Himasen rapsa on kohta jo ns. menneen talven lumia. Pidin suuni kiinni koko asiasta, koska en tuoreeltaan viitsinyt lainkaan perhetyä asiaan; jos ja kun lukisinkin sen läpi, niin en saisi niitä tunteja elämästäni koskaan takaisin. Siksi luen mieluummin referaatteja asiasta, ja niiden perusteella olen tullut tulokseen, että päätökseni olla lukematta oli oikea.
Yhteiskunta kaipaa konkretiaa, ja mielestäni jonkinlainen "feel-good"-fiilistely ja blanket-lausumat jostain henkisestä kestävyysvajeesta, retoriikka ja ns. nami-nami-positiivisuus on typerää. En nyt viittaa tällä siihen, että olisi jotenkin merkityksetöntä tai epäolennaista pyrkiä korjaamaan asenneilmapiiriä, vaan siihen, että tällainen kansakunnan henkisen olemuksen idealistinen korjailu retoriikalla ei johda mihinkään mielekkääseen. Kyse on eräällä tasolla rattaiden asettamisesta hevosen eteen. Positiiviset vaikutukset mielialaan, eräänlainen "animal spirits"-ilmiön kääntäminen positiiviseksi voi toki olla erilaisten toimenpiteiden seuraus ja positiivista muutosta ylläpitävä voima.
Ideologisen hötön ongelmana on myös se, että sen tulkitsija itse päättää mitä aihe tarkoittaa. Jos minä olisin ollut pääministeri (onneksi en ole), olisin mieluummin kasannut tiimin, johon olisin ottanut useammalta eri alalta ihmisiä, joilla on käytännöllisiä suosituksia toimenpiteille. Olisin myös vaatinut että kestävyysvajeen ja valtion velkaantumisen kaltaisiin makroilmiöihin olisi puututtu konkretialla ja pohtimalla sitä, mikä on valtion ja kuntien ydintoimintaa.
Kävin aihetta sivuavaa keskustelua viikonloppuna seurueessa jossa oli sekä humanisteja että liike-elämässä vaikuttavia henkilöitä. Olimme erään tuttavan karonkassa ja hyvässä hengessä keskustelimme lähinnä tiede- ja tutkimuspolitiikasta ja sen ongelmista. En nyt lähde tässä erittelemään sen tarkemmin, mutta yksi olennainen seikka oli, josta olimme yhtä mieltä: Kovin harvoin ymmärretään, mitä strategialla oikeastaan tarkoitetaan. Kun poliittisin päätöksin ajetaan jotakin "strategista" päätöstä, se muuttuu aivan liian usein mikromanageroinniksi jossa kiinnitetään huomiota epäolennaisuuksiin. Suomessa on paraatiesimerkkejä tästä, kuten vaikkapa ns. paskalaki, tai erilaiset rakennusmääräysten yksityiskohdat kautta aikojen.
Mistä päädymmekin yhteen tulevaisuuden kipukohtaan, josta olen kirjoittanut toistuvasti, eli energiapolitiikkaan. Pääsääntöisesti lähtökohdan tulisi olla, että energiaratkaisut ja energian hinta sinänsä määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Erilaiset pistesubventiot, takuuhinnat, energiaverot ja vastaavat sotkevat tilannetta aivan tarpeettomasti. Jos ja kun tunnistetaan jokin ongelma, johon halutaan puuttua - esimerkiksi halutaan hiilidioksidipäästöjä vähentää - on täysin järjetöntä mikromanageroida yksittäisiä ihmisten päätöksiä.
Otan esimerkin. Taloni lämpenee öljyllä. Lämmitysöljyn hiilidioksidipäästöt ovat 2.6 kilogrammaa per litra. Tämä tarkoittaa, että talon lämmitys tuottaa noin 7.5 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Jos ostaisin tämän päästöoikeuden EU:n päästökaupasta ja maksaisin hienoista ylihintaa eli 5 euroa per tonni, niin hintaa tulisi 37,5 euroa. Polttoainevero sensijaan tästä määrästä on noin 450 euroa, ja arvonlisävero sunnilleen 500 euroa. Maksan siis veroa 950 euroa vuodessa talon lämmittämisestä. Voimme tietenkin olla realisteja ja todeta, että a) arvonlisävero on kaikille sama (mikä on ihan totta) ja b) polttoaineverokin on puhtaasti fiskaalinen eikä edes pyri olemaan ohjaava vero.
