tag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post3005697106880563886..comments2023-11-15T11:12:15.983+02:00Comments on T13-d3-m135: Älystä ja tropiikista.Tiedemieshttp://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comBlogger25125tag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-61690947748366570672012-01-08T17:19:23.094+02:002012-01-08T17:19:23.094+02:00Mikko totesi mm.: ... silloin kun on ratkaistava k...Mikko totesi mm.: <i>... silloin kun on ratkaistava kanta johonkin konkreettiseen kysymykseen, jostain aina pompsahtaa perusteluja jolla juuri tässä kysymyksessä joku muu periaate on tärkeämpi kuin aiemmin mainittu vasemmistolainen periaate.<br /><br />Samaa on tietysti vasemmalla suunnalla, mutta toisin päin. He sanovat toisinaan kannattavansa järkevyyttä ja kokonaistehokkuutta, mutta juuri tietyssä erityistapauksessa on olennaista miettiä uhrin asemaa ja siksi lähes mikä tahansa uhrin asemaa parantava toimenpide on oikein riippumatta sen kokonaiskustannuksista.<br /><br />... suurimmalla osalla ihmisistä on ristiriitaa sen välillä miten he toimivat, miten he itse ajattelevat toimivansa, ja minkälaisen kuvan he haluaisivat antaa muille omasta toiminnastaan. Ideologian empiirinen tutkiminen puolestaan osoittaa ristiriidan.</i><br /><br />Analyysisi on kirkasta asian suhteen.<br /><br />Tulipa sitten kuitenkin mieleen, että kun totesit että älykkyyttä vaativissa hommissa saa sinusta ehkä hiukan liikaakin palkkaa, oletko varma, että ihan oikeasti olet sitä mieltä ? :)Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-34428278926322161662012-01-04T01:20:19.899+02:002012-01-04T01:20:19.899+02:00Tuosta Feynmanista, Internetin mukaan (http://altu...Tuosta Feynmanista, Internetin mukaan (http://alturl.com/seiho) ko. ÄO-testi koostui ilmeisesti loogis-matemaattisesta ja verbaalisesta osiosta. Ehkä kielellisten kykyjen keskinkertaisuus painoi g:tä alas, sillä matemaattisestihan Feynman oli jo nuorena äärimmäisen lahjakas. Näin siis olettaen että matemaattisuus on vahvasti g-ladattua, kuten sanoit (tästä olisi mielenkiintoista nähdä jokin viite; mielenkiintoista, ei että väite olisi epäuskottava)Talamushttps://www.blogger.com/profile/06979587328189488463noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-49222861440135808762012-01-01T13:05:23.338+02:002012-01-01T13:05:23.338+02:00Tein joskus jonkin alkeellisen avaruudellisen hahm...Tein joskus jonkin alkeellisen avaruudellisen hahmottamisen testin ja sain siitä tulokseksi liki neljä keskihajontaa yli mediaanin (muistaakseni tulos oli 158, keskihajonnalla 15). Tämä saa minut uskomaan, että avaruudellinen hahmottaminen on todennäköisesti vähemmän g-ladattua kuin ne muut joita mitataan. (Tulos on siis liian korkea, en ole "oikeasti" noin älykäs)Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-46717985085358027172012-01-01T09:10:46.883+02:002012-01-01T09:10:46.883+02:00Pari linkkiä viime päiviltä aiheeseen liittyen:
