tag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post3637171093946031182..comments2023-11-15T11:12:15.983+02:00Comments on T13-d3-m135: Uskonnosta.Tiedemieshttp://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comBlogger69125tag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-89308666477370002062009-04-20T12:40:00.000+03:002009-04-20T12:40:00.000+03:00Kiintoisaa.
Mutta onko sinulla, Tm², mielessä jok...Kiintoisaa.<br /><br />Mutta onko sinulla, Tm², mielessä jokin erityinen määritelmä "uskonnollisuudelle", ja jos, niin mikä, ja jos, niin ajatteletko, että kaikilla uskonnoilla on jokin sama ydin, olemus? Mikä se olisi?Kapinaliittohttps://www.blogger.com/profile/06515360659643957778noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-52719496949665503472009-04-17T23:42:00.000+03:002009-04-17T23:42:00.000+03:00Jukka -- kiitos vinkistä. Durkheim hyppäsi just tu...Jukka -- kiitos vinkistä. Durkheim hyppäsi just tulevaisuusluettava-kirjalistani kärkeen.<br /><br />Markku: "<I>Joo, ihan mielenkiintoista mutta epärelevanttia sen kannalta mitä olin väittämässä</I>."<br /><br />Niin. Ylläripylläri sinällään, että Utumies eksyi taas aiheesta. <br /><br />Suoraan sanoen en tiedä tarpeeksi suomalaisesta kirkkohistoriasta kommentoidakseni viimeisiä viestejä. Oma kiinnostukseni on ollut siellä anglikaanisessa kirkossa (=early modern state ja sen kätyrit) ja sen vainoamissa hurmahengissä, puritaaneissa. Puritaanithan sitten seilasivat lahden taa ja loivat perustan amerikkalaiselle yhteiskunnalle ja sille ominaisille uskonnollisuuden muodoille.<br /><br />Miten lie olisi käynyt, jos Paavo Ruotsalainen seuraajineen olisi purjehtinut Toukoliljalla uuteen maailmaan ja perustanut siirtokuntia sinne? Olisiko meillä nyt McDonaldsin sijaan maailmanlaajuinen LarsBurger-verkosto?<br /><br />Ja mihin seilaavat ituhippien vainotut laumat? Exodus kuuhun? Miten mahtaa rastatukka mahtua avaruuskypärään? Ja kasvaako kannabis kuun matalassa painovoimassa?<br /><br />Kierrätys nyt ainakin lienee tuolla ylhäällä suorastaan elämänehto.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-48676599344812718122009-04-17T12:59:00.000+03:002009-04-17T12:59:00.000+03:00"Körttipapejahan pantiin viraltakin? Mutta vangitt..."Körttipapejahan pantiin viraltakin? Mutta vangittiinko heitä?"<br /><br />Paavo Ruotsalainen oli aikansa Halla-aho. Perusti liikkeen, viranomaiset yritti estää liikettä leviämästä ja Ruotsalaista vietiin käräjille. Periaatteessa voisi olla mielenkiintoista verrata körttiläisyyttä ja halla-aholaisuutta. Molemmat syntyivät vastauksena yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja tunteeseen että eliittillä on salajuoni. Molemmpien liikkeiden kannattajat tuntevat että he näkevät totuuteen.Fangornhttps://www.blogger.com/profile/11060270065592592231noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-36368980903758439682009-04-17T12:52:00.000+03:002009-04-17T12:52:00.000+03:00Luonnonsuojelu on vähän huono aatepohjaksi, koska ...Luonnonsuojelu on vähän huono aatepohjaksi, koska se että luonto vaurioituu on luonnontieteellinen tosiasia. Esim. se miten ymmärrämme Itämeren saastumisen ja sen syyt, eli tarvittavat korjaavat toimeet, on suoraa seurausta tutkimustiedosta.<br /><br />Koska tämä on tieteellistä tietoa niin se on aina täydentyvää ja ehdollista, eli potentiaalisesti muuttuvaa. Eli luontouskovaisen pitäisi päivittää uskoaan jatkuvasti muuttuvan tieteellisen tiedon mukaan. Vähän niin kuin kristitty saisi vuosittain uuden raamatun.