tag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post8811167436149472097..comments2023-11-15T11:12:15.983+02:00Comments on T13-d3-m135: Velka.Tiedemieshttp://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-28604851601662710672016-01-18T16:14:02.289+02:002016-01-18T16:14:02.289+02:00Muuttuuko analyysissäsi mikään, kun ajatellaan, et...Muuttuuko analyysissäsi mikään, kun ajatellaan, että suurin osa nykyajan velasta on fiat-rahalla tehtyä velkaa, eli kun minä marssin pankkiin hakeakseni asuntolainaa, niin suurelta osin se pankin myöntämä asuntolaina ei koostu siitä, että joku jossain päin maailmaa olisi tallettanut oikeasti lisäarvoa tuottamalla tienaamansa rahan pankkiin, jonka tämä lainaa eteenpäin, vaan pankki lainaa keskuspankin liikkeelle laskemaa rahaa, joka on ns. luotu tyhjästä? <br /><br />Kun tätä fiat-rahaa hölskyy erinäköisillä finanssimarkkinoilla puolelta toiselle, niin se itsessään aiheuttaa eräänlaista epävakautta, josta saimme kokea 2008. Vaikka siis pelkästäään velkaantumisen kannalta on tosiaan yhdentekevää, miten paljon globaalisti on velkaa, kun sen nettomäärä on kuitenkin aina nolla, niin finanssisysteemin vakauden kannalta sillä lienee merkitystä, onko velkaa 1x, 10x tai 100x koko talousjärjestelmän koko. Jos velkaa on 100x talousjärjestelmän koko, niin pelkästään se, että 1% veloista jää maksamatta tarkoittaa sitä, että talousjärjestelmä kärsii koko volyyminsä suuruisen shokin, mikä puolestaan voi johtaa koko velkajärjestelmän jäätymiseen. <br /><br />Toinen juttu on sitten se, että mainitsemasi konkurssit ovat minustakin ok silloin, kun puhutaan henkilöistä ja ehkä pienistä firmoista, joilla ei ole mahdollisuutta heiluttaa koko systeemin vakautta, mutta jos puhutaan pankkien konkursseista, niin niiden kohdalla ongelma on siinä, että pankkien ollessa tarpeeksi suuria niiden vaikutus ei jää vain siihen, että osakkeenomistajien omistuksen arvo nollataan ja velalliset jakavat, mitä jaettavissa on, vaan niillä on vakavia vaikutuksia ympäröivään talouselämään, minkä vuoksi valtiot ryntäävät pelastamaan pankit siinä vaiheessa, jos tuollainen konkurssi uhkaa (Islanti lienee tästä merkittävä poikkeus).Samppahttps://www.blogger.com/profile/14623367317503970166noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-7387380142101053192015-12-13T17:12:32.687+02:002015-12-13T17:12:32.687+02:00Juha. Laitan sulle viestiä muuta kautta. Juha. Laitan sulle viestiä muuta kautta. Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-48592613900051757532015-12-11T10:21:19.427+02:002015-12-11T10:21:19.427+02:00Mihin muutat ja kenen kanssa - ja kenen kanssa et?...Mihin muutat ja kenen kanssa - ja kenen kanssa et? Mitä siellä siis tapahtuu?<br />Juhahttps://www.blogger.com/profile/10662895035612539842noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-61983423724110608442015-12-01T13:11:38.410+02:002015-12-01T13:11:38.410+02:00Kuten yllä totesin, se, että velka sinänsä ei ole ...Kuten yllä totesin, se, että velka sinänsä ei ole huono asia, ei tarkoita että liika velka ei olisi huono asia. Tämä on vähän kuin sanoisin että käsitys että vesi on jotenkin valtavan suuri terveysriski, on mielikuvituksen tuote, niin vastaisit että kyllä Suomessa satakunta ihmistä vuodessa hukkuu.<br /><br />Tottakai vesi tappaa jos sitä vetää henkeen riittävästi.