Jos kuitenkin uskomme juhlapuheita ja pidämme lämmitysöljyn polttoaineveroa "haittaverona", niin tämä kyllä saattaa sangen kummalliseen valoon kivihiilen. Sen vero nimittäin on tonnia kohden 137 euroa, eli 13.7 senttiä kilo. Kilo hiiltä poltettuna tuottaa 3.6 kiloa hiilidioksidia. Jos tuottaisin samat hiilipäästöt polttamalla kivihiiltä, joutuisin maksamaan siitä veroja (ilman ALV:ia) noin 285 euroa. Valtion tasolla ollaan siis sitä mieltä, että kotitalouksien lämmityksessä tuottama hiilitonni on jotenkin maagisesti yli 70% pahempi kuin hiilivoimalaitoksen polttama hiili. Ja hyötysuhdetta en edes ottanut huomioon (eikä sitä tietenkään pitäisi ottaakaan huomioon). Asiaa voi tarkastella myös oiheisesta taulukosta, jossa näkyy vielä kirkkaammin tämä typeryys: hiilidioksidiveron tonnikohtainen hinta on ajoneuvojen polttoaineille: Dieselin "hiilidioksidivero" on noin 6 senttiä per kilo, kun se kivihiilelle on 0.02 senttiä. Toiset ovat siis tasa-arvoisempia kuin toiset.
Tässä näkyy myös se totaalinen urpoilu josta päästökaupan vastustajien argumenteissa on kyse. Todellinen ongelma ei ole päästökauppa ja yritykset hillitä hiilidioksidipäästöjä, vaan todellinen ongelma on mikromanagerointi, joka kohdistetaan pistemäisesti yksittäisiin paikkoihin niin, ettei haitan hinta todellakaan ole sama kautta linjan. Toki tämän voi kehystää niinkin, että veroja kerätään sieltä mistä rahaa saadaan ja ihmiset saadaan hyväksymään tällainen asia typerillä perusteluilla. Kivihiilen polttajilla on tehokkaat lobbarit kertomassa päättäjille miten koko yhteiskunta kaatuu, jos heitä verotetaan kuten tavallisia kansalaisia.
Tässä kohtaa ehdottaisin, että tehdään homma fiskaalisesti neutraaliksi niin, että sama määrä veroa kerätään, mutta niin että kaikkea hiilidioksidia verotetaan tarkalleen samalla summalla. Nokeavaa tai rikkipitoista polttoainetta voi toki verottaa hieman enemmän, koska siitä aiheutetaan haittaa muille. Tämän jälkeen markkinoiden voisi antaa hoitaa asian. Väittäisin että tuulivoiman suosio kasvaisi ihan ilman tukia. Ja bensakin halpenisi.
Ps. Tokihan tuo polttoaineveron ohjaus "toimii". Aion investoida muutaman satasen yläpohjan eristämiseen, koska sillä säästän parikymmentä prosenttia öljylaskusta vuodessa. Jos hinta olisi vähäisempi, niin tämä ei kannattaisi. Tämän asian moraalisena ongelmana kehystävät näkevät tässä jotain positiivista. Siis, että on erityisen hienoa että yksittäiset henkilöt tekevät "uhrauksia". Tämä on kuitenkin sellaista hyve-etiikkaa jota en voi yksinkertaisesti hyväksyä. Tosiasioilla ja seurauksilla on väliä, ei sillä, kuinka protestanttisesti uhraudumme jonkin "hyvän asian" eteen. Päinvastoin, moraalinen kehystäminen haittaa ongelmien ratkaisemista oikeasti, koska moraalinen kehystys antaa ihmisille tekosyyn olla piittaamatta asioista. Moraalihan on yksityisasia.
6 kommenttia:
On kenties ymmärrettävää, että valtio verottaa ankarammin yksityisasumisen lämmittämisestä kuin energian tuottoa teollisuudelle.
Tämän eriarvoisuuden syynä on EK:n ja kenties AY-liikkeen painostus. EK:n painostus on kuitenkin paljon merkittävämpää.
Suomessa mikään järjestö ei ole kapineteissa yhtä vaikutusvaltainen kuin EK.
Tietenkään ei ole. Mutta tämä on kamalan vahingollista noin kokonaisuutta ajatellen.
Ensinnäkin, EK on *olemassaolevien* yritysten edunvalvontajärjestö, ja vieläpä valvoo niiden etuja suunnilleen siinä laajuudessa miten isoja ja vakiintuneita nämä yritykset ovat. Esimerkiksi jos hiiltä verotettaisiin neutraalisti, isoimmat häviäisivät mutta jotkut muut voittaisivat. Kaasua yliverotetaan myös siksi, että se tulee pitkälti Venäjältä.
Kivihiilen hinnannousu johtaisi siihen, että sähkön hinta kyllä nousisi. Samaan aikaan tuuli-, vesi-, ja ydinvoiman tuottajien marginaalit paranisivat. Näistä tuulivoiman investoinneissa näkyisi sellainen tervehtyminen, että erilaisten hölmöjen tukien vähentäminen tulisi kysymykseen. Ydinvoimassa taas kannattavuuden lisääntyminen saisi energiayhtiöt haluamaan lisäinvestointeja. Sanomattakin selvää, että kannatan ydinvoiman lisärakentamisen *sallimista*. Paras tapa tukea näitä energiamuotoja olisi tasoittaa verokuorma eri polttoaineiden välillä.
Suomessa poltettiin vuodessa viimeisimmän tilaston mukaan 3.4 miljoonaa tonnia hiiltä, kun öljyä toimitettiin suomeen noin 10 miljoonaa tonnia. Öljystä täytyy muistaa että sitä kaikkea ei suinkaan poltettu. Jos nyt kuitenkin oletettaisiin, että se kaikki poltettiin, niin edes se, että tasattaisiin hiilidioksidivero öljyn ja hiilen kesken niin että se olisi sama pääsettyä hiilitonnia kohden tuoton pysyessä samana, niin näillä luvuilla a) sähkön hinta nousisi, mutta raha menisi pääosin päästöttömän energian tuottajille ja b) öljytuotteiden hinta hieman laskisi. Kuluttaja hyötyisi, koska suurin osa kuluttajista pistää enemmän rahaa öljytuotteisiin kuin sähköön.
Vesivoima on CO2-vapaasta energiasta kaikista ongelmallisinta. Vesivoima on tuhonnut Suomen vaelluskalakannat lähes täysin, ja muutenkin jokiekosysteemit ovat kärsinet.
En tiedä pitäisikö tällä perusteella määrätä vesivoimalle haittavero.
Toki suurin osa suomalaisista ei pidä vaelluskalakantoja arvokkaina, ja kannatta vesivoima lisäämistä.
Iso osa ihmisistä ei pidä CO2-päästöjä ongelmana, he luultavasti haluaisivat lisätä hiilen ja erityisesti kotimaisen turpeen polttoa.
Energiakysymyksessä joudutaan ratkomaan tällaisia ongelmia jatkuvasti.
Jos markkinat määräisivät vapaasti energian hinnan ilmanhaittaveroja tai päästökauppaa, niin fossiilisi erityisesti halpaa kivihiiltä käytettäisiin nykyistä enemmän.
Kivihiilen pitäminen markkinoilta pois vaatii valtioiden interventiota. Kivihiili on halvinta mitä löytyy ja sitä on todella rutkasti. Teollisuus käyttäisi sitä, jos markkinat toimisivat täysin vapaasti.
Vesivoima on hyvä esimerkki taas sellaisesta energiantuotannosta, jossa toimii paljon paremmin se, että sen lisärakentaminen yksinkertaisesti kielletään. Itsekin vastustan vesivoiman lisärakentamista, joten olen indifferentti sen suhteen miten vesivoimaa tulisi verottaa. Periaatteessa sitä voidaan verottaa ihan miten paljon tahansa kunhan se pysyy kannattavana.
Minusta kivihiiltä ei tarvitse saada pois markkinoilta, vaan ainoastaan pitäisi kohdella kivihiiltä ja muita hiilidioksidipäästöjä tarkalleen samalla tavalla ja antaa markkinoiden toiminnan ratkaista mikä on tehokkain tapa vähentää päästöjä.
Kihiviilihän pidetään nykyisellään keinotekoisesti *halvempana* kuin muita energianmuotoja. Kivihiilen poltolle asetetut verot ovat hyvin alhaiset verrattuna kaasuun ja öljyyn, puhumattakaan esteistä joita on asetettu ydinvoimalle. Erityisesti hyötöreaktoriteknologian edestä pitäisi raivata esteitä toden teolla. Kun ydinvoimaa aikaisemmin kehitettiin, niin kevytvesireaktoreihin päädyttiin lähinnä siksi että niistä saa kätevästi plutoniumia. Nykytilanteessahan plutonium olisi muuten tietysti ihan OK polttoaine, mutta on aika paljon kaikenlaisia riskejä siitä että se päätyy vääriin käsiin.
Torium-syklillä ei tällaista riskiä ole. Lisäksi sen avulla voidaan merkittävästi vähentää nykyisten voimaloiden käytetyn polttoaineen ongelmia. Siksi minusta olisi Suomelle hyvä idea koettaa saada aikaan "vientiteollisuus", jossa maksusta otetaan vastaan käytettyä polttoainetta ja tehdään siitä vähemmän vaarallista.
Rakentamisessa se on juuri tätä lainsäädännön kanssa. Pahoin epäilen, että muillakin aloilla.
Espanjasta:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013111417718633_ul.shtml
Espanjassa valtio on lirissä alijäämiensä kanssa, joten kaikki keinot on otettu käyttöön. Tuo aurinkoenergian verottaminen on kyllä irvokasta. Se on vähän niinkuin verotettaisiin sadevedestä...
... http://www.businessinsider.com/new-rain-tax-makes-a-splash-in-maryland-2013-4
Tosin, mainitulla verolla on lopulta huomattavasti Espanjan aurinkoveroa parempi perustelu: Kiinteistönomistajan täytyy joko maksaa siitä, että hänen tontiltaan valuu sadevettä yleisiin sadeviemäreihin tai pitää huoli että vesi imeytyy maahan. Itse sateesta ei sinänsä tarvitse maksaa.
Lähetä kommentti