeassaolemiseen" kehottavista oppijärjestelmistä, jollainen islam pitkälti on. En pidä keskustelusta, jota aiheesta Suomessa käydään, koska en pidä niiden tahojen tyylistä, jotka kritiikkiään esittävät. En pidä siitä, että koen ettei asiasta voi sanoa mitään järkevää ilman että leimautuu joko vaahtosuiseksi rasistiksi tai silmät ja korvat poliittisen korrektiuden nimissä sulkevaksi punaviherhipiksi. En pidä siitä miten islamia kritisoidaan, enkä pidä siitä, miten sitä puolustellaan tai miten kritiikkiin reagoidaan. En pidä oikeastaan mistään koko aiheessa. Toivoisin että asia menisi pois kokonaan ilman että minun pitäisi sanoa siitä mitään.  Aihe on kiusallinen, koska tunnen henkilökohtaisesti muslimiksi identifioituvia ihmisiä, joita vastaan minulla ei ole yhtään mitään, mutta joiden tiedän kokevan loukkaavana sellaisenkin kritiikin joka mielestäni on aiheellista. Se on kiusallinen, koska tunnen aivan mukavia ja myötätuntoisia ihmisiä jotka eivät epäröi laajentaa kaikkea kritiikkiä joka islamia kohtaan voidaan jossakin tilanteessa esiittää, koskemaan lähes jokaista muslimiksi tunnustautuvaa.

En pidä aiheesta. Enkä pidä siitä, miltä ko. mainos minusta näyttää. En pidä yhtään.


12 kommenttia:

Sam Hardwick kirjoitti...

Suljetaan silmät ja toivotaan parasta?

Tiedemies kirjoitti...

No, tavallaan, tavallaan ei. Toivon että asia menisi pois ilman että minun pitäisi sanoa tai ottaa kantaa mitenkään, mutta todennäköisesti se ei mene pois. Minulla ei ole ratkaisua ongelmaan, koska en ole edes hahmottanut sitä, mikä se ongelma on.

Sen ymmärrän että ongelma on olemassa, ja ns tunnetasolla ongelma tuntuu olevan se, että jotkut ihmiset ottavat uskontonsa todella vakavasti, ja jotkut uskonnot vakavastiotettuna oikeasti ohjaavat käyttäytymistä hyvin ikävään suuntaan. Mutta tämä on yksilölähtöinen hahmotustapa, ja minulla ei ainakaan ole niin isoja "epistemologisia lihaksia", että tohtisin noin vain väittää että osaisin tunnistaa keskeisen ongelman, saati sitten että pystyisin edes luonnostelemaan mitään ratkaisua.

Minusta näyttää siltä, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka ovat aivan varmoja siitä, että ovat tunnistaneet keskeiset ongelmat tässä asiassa ja että heillä on vieläpä juuri oikeat ratkaisut siihen. Valitettavasti varmuus ratkaisujen oikeellisuudesta ja ongelman tunnnistamisesta on suurin kahdella sellaisella ihmisryhmällä, joiden näkemykset ovat suunnilleen niin kaukana toisistaan kuin mahdollista. Tämän lisäksi on vielä olemassa se itse "ongelmaryhmä", jonka sisällä näyttäisi olevan raskaanpuoleista erimielisyyttä siitä mikä tämän uskonnon suhde länsimaiseen yhteiskuntaan on.

Haluaisin, mutten voi, taas kerran vedota Jean Luc Picardiin. Kun vain tietäisin kuka tässä metaforassa edustaa Borgeja. Eri poliittisilla ryhmillä kun tästä on kovin suurta erimielisyyttä. Olkaa hyvä: J.L.P.

Juha kirjoitti...

Ääh, melkein samanlaisia ne kaikki muutkin kysymykset ovat. Ei tarvitse kun suunsa avata niin eikö jo joku kiihkoilija ala pää punaisena ja hullunkiilto silmissä meuhkaamaan. Ihan maasta ja aiheesta riippumatta, esim. jollain täysin viattoman tuntuisella harrastefoorumilla.

Kyse lienee yleensä signaloinnista, jonka aika ajoin mainitset. Tavallinen tallaaja valitsee mielipiteensä puhtaasti tunteella ja sosiaalisen paineen seurauksena, eikä kerran asemointinsa valittuaan ole valmis muuttamaan mieltään tasan mistään syystä. Turha edes yrittää.

Tiedemies kirjoitti...

Juha: Word.

Unknown kirjoitti...

Olin kaverien kanssa reissussa Itä-Euroopassa. Yhtäkkiä kaksi paikallista henkilöä tuli luoksemme ja sanoi "give us your money". Eipä siinä. Kaverini lähtivät karkuun, minä jäin kysymään "oletteko tosissanne?" Siis suomeksi. Toinen henkilö löi minua laudanpätkällä, josta päättelin, että kyllä vain ovat tosissaan. Juoksin karkuun. Eivät seuranneet, etsivät varmaan helpompia uhreja.

Jälkeenpäin pohdimme, että olisimme voineet vetää henkilöitä ns. lättyyn, mutta tilanne oli täysin odottamaton. Mistäpä olisimme tienneet, oliko henkilöillä aseita tai lisää tovereita.

Islamin kanssa on vähän sama ongelma. Lännessä yhä uudelleen kysellään, oletteko tosissanne, kun Lähi-Idässä katkotaan päitä ja ripustetaan seipään nokkaan.

Historiassa on monia hämmentäviä kysymyksiä. Lähi-Idässä oli sodittu ennen islamia tuhansia vuosia. Egypti valloitti Syyrian, Persia Egyptin ja Rooma Palestiinan. Kuitenkaan maatalous ei kärsinyt pahemmin, vaan alueella oli kukoistavia kaupunkeja koko ajan.

Kunnes islam valloitti koko alueen ja kaupungit autioituivat. Näitä raunioita voi nyt ihmetellä eri puolilla Lähi-Itää. Minkä takia alue rappeutui islamin myötä?

Tiedemies kirjoitti...

Mnoo, siis Lähi-itä aavikoitui nykyisenlaiseksi vasta verraten myöhään. Monet noista vanhoista kaupungeista ja kulttuureista olivat kuolemassa, ja Islamin leviäminen alueelle oli pikemminkin oire siitä, että homma oli leviämässä muutenkin käsiin.

Katso tätä karttaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Desertification#mediaviewer/File:Desertification_map.png

Ja vertaa sitä tähän karttaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Umayyad_Caliphate#mediaviewer/File:Umayyad750ADloc.png

Sitä vaan, että jokin yhteys näyttäisi olevan...

Kumitonttu kirjoitti...

Ihmisillä on erilaisia lähestymistapoja konflikteihin. Tietänet että noin 3/4 ihmisistä ei reagoi vaan yrittää välttää niitä. Sen takia ihmisille voidaan näyttää melkein mitä tahansa "todistusaineistoa" ja he nielevät sen mukisematta. Välttääkseen konfliktin omissa aivoissaan. Tiedostamatta, toki.

En arvostele, totean vain.

Tomi kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Juha kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Tiedemies kirjoitti...

Pojat, stop tykkänään.
Pahoittelen, mutta poistan nuo kaksi viimeistä kommenttia, koska tämä ei ole mikään vendetta-foorumi jossa nokitellaan.

Tiedemies kirjoitti...

Lisään vielä, että minkäänlaisia kieltoja tms ei kenellekään laiteta, mutta edellytän että kukaan ei solvaa toisia.

Veijo Ryhänen kirjoitti...

Tm: "Minulla ei ole ratkaisua ongelmaan, koska en ole edes hahmottanut sitä, mikä se ongelma on."

Perimmäinen ongelma on gaussin käyrä, siis ongelma syntyy siitä, että älynsä avulla asioihin suhtautuvia ihmisiä on liian vähän väestössä. Ihmiset ovat siis keskimäärin liian epä-älyllisiä olentoja, jonka vuoksi he suuttuvat herkästi, jos keskustelun kohteena olevasta aiheesta ei olla samaa mieltä kuin mitä itse on.

Uskonto on VAHVASTI kytköksissä ihmisen tunne-elämään, siksi oman uskonnon älyllistäminen on liki mahdotonta "uskonnon sisällä olevalle" ihmiselle.
Ainut keino älyllistämiseen on katsoa omaa uskontoa oman uskonnon ulkopuolelta (vrt. Wittgensteinin "fly on the bottle" ajatus). Esim. Sokrates pystyi tähän, koska hänen aikalaisensa sanoivat: "Sokrates tekee väärin, kun hän uskoo ja ei usko jumaliimme". Sokrates siis katseli "uskonto" -nimistä pulloa sekä sisä -että ulkopuolelta (mutta ei koskaan samanaikaisesti, samassa lauseessa sekä sisä -että ulkopuolelta, koska tuloksena olisi vain looginen mahdottomuus).
Sen sijaan Sokrates taisi kiertää opetuskeskustelujensa aikana kulloisenkin keskustelun aiheena olevan "pullon sisäpuolelta pullon ulkopuolelle". Oletettavasti Sokrateen "pullokokoelma" oli aika laaja.

En tiedä, oliko Sokrates erityisen älykäs. Ehkä riittää normaali äly ja Sokrateen "Ihminen, tunne itsesi" -kehotuksen noudattaminen, jotta pystyisi katselemaan omia ajatuksiaan ulkopuolisin silmin siten, etteivät omat tunteet sekoitu omaan älylliseen ajatteluun, jonka seurauksena ns. objektiivinen ajattelu, siis tieteellinen ajattelu omaa ajatusmaailmaa kohtaan on mahdollista.

Tiivistettynä: Ongelma on, että ihmiset ovat liian epä-älyllisiä, eivätkä tunne itseään.