<br /><br />Aivan samoin, tottakai jos tekee velkasitoumuksia liikaa, niin joutuu ennen pitkää tilanteeseen jossa ei ole varaa maksaa, ja siitä seuraa sitten muita ongelmia, kuten että menettää velan vakuudet, luottotietonsa jne. <br /><br />Kuitenkin esimerkiksi ns nettovelka on globaalisti aina tasan nolla, koska velalla on aina velallinen ja velkoja. Velka on näiden kahden välinen suhde, jossa velallinen on tehnyt jonkinlaisen sitoumuksen maksa tulevaisuudessa joku summa. Yleensä myös on jokin laki tai jokin sopimuspykälä, mitä tapahtuu jos tätä sitoumusta ei pysty täyttämään. Tämän sitoumuksen täyttymättömyyden pelko on se, mikä saa aikaan velka-alarmismia.<br /><br />Se, mitä yritän sanoa on, että siitä että velka jätetään maksamatta ei seuraa mitään "objektiivisesti" pahaa, vaan ainoastaan velkoja joutuu pettymään ja velallisen luotto menee. Näin sen kuuluukin olla. Suuri velan määrä taloudessa tarkoittaa että erilaisia ajan yli tehtyjä sitoumuksia on paljon. Jos niistä isoa osaa ei voida täyttää, niin moni velkoja joutuu pettymään ja moni velallinen menettää luottokelpoisuutensa. <br /><br />Mutta reaalitaloudelle tämän vaikutukset ovat mielikuvituksen tuotetta. Velka ei ole mitään "objektiivista" vaan se on mielikuvituksen tuote, toisin kuin joko kone, laite, kulutustavara tai muu reaalinen omaisuuden laji. Kaikki pääoma on *rahalliselta* arvoltaan tällä tavalla mielikuvituksen tuotetta. <br /><br />Velka sinänsä on siis vain sitä että on tehty vaihtokauppa josta joku osa on vielä jäänyt toteutumatta. Ei sen kummempaa. Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-24846352954559406912015-11-30T00:59:20.736+02:002015-11-30T00:59:20.736+02:00> Se, mitä yritän tällä sanoa on, että sanan &q...> Se, mitä yritän tällä sanoa on, että sanan "velka" huono kaiku on puhtaasti mielikuvituksen tuote.<br /><br />Ei minusta. Velasta, siis liiasta velkaantumisesta, on kyllä useinkin saatu kärsiä ihan oikeasti. Viimeisimpänä esimerkkinä valtioiden sarjassa Kreikka.<br /><br />Ja tietysti myös monet, monet yksilöt ovat joutuneet pulaan velkojen takia. Tämä ei ole mitään mielikuvitusta.pjthttps://www.blogger.com/profile/10222012841171277081noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-83797922931380772692015-11-26T23:17:08.175+02:002015-11-26T23:17:08.175+02:00Kannattaa myös lukea Debt: The First 5000 Years. S...Kannattaa myös lukea <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Debt:_The_First_5000_Years" rel="nofollow">Debt: The First 5000 Years</a>. Siinä esitetään varsin mielenkiintoinen näkökulman velan historiaan. Ja samalla vähän kaiken muunkin historiaan vähän vaihtelevalla menestyksellä.adeushttps://www.blogger.com/profile/01992672132384267439noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-29350340941402719112015-11-26T16:22:48.008+02:002015-11-26T16:22:48.008+02:00Martin Armstrong käsittelee velkaa erittäin hyvin ...Martin Armstrong käsittelee velkaa erittäin hyvin sekä <a href="http://www.armstrongeconomics.com/" rel="nofollow">yrityksensä kotisivuilla</a> että tässä erinomaisessa elokuvassa <a href="http://forecaster-movie.com/en/the-movie/" rel="nofollow">Forecaster</a>. Jos ei jaksa koko elokuvaa katsoa (<a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/28/docventuresin-viikon-leffa-forecaster" rel="nofollow">suomeksi Ylellä</a>) niin viimeinen 15 minuuttia kannattaa.<br /><br />Olen joskus miettinyt, että onko muslimien yleisesti ja erityisesti arabien ongelmien taustalla juuri tuo pyrkimys velattomaan yhteiskuntaan, kuten Ceaucescun Romaniassa. Kun katselee karvakourien menoa, niin joka jätkä asuu vuokralla yhteiskunnan tuilla, mutta auton pitää olla hieno. Tai ainakin beeämvee. Länsimaiden siunaus on, että meillä saa lainaa, sillä muuten meidänkin materiaalinen elintaso olisi ehkä jotain 80-luvun alun luokkaa, edelleen.<br /><br />Kumitonttuhttps://www.blogger.com/profile/16384728864925140837noreply@blogger.com