W...Pari linkkiä viime päiviltä aiheeseen liittyen:<br /><br /><a href="http://gettingsmart.com/blog/2011/12/why-don%E2%80%99t-we-value-spatial-intelligence/" rel="nofollow">Why Don’t We Value Spatial Intelligence?</a><br /><br /><a href="http://chronicle.com/blogs/percolator/is-intelligence-in-the-genes/28096" rel="nofollow">Is Intelligence in the Genes?</a>Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-34561302928414486242012-01-01T07:23:45.936+02:002012-01-01T07:23:45.936+02:00LS, kiitos tästä tunnustuksesta.LS, kiitos tästä tunnustuksesta.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-6861289393722168212012-01-01T07:23:22.086+02:002012-01-01T07:23:22.086+02:00H-baari, älykkyys on yksinkertaisesti jonkinlaista...H-baari, älykkyys on yksinkertaisesti jonkinlaista säännönmukaisuuksien havaitsemista, mieleenpainamista, sen luotettavuutta ja nopeutta. Kömpelösti esitettynä tietokoneanalogiana, korkeampi älykkyys tarkoittaa ikäänkuin parempaa laitteistoa ajukopassa. Se on kuitenkin joskus vähemmän olennaista kuin ajettava softa tms. Analogia ei ole kovin tarkka, mutta tässä yhteydessä riittävän hyvä.<br /><br />G-tekijä, eli yleisälykkyys on tilastollinen ilmiö, joka aiheuttaa erilaisten testien - kuviopäättelyn, sanavaraston, jopa reaktionopeuden - korreloitumisen keskenään. Se ei ole mikään kovin ihmeellinen ilmiö sinänsä, eikä siihen liity mitään maagista. Olennaista (esimerkiksi Feynmanin kohdalla) menestymisen kannalta on se, mitä niillä aivoilla <i>tehdään</i>, ja tässä aivan ratkaisevassa asemassa ovat tietyt idiosynkraattiset tekijät, kuten se, että mielenkiinto kohdistuu tietyssä elämänvaiheessa juuri tiettyyn asiaan, ja saa ihmisen harjaannuttamaan jo taustalla olevaa erityispiirrettä. Matemaattinen lahjakkuus on erittäin g-ladattu, mutta esimerkiksi kuviopäättely on vielä enemmän.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-71719760507241104102011-12-31T18:28:33.743+02:002011-12-31T18:28:33.743+02:00Hauska yhteensattuma Jaskan kanssa. Minä jaoin Mil...Hauska yhteensattuma Jaskan kanssa. Minä jaoin Miltton Friidmanin blogissa vuoden kunniamainintoja ja Tiedemies sai vuoden kommentoijan tunnustuksen.LShttps://www.blogger.com/profile/01545920298138932477noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-48758283357545884842011-12-31T14:10:33.849+02:002011-12-31T14:10:33.849+02:00On varmasti totta että menestymiseen niin matemati...On varmasti totta että menestymiseen niin matematiikassa kuin fysiikassa tarvitaan paljon muutakin kuin pelkkää "älyä". ÄO:ta pidetään (väärin, tämä oli varmaan pointtisi) jonkinlaisena indikaattorina sille kumbi heebo A vai B selvityisi periaattessa paremmin jostain vaikeasta älyä vaativasta tehtävästä kuten perustutkimuksen tekemisestä. Jos nyt tämä ei ole (selvästikään) totta, niin mikä virka sillä lasketulla numerolla (ÄO) käytännössä oikein on? Mitä se kertoo ja mitä se ei kerro? Kertooko se vain kyvystä ratkoa ns. pikkupähkinöitä nopeasti?H-Baarihttps://www.blogger.com/profile/07190389308520568384noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-42637450383906414892011-12-31T11:03:09.375+02:002011-12-31T11:03:09.375+02:00Jaska, kiitän tästä tunnustuksesta. Itse en kyllä ...Jaska, kiitän tästä tunnustuksesta. Itse en kyllä pidä tekstiäni kovin laadukkaana edes suhteessa omiin kirjoituksiin, mutta kiva kuulla, että pidit siitä. <br /><br />Olen osapuilleen samaa mieltä kaikista esittämistäsi kommenteista.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-31413011285532815292011-12-31T10:13:10.946+02:002011-12-31T10:13:10.946+02:00Jaoin tälle kirjoitukselle blogissani Vuoden paras...Jaoin tälle kirjoitukselle blogissani Vuoden paras -virtuaalipalkinnon. Vuoden paras lukemani blogikirjoitus kaikki kirjoittajat, kirjoitukset ja kielet huomioiden. Kiitos.