<br /><br />Tietoisuuus tästä kytköksestä tieteeseen mielestäni myös rokottaa viherosaston pahinta kiihkoilua vastaan. Mikä on hyvä asia.<br /><br />Uskonto on saanut varsinkin Amerikassa ikävän leiman, koska tietyissä fundispiireissä usko tarkoittaa käytännössä sitä että jossain toisaalla on Jumala, sunnuntaisin heilutaan halleluja, ja kirkko ei ikävästi syyllistä jäseniään:<br /><br />"In Pastor Ted's book Dog Training, Fly Fishing, & Sharing Christ in the 21st Century, he describes the church he thinks good Christians want. “I want my finances in order, my kids trained, and my wife to love life. I want good friends who are a delight and who provide protection for my family and me should life become difficult someday . . . I don't want surprises, scandals, or secrets . . . I want stability and, at the same time, steady, forward movement. I want the church to help me live life well, not exhaust me with endless ‘worthwhile’ projects.” By “worthwhile projects” Ted means building funds and soup kitchens alike. It's not that he opposes these; it's just that he is sick of hearing about them and believes that other Christians are, too. He knows that for Christianity to prosper in the free market, it needs more than “moral values”—it needs customer value." http://www.rickross.com/reference/fundamentalists/fund196.html<br /><br />Tällä ei ole mitään tekemistä ajattelevan kristillisen perinteen kanssa jonka keskeisiä arvoja on nöyryys, epäitsekkyys, jne.Teemuhttps://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-75666919455651008222009-04-17T11:07:00.000+03:002009-04-17T11:07:00.000+03:00Luulen myös että Suomen ja Ruotsin kutsuminen teok...Luulen myös että Suomen ja Ruotsin kutsuminen teokratiaksi ei ole kaukaa haettua. Körttiläisyyden voi varmaan nähdä kapinana teokratiaa vastaan? Ensimmäiset radikaalit opiskelijaliikkkeet eivät olleet AKS tai taistolaisuus vaan 1800-luvun korttiylioppilas-liike ? <br /><br />Körttipapejahan pantiin viraltakin? Mutta vangittiinko heitä? Pietistejä taidettiin vangita 1700-luvulla?Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-26299893658636288332009-04-17T11:01:00.000+03:002009-04-17T11:01:00.000+03:00"Protestanttinen minä on ikään kuin hengellisestik..."Protestanttinen minä on ikään kuin hengellisestikin vastuussa omasta kelpoisuudestaan myös sekulaarin yhteiskunnan jäsenenä."<br /><br />Ymmärtääkseni Suomenkin luterilaisen puolivirallisena kantana oli tuossa 1700-luvulta alkaen että ihminen pelastuu kun noudattaa maallisen regimentin eli laillisen valtiovallan säätämiä lakeja ja on kastettu.<br /><br />Kirkkolaitos kävi suhteellisen "ankaraa" sotaa hurmahenkiä vastaan, jotka olisivat tahtoneet korostaa suurempaa uskonratkaisua. <br /><br />Suomi ja Ruotsi olivat noina vuosisatoina käytännöllisesti katsoen teokratioita, joissa valtionpäämies oli myös kirkon pää ja papit seurasivat tarkkaan kylissä jos tuli jotain uusia ajatusvirtauksia, jotka voisivat heiluttaa järjestystä. Tätä taustaa vastaan ei ole kumma että pohjoismaat ovat sekularisoituneet.Fangornhttps://www.blogger.com/profile/11060270065592592231noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-69551132351270198172009-04-17T10:59:00.000+03:002009-04-17T10:59:00.000+03:00Siinäpä se -- ei niin. Mutta esimerkiksi katolisel...<I>Siinäpä se -- ei niin. Mutta esimerkiksi katoliselle instituutiolle ei mennä väittämään vastaan perinnesyistä. Sisäinen elämä on tässä kohtaa melko epärelevantti, relevanttia on esimerkiksi se, ettei italiassa pääse syntymään käytännön syistä sekulaaria yhteiskuntaa lainkaan.</I>Joo, ihan mielenkiintoista mutta epärelevanttia sen kannalta mitä olin väittämässä.Markkuhttps://www.blogger.com/profile/12459969689345560778noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-87019486909772716752009-04-17T10:43:00.000+03:002009-04-17T10:43:00.000+03:00Utumies, kiitos kirjasuosituksista.
Eräät uskonto...Utumies, kiitos kirjasuosituksista.<br /><br />Eräät uskontotieteilijät tuntuvat olevan hyvin otettuja myös yhdestä vanhasta funktionalistisesta klassikosta, jota tosin en ole itse lukenut kuin referaateista:<br /><br /><I>Elementary Forms of Religious Life</I>, Emile Durkheim.<br /><br />Durkheim oli muuten rabbin poika.<br /><br />DS Wilsonin Darwins Cathedral edustaa tavallaan jatkumoa Durkheimille, vaikka Durkheim ei käsittääkseni evoluutiosta piitannut kun taas Wilson on evoluutioteoreetikko. Wilson edustaa kuitenkin ryhmävalinnan renesanssia, joten Durkheim ja Wilson edustavat molemmat sitä kantaa että uskonnolla on ryhmän koheesiota kasvattava vaikutus - suorastaan voisi sanoa että uskonnolla on ryhmän koheesiota kasvattava <B>funktio</B>. Tai evoluution termiä käyttääkseni kyse on ryhmätason adaptaatiosta.<br /><br />Utumies:<br /><br /><I>Niinpä. Usein puhutaan ikään kuin nämä kaksi asiaa olisivat toistensa vastakohtia... Mitä ne eivät ole.</I>Juuri näin.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-36471320974552932492009-04-17T10:25:00.000+03:002009-04-17T10:25:00.000+03:00Heitä ei kiinnosta joku "Jumalan tahto" muita läns...<I>Heitä ei kiinnosta joku "Jumalan tahto" muita länsieurooppalaisia enemmän </I>.<br /><br />Siinäpä se -- ei niin. Mutta esimerkiksi katoliselle instituutiolle ei mennä väittämään vastaan perinnesyistä. Sisäinen elämä on tässä kohtaa melko epärelevantti, relevanttia on esimerkiksi se, ettei italiassa pääse syntymään käytännön syistä sekulaaria yhteiskuntaa lainkaan.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-64376418758162376222009-04-17T10:23:00.000+03:002009-04-17T10:23:00.000+03:00Pertti: Ymmärtääkseni protestanttisuus korostaa si...Pertti: <I>Ymmärtääkseni protestanttisuus korostaa sitä että ihmisellä on suora yhteys Jumalaan kun taas katolisessa kirkossa on välittäjillä (mediator) suurempi osa</I>.<br /><br />Tämä selittää paljon ihan tämänkin hetken ajattelueroja katolisten ja protestanttien välillä niin jenkkilässä kuin Euroopassakin. Katoliset papit ovat ihan oma maaginen kastinsa siellä, meillä he ovat tavallaan rabbeihin verrattavia laintulkitsijoita. Ja toisaalat protestanttisissa lahkoissa kuka tahansa voi olla taikavoimainen, siihen ei tarvita kirkko-instituution (vaan välittömän uskonnollisen yhetisön) siunausta.<br /><br /><I>Kuitenkin kalvinilaisuudessa ja sen myöhemmissä muodoissa kukaan ei voinut tietää onko Jumalan valittu vai ei ja sen saattoi vain päätellä ihmisen menestymisestä. Se lopulta tulkittiin siten että kuka menestyy taloudellisesti on Jumalan valittu. Tämä oli aika tehokas kannustin taloudelliseen yritteliäisyyteen</I>.<br /><br />Jepjep. Tämä on nimenomaan se juttu, mikä erottaa protestanttisen uskonnollisuuskäsityksen aika monesta muusta uskonnollisuuden muodosta. Protestanttinen minä on ikään kuin hengellisestikin vastuussa omasta kelpoisuudestaan myös sekulaarin yhteiskunnan jäsenenä. Ja tätä kautta korostuu henkilökohtainen mielipide ja yhteiskunnallisen vaikuttajan asema uskonnollisen viitekehyksen <I>läpi</I>.<br /><br />Jolloin juuri voidaan mitata melko ongelmattomasti henk. koht. uskonnollisuuden astetta yhteiskunnan uskonnollisuuden indikaattorina. mikä ei toimi esim. katolisessa ympäristössä, jossa joku muu mittari voisi olla tehokkaampi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-38504290770175052762009-04-17T10:16:00.000+03:002009-04-17T10:16:00.000+03:00Siihen etettä yhteisölliset arvot ja käytänteet ov...<I>Siihen etettä yhteisölliset arvot ja käytänteet ovat pitkälti katolilaisuuden määräämiä. Protestanteilla on tapana mitata uskonnollisuutta henkilökohtaisella vakaumuksella. Se on atavllaan koko protestanttsuuden idea. Katolilaisuudessa tämä ei ole koskaan ollut keskeistä. Italialaiset usein epäilevät usein uskonnollisia 'totuuksia' yksityishenkilöinä, mutta juhlistavat uskonnollista perinnettä arjessaan. Ja poliittinen päätöksenteko myötäilee tätä linjaa.</I>Italialaiset eivät tuon siteeraamani kyselytutkimuksen mukaan ole yhtään uskonnollisempia kuin muutkaan länsieurooppalaiset. Heissä ei ole enempää uskontoa "erittäin tärkeänä" pitäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että he yhtä jättävät yhtä usein huomiotta uskonnon henkilökohtaisissa elämänvalinnoissaan. Heitä ei kiinnosta joku "Jumalan tahto" muita länsieurooppalaisia enemmän.Markkuhttps://www.blogger.com/profile/12459969689345560778noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-28652850146946052762009-04-17T10:15:00.000+03:002009-04-17T10:15:00.000+03:00Protestantti toki painottaa usein henkilökohtaista...<I>Protestantti toki painottaa usein henkilökohtaista menestystä ja yritteliäisyyttä mutta yhteisön paine oli Geneven ja Massachusetts Bayn teokraattisissa protestanttivaltioissa kuitenkin erittäin kova</I>.<br /><br />Niinpä. Usein puhutaan ikään kuin nämä kaksi asiaa olisivat toistensa vastakohtia... Mitä ne eivät ole.<br /><br />Kannattaa ehdottomasti lukea alan klassikko, Max Weberin 'Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki' (Die protestantische Ethik und der Geist des Kapitalismus, 1904). Jostain syystä tämä kirja on kestänyt ihan hirvittävän hyvin aikaa. Myös Stephen Greenblattin 'Renaissance Self-Fashioning: From More to Shakespeare' (1980) käsittelee aihetta omalta kannaltaan.<br /><br />Eamon Duffyn hiukan tuntemattomapi 'The Stripping of the Altars: Traditional Religion in England, c. 1400 – c. 1580' (Yale: Yale University Press, 1992) selventää osaltaan pohjoiseurooppalaisen uskonnon modernisaatipaineita.<br /><br />Kaikissa näissä lähdetään siitä, että uskonnollisuus uudelleensijoitetaan yksilön sisään aivan uudella tapaa. Toki katolilaisuudessakin oli omat identiteetinrakennusvälineensä (mm. rippi-instituutio), mutta niihin liittyi aina tiettyä rituaalinomaisuutta. Ja vastauskonpuhdistuskin uudisti ensisijaisesti yhteisön hierarkiaa eikä yksilön sisäisyyttä. Mutat tässä taas tullaan kysymykseen siitä, mikä ylipäätään on modernisaatiota: yksilön autonomian lisääntyminen sisäisten jännitteiden korostumisen kautta vai uskonnon muokkaaminen osaksi modernisoituvaa yhteiskuntaa.<br /><br />Ja ylipäätään kannataa lukea ihan suoraan Lutherin ja Kalvinin sekä heidän välittömien seuraajiensa omia tekstejä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-84522621545133745852009-04-17T10:07:00.000+03:002009-04-17T10:07:00.000+03:00""Protestanteilla on tapana mitata uskonnollisuutt...""Protestanteilla on tapana mitata uskonnollisuutta henkilökohtaisella vakaumuksella"<br /><br />Hmm. En ole täysin samaa mieltä. Mihin tuo väite oikeastaan perustuu ?"<br /><br />Ymmärtääkseni protestanttisuus korostaa sitä että ihmisellä on suora yhteys Jumalaan kun taas katolisessa kirkossa on välittäjillä (mediator) suurempi osa. Katoliset lopultakin sovittivat vanhan juutalaisen ja roomalaisen pappiskäytännön yhteen ja joutui vasta kriisiin uskonpuhdistuksen aikana. Tosin nykyisin välittäjiä ovat ekonomistit jotka antavat vinkkejä talouden suunnasta. <br /><br />Kuitenkin kalvinilaisuudessa ja sen myöhemmissä muodoissa kukaan ei voinut tietää onko Jumalan valittu vai ei ja sen saattoi vain päätellä ihmisen menestymisestä. Se lopulta tulkittiin siten että kuka menestyy taloudellisesti on Jumalan valittu. Tämä oli aika tehokas kannustin taloudelliseen yritteliäisyyteen.Fangornhttps://www.blogger.com/profile/11060270065592592231noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-76063672508192029832009-04-17T09:54:00.000+03:002009-04-17T09:54:00.000+03:00"Protestanteilla on tapana mitata uskonnollisuutta..."Protestanteilla on tapana mitata uskonnollisuutta henkilökohtaisella vakaumuksella"<br /><br />Hmm. En ole täysin samaa mieltä. Mihin tuo väite oikeastaan perustuu ? En halua tyrmätä sitä kokonaan kun en tiedä, mutta liittyykö tuo mnykyiseen protestantismin tilaan (Suomi, Ruotsi,...), siihen että protestantit olivat usein kauppiaita vai mihin ?<br /><br />Protestantismi kalvinilaisessa, puritanistisessa ja anabaptistisessa muodossaan on tavallaan ääriyhteisöllistä - ainakin alunperin.<br /><br />Protestantti toki painottaa usein henkilökohtaista menestystä ja yritteliäisyyttä mutta yhteisön paine oli Geneven ja Massachusetts Bayn teokraattisissa protestanttivaltioissa kuitenkin erittäin kova. Ja niin on amishien ja hutteriittien yhteisöissä.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-45496283476585467932009-04-17T09:30:00.000+03:002009-04-17T09:30:00.000+03:00Olen muuten ihan samaa mieltä kuin Tommi tuosta To...Olen muuten ihan samaa mieltä kuin Tommi tuosta Toedemiehen lisäkommentin sivuuttamisesta.<br /><br />Liberaali, tai anti-konservatiivi, voi kannattaa kovempia rangaistuksia ja harjoittaa innokkaasti reserviläistoimintaa (=Utumiehen päiväpersoona). Itse olen sitä mieltä että vapautta pitää olla paljon ja näiden väljien puitteissa toimiminen on ok. Mutta myös sitä mieltä että yhteisö saa lyödä takaisin ja lujaa, jos siihen ilmenee tarvetta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-28336976149495318122009-04-17T09:27:00.000+03:002009-04-17T09:27:00.000+03:00Mihin perustuu käsitys, että nykyiset italialaiset...<I>Mihin perustuu käsitys, että nykyiset italialaiset olisivat mitenkään erityisen uskonnollisia?</I>Siihen etettä yhteisölliset arvot ja käytänteet ovat pitkälti katolilaisuuden määräämiä. Protestanteilla on tapana mitata uskonnollisuutta henkilökohtaisella vakaumuksella. Se on atavllaan koko protestanttsuuden idea. Katolilaisuudessa tämä ei ole koskaan ollut keskeistä. Italialaiset usein epäilevät usein uskonnollisia 'totuuksia' yksityishenkilöinä, mutta juhlistavat uskonnollista perinnettä arjessaan. Ja poliittinen päätöksenteko myötäilee tätä linjaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-47335724897038732282009-04-17T09:21:00.000+03:002009-04-17T09:21:00.000+03:00Konservatismissa ei tyypillisesti tunnusteta insti...<I>Konservatismissa ei tyypillisesti tunnusteta instituutioiden funktionaalista suhdetta yhteiskuntaan, vaan ne nähdään itsessään hyvinä. Tämäkään ei ole universaalia, jotkut konservatiivit tunnustavat funktionaalisuuden (kuten Jukka). Yhteistä on kuitenkin se, että funktiot ovat toissijaisia, koska tarpeettomaksi käyneitäkin instituutioita - ja jopa niiden pitämistä muodoltaan täysin samanlaisina - pitää puolustaa.</I>Toimivia instituutioita pitää minusta vaalia - samalla tavalla kuin vaikka yksilön toimivia elimiä pitää vaalia. Mutta jos joku instituutio menettää funktionsa, niin minusta instituutio sietää mennä roskiin. (Sanon tämän "sietää mennä roskiin" pitkin hampain ja kyynelet silmissä.)<br /><br />Konservatiivilla vain on yleensä pieni epäily siitä, onko instituutio jonka väitetään menettäneen funktionsa, todella menettänyt funktionsa.<br /><br />Uudistajalla on ehkä sisäsyntyinen taipumus nähdä instituutio turhana vaikka se ei olekaan turha ja konservatiivilla sisäsyntyinen taipumus nähdä instituutio hyödyllisenä silloinkin kun se on jo ajat sitten menttänyt funktionsa tai sellaista ei ole koskaan olutkaan ?Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-57851149238650598512009-04-17T08:49:00.000+03:002009-04-17T08:49:00.000+03:00Viimeinen kappale oli kiinnostava, siitä voisin lu...<I>Viimeinen kappale oli kiinnostava, siitä voisin lukea lisääkin. Mikä esimerkiksi on standardoitu uskonto (tarkoittaako standardi yhtä uskontoa per yhteiskunta vai tuottavatko rinnakkaiset standardit samassa yhteiskunnassa mainitut tulokset)?</I>Luulen sen tarkoittaneen jotain sellaista kuin mikä rooli luterilaisuudella on Pohjoismaissa nykyään. Aiheesta - siis nimenomaan uskonnon standardoiduuden positiivisista ulkoisvaikutuksista - on olemassa <A HREF="http://www.amazon.com/Society-without-God-Religious-Contentment/dp/0814797148" REL="nofollow">tuore kirja</A>. Siinä yhdysvaltalainen vakaumuksellinen ateisti ja sekularisti ylistää pohjoismaista tapakristillisyyttä lähes hengästyneenä maasta taivaisiin (<I>pardon the pun</I>).<br /><br /><I>Konservatismissa ei tyypillisesti tunnusteta instituutioiden funktionaalista suhdetta yhteiskuntaan, vaan ne nähdään </I>itsessään<I> hyvinä. Tämäkään ei ole universaalia, jotkut konservatiivit tunnustavat funktionaalisuuden (kuten Jukka). Yhteistä on kuitenkin se, että funktiot ovat toissijaisia, koska tarpeettomaksi käyneitäkin instituutioita - ja jopa niiden pitämistä muodoltaan täysin samanlaisina - pitää puolustaa.</I>Tämän kyllä varmaan moni konservatiivi kiistäisi. Konservatismin varsinaisessa yhteiskuntafilosofisessa teoriassa eräs vahvimmista keskenään kilpailevista tendensseistä on suuntaus, jonka mukaan konservatismi on "tosi" oppi juuri siksi, että toisin kuin liberalismi, sosialismi jne., se tunnustaa "oikealla", "todenmukaisella" tavalla nimenomaan instituutioiden funktionaalisen suhteen yhteiskuntaan. Instituutioita tulee palvoa uskonnollisesti, koska ne ovat funktionaalisia sillä hyvällä ja hyödyllisellä tavalla kuin ovat! Ajattelutapa on ollut ehkä vahvimmillaan angloamerikkalaisessa konservatismissa, mutta Suomessakin sitä ovat artikuloineet jotkut, esim. Vesa Vares (joka varmasti ei kyllä muotoilisi asiaa lainkaan samalla tavalla kuin itse tässä tein).<br /><br /><I>Ei ole inherentisti mitään syytä, miksi juuri konservatiivit olisivat ulkopoliittisesti "haukkoja" ja liberaalit "kyyhkyjä". Näin on historiallisista ja meemien kytkettyyteen liittyvistä syistä, mutta itse yhteiskuntakäsitykseen ei liity mitään sellaisia syitä, tai sellaiset syyt ovat verraten heikkoja.</I>Hyvä ja valitettavan vähän huomiota osakseen saanut pointti.Tommi Uschanovhttps://www.blogger.com/profile/02852865209279310471noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-23546990188036612432009-04-17T08:48:00.000+03:002009-04-17T08:48:00.000+03:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.Tommi Uschanovhttps://www.blogger.com/profile/02852865209279310471noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-45233690913789539622009-04-17T08:36:00.000+03:002009-04-17T08:36:00.000+03:00Markulle kiitos linkistä.
Siinä näkyy myös se, et...Markulle kiitos linkistä.<br /><br />Siinä näkyy myös se, että USA on outlaieri mitä tulee uskonnollisuuden ja varakkuuden negatiiviseen korrelaatioon.<br /><br />Toivonpa, että joku ei heitä tähän heti koommenttia siitä miten tämä on osoitus amerikkalaisten typeryydestä. Syvempi analyysi voisi tulla kyseeseen.<br /><br />Itse uskon kyllä Wilsonin ja Markun lailla että "ekosysteemi", joka muodostuu sekä liberaaleista että konservatiiveista, toimii paremmin kuin muunlainen ekosysteemi.<br /><br />Juutalaiset ovat muuallakin kuin USA:ssa ilmeisesti toimineet niin että on liberaalijuutalaisia ja on konservatiivijuutalaisia. Edelliset ovat pitäneet suhteita kantaväestöön, vaikuttaneet mediaan jne. ja jälkimmäiset ovat ylläpitäneet sukua. Se, onko juutalaisuuden tuplastrategia mikään strategia vaan puhdas sattuma, on minulle epäselvää. <br /><br />Se juutalaisten kulttuuripiirre että naisia naitetaan kantaväestön yläluokkaan todennäköisesti on tietoinen strategia luoda suhteita kantaväestöön ja turvata juutalaisten olemassaolo. Tästä oli saksalainen elokuvakin TV:ssä.<br /><br />Nainen menetetään yhteisöltä, koska hänen lapsistaan tulee kristittyjä. (Normaalisti juutalaisilla uskonto perustuu äidin uskontoon mutta tässä tilanteessa ilmeisesti äitikin kääntyy.)<br /><br />Toivottavasti tästä ei nyt joku ala huutaa että olen natsi ja keksin salaliittoteorioita. (Itse asiassa arvostan juutalasia syvästi.)Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-29698561828987711172009-04-17T08:26:00.000+03:002009-04-17T08:26:00.000+03:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-76400940975480816032009-04-17T00:46:00.000+03:002009-04-17T00:46:00.000+03:00Nykyinen konsumeristinen elämäntapa estää tehokkaa...<I>Nykyinen konsumeristinen elämäntapa estää tehokkaasti sen, että ihmiset kerkiäisivät tehdä lapsia nuorena. Ja naisilla taas tulee ikä toisessa päässä vastaan. Vaatimukset elintason suhteen plus siihen erottamattomasti liittyvä korkean kouluttautumisen tarve ovat todellinen syy sille, miksi teollisuusmaissa ei ehditä tuottaa juurikaan lapsia.</I>Pointti on se, että uskonto saa ihmisen käyttäytymään tuon trendin vastaisesti. Meikäläisillä lestoilla ja amerikkalaisilla evankelikaaleilla on keskimääräistä suuremmat perheet, koska heidän mielestään isot perheet ovat "Jumalan tahto". <br /><br /><br /><I>Italiassa, näennäisen läpihurskaassa katolilaisuuden keskusmaassa jossa ei edes voi erota kirkosta, on maailman alhaisin syntyvyys. Kivaa kaksinaamaisuutta. Puhutaan yhtä -- ei, kaupataan kolmanteen maailmaan yhtä mallia -- ja tehdään itse jotain ihan toista.</I>Mihin perustuu käsitys, että nykyiset italialaiset olisivat mitenkään erityisen uskonnollisia?<br /><br /><A HREF="http://pewglobal.org/reports/display.php?ReportID=167" REL="nofollow">Pew Global Attitudes Project -tutkimuksessa</A> selvitettiin mm. ihmisten uskonnollisuutta eri maissa. Haastateltavilta kysyttiin kuinka tärkeä uskonto heille on. Vastausvaihtoehtoina olivat "erittäin tärkeä", "jonkin verran tärkeä", "ei juurikaan tärkeä" ja "ei ollenkaan tärkeä". <br /><br />Italialaisista vastaajista 27% piti uskontoa "erittäin tärkeänä", mikä vastaus oli Britannian lukua alempi (neljästä suurimmasta Länsi-Euroopan maasta) ja vasta mediaanitasoa verrattuna jopa itäeurooppalaisiin entisiin kommunistimaihin. Euroopassa, kuten kaikkialla Euroopassa katolilaisuus on pystyyn kuollutta, jos sitä vertaa latinalaisamerikkalaisten tai afrikkalaisten katolilaisuuteen.Markkuhttps://www.blogger.com/profile/12459969689345560778noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-31842097041316049512009-04-17T00:43:00.000+03:002009-04-17T00:43:00.000+03:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.Markkuhttps://www.blogger.com/profile/12459969689345560778noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-89759401521141540302009-04-16T21:42:00.000+03:002009-04-16T21:42:00.000+03:00Kukaan ei ole sanonut että kaikki uskontokunnat ka...Kukaan ei ole sanonut että kaikki uskontokunnat kaikkina aikoina pitävät yllä korkeaa syntyvyyttä. Uskontokunnat ovat yhtä erilaisia kuin muutklin "eliöt". Uskontokunnat lisäksi muuttuvat syntyvyyden osalta koko ajan. Uskontokunnalla on elinkaarensa niin kuin jokaisella olevaisella.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-89490779492531203872009-04-16T21:01:00.000+03:002009-04-16T21:01:00.000+03:00Ei kai tätä tarvitse enää sanoa ääneen? Sanon kuit...Ei kai tätä tarvitse enää sanoa ääneen? Sanon kuitenkin, vaikka se onkin itsestäänselvyys:<br /><br />Nykyinen konsumeristinen elämäntapa estää tehokkaasti sen,e ttä ihmiset kerkiäisivät tehdä lapsia nuorena. Ja naisilla taas tulee ikä toisessa päässä vastaan. Vaatimukset elintason suhteen plus siihen erottamattomasti liittyvä korkean kouluttautumisen tarve ovat todellinen syy sille, miksi teollisuusmaissa ei ehditä tuottaa juurikaan lapsia.<br /><br />Italiassa, näennäisen läpihurskaassa katolilaisuuden keskusmaassa jossa ei edes voi erota kirkosta, on maailman alhaisin syntyvyys. Kivaa kaksinaamaisuutta. Puhutaan yhtä -- ei, <I>kaupataan</I> kolmanteen maailmaan yhtä mallia -- ja tehdään itse jotain ihan toista. <br /><br />Jos oikeasti haluaa beibibuumia, kannattaa tuhota infrastruktuuri ja laskea elintasoa. Silloin ihmisten on pakko tehdä jälkikasvua oman vanhuuden turvaksi. Ei tarvitse edes lisätä uskonnollisuuden vaikutusta.<br /><br />Mutta tämä on sitä vanhaa tuttua läppää. Suorastaan eläkeikäistä. <br /><br />Sinällään on ihan kiva että rikkaissa teollisuusmaissa lisäännytään niin vähän. Nyt kun vaan saataisiin sama kehityssuunta myös köyhempiin maihin. Ja sitä odotellessa ainakaan minua ei haittaa yhtään, että sieltä pumpataan itsekkäästi nuorta väkeä tänne kouluttautumaan. Tuoreita , innokkaasti uutta omaksuvia aivoja. Nam nam.Anonymousnoreply@blogger.com