<br /><br />Teksti on täyttä asiaa, kommentoin vain joillakin lisähuomautuksilla:<br /><br />Meille kaikille on tuttu se väite, että koululahjakkuus ei ennusta menestystä - suuri johtaja tai tiedemies ei tule yleensä luokan fiksuimmasta vaan sieltä ylemmästä keskiluokasta. Tässä on tilastoharha. Priimuksia on vain yksi, mutta ylempään keskiluokkaan kuuluu kymmenen. Totta kai on todennäköisyydet summaten todennäköisempää, että se eniten menestynyt on joku näistä kymmenestä. Jos katsotaan mediaanimenestystä, niin olen aika varma (onkohan joku tätä tutkinut?) että fiksuin on paremmin menestynyt kuin se ylemmän keskiluokan mediaaniheppu.<br /><br />Koulutuksesta ja luokkajaosta sosiaaliekonomisen aseman kohottajana omakohtainen kokemus. Kun synnyin, koko suvussa (otanta >>100 henkeä, aina pikkuserkkuihin asti) ei ollut ainuttakaan ylioppilasta. Kummallakaan vanhemmalla ei ollut mitään ammattikoulutustakaan. Kyse ei ollut ällistä, vaan sosiaaliluokasta; pohjalla oltiin eikä edes oikein ymmärretty, miten sieltä pääsisi pois. Isä olisi halunnut minun menevän peruskoulun jälkeen kauppaopistoon, ei lukio ollut hänelle ykkösvalinta. En edes tuntenut ketään yliopisto-opiskelijaa ennen kuin menin armeijaan. Tuskin olisin suorittanut akateemista loppututkintoa, jos eläisimme täydellisessä luokkayhteiskunnassa. Toisaalta jos vanhempani olisivat olleet akateemisesti koulutettuja, olisin luultavasti jäänyt yliopistolle tutkijaksi, kuten proffa houkutteli. Sukurasite. Mietityttää vain, kuinka paljon lahjakkuutta menee hukkaan; eräs lähisukulaiseni on takuulla yhtä älykäs kuin minäkin, mutta päättötodistusta ei ole edes peruskoulusta. Omat lapseni ovat jo tässä suhteessa onnekkaammassa asemassa, itse olen ns. ensimmäistä sukupolvea.<br /><br /><i>(K)un näin eri koulutusohjelmien alimmat sisäänpääsyprosentit ja toisaalta työllistymisasteen valmistumishetkellä, ne näyttivät olevan negatiivisesti korreloituneita; huonoiten työllistäville aloille oli vaikeampi päästä.</i> No tämähän johtuu just siitä, että karsinta ns. koville aloille tapahtuu jo lukiossa. Valtiotieteelliseen voi pyrkiä kuka tahansa, mutta bioinformatiikkaan ei ole mitään asiaa ilman kovaa lukiopakettia. Hakijamäärien erot aiheutuvat lähinnä tästä. Luettelemistasi kolmesta alasta lääkis on ainoa, johon vaaditaan oikeasti jotain tiukkaa osaamista jo lukioaikana. Oikikseen mennään perslihaksilla ja psykaan testeillä. Lääkiksen suosio johtuu taas siitä, että siitä on viime aikoina jostain syystä tullut ahkerien lukio-opiskelijoiden suosikkiala.<br /><br />Sivistysporvarillinen ajattelu saa lämpimän kannatuksen. Maailman kaksi vaarallisinta eläintä ovat sivistymätön insinööri ja laskutaidoton humanisti.Jaska Brownhttps://www.blogger.com/profile/15120363685670179595noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-75966408242908290082011-12-31T07:46:55.625+02:002011-12-31T07:46:55.625+02:00Kumis, on tullut jo selväksi, ettet tykkää Odesta....Kumis, on tullut jo selväksi, ettet tykkää Odesta. En näe kauheasti pointtia siinä, että tuot sitä tässä kohtaa tuollaisella tavalla esiin. <br /><br />H-baari, tuo käsitys on se, joka minusta ihmisillä menee älykkyyden kohdalla pieleen, eli kuvitellaan, että se on jotain ihmeellistä keijupölyä. Jos Feynmanin ÄO oli se, mitä väitetään, hän oli silti älykkäämpi kuin 95 ihmistä sadasta. Fysiikkaa ja matematiikkaa tehdään muullakin kuin älyllä. <br /><br />Itseasiassa matematiikka on loppujen lopuksi melko yksinkertaista, jos siitä on kiinnostunut ja perehtyy johonkin tiettyyn teoriaan, niin älyä tarvitaan yllättävän vähän. Yllättävän siis siinä mielessä, ettei tarvitse olla mikään aivan poikkeuksellinen, kyllä tuon tasoinen älykkyys riittää ihan hyvin. Feynmanin (oletetun) ÄO:n omaava kaveri on keskimääräisessä lukioluokassa jos nyt ei priimus, niin hyvin pärjäävä ainakin. Ja jos ottaa huomioon Feynmanin henkilöhistorian, hänen kykyprofiilinsa ja kiinnostuksenkohteensa olivat ilmeisesti aika fokusoituneet, mikä tarkoittaa että hän on saanut joistain osa-alueista todennäköisesti huomattavasti heikomman ja joistain huomattavasti vahvemman tuloksen.<br /><br />Muutenkin, erityislahjakkailla ÄO on yleensä korkea, muttei välttämättä huikea. <br /><br />ÄO:n korostaminen tässä yhteydessä on vähän niinkuin yrittäisi esittää, että 200 senttinen koripalloilija on välttämättä huonompi kuin 215 senttinen. Ei se nyt ihan niin mene. Kumpikin on hurjan pitkä, näillä mitoilla usein ratkaisee jokin muu.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-69003897723311269202011-12-30T23:56:34.669+02:002011-12-30T23:56:34.669+02:00Mietityttää tosiaan että mitä ne ÄO-testit oikein ...Mietityttää tosiaan että mitä ne ÄO-testit oikein mittaavat kun niinkin matemaattisesti hillittömän lahjakas heebo kuin Feynman saa noinkin "huonon" tuloksen.H-Baarihttps://www.blogger.com/profile/07190389308520568384noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-63635487227300787292011-12-30T19:31:13.497+02:002011-12-30T19:31:13.497+02:00Mulle tulee tällaisista Soininvaaran älynpurkauksi...Mulle tulee tällaisista Soininvaaran älynpurkauksista mieleen <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Sivilikki" rel="nofollow">sivilikit</a>. Soininvaara on damin ja moronin välimaastossa:<br /><br /><i>uskovat kyvykkään eliitin tietävän, mikä on kansalle parasta</i>Kumitonttuhttps://www.blogger.com/profile/16384728864925140837noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-21470024637766171612011-12-30T17:42:34.133+02:002011-12-30T17:42:34.133+02:00Minusta todisteet puhuvat sen puolesta, että kerta...Minusta todisteet puhuvat sen puolesta, että kerta toisensa jälkeen eli <i>systemaattisesti</i> on paljastunut että joitakin poikkeuksia lukuunottamatta muuttujia ei vaan pystytä listaamaan tavalla joka tyydyttäisi tehokkuuden kannattajat.<br /><br />Siksi ainoa tapa edistää maailmankaikkeuden kokonaistehokkuusta on samanaikaisesti taktisesti vaatia tehokkuuden puolustajia listaamaan nuo tehokkuuskriteerit (aina voidaan osoittaa että jotain puuttuu) ja strategisesti vastustaa yleensäottaen vaatimusta tehokkuuteen.<br /><br />Tehokkuusihmisille eräs olennainen kriteeri on, että kaiken on oltava mitattavissa. Prosessi käynnistyy hyvässä tahdossa, mutta lopulta jokainen laadun mittaamiseen käytettävä kriteeri on olennaisilta osiltaan mahdotonta mitata. (Poikkeuksia on fyysisten esineiden suhteen, esim. hehkulamppu).<br /><br />Esimerkiksi käyvät vaikka yliopistot ja tehokkuus jossa on käynyt juuri näin. Ja jokaisessa kontekstissa jossa tehokkuusajattelua on tuotu mukaan on käytännössä tapahtunut sama prosessi.<br /><br />Oikeistolaisuus aiheuttaa aina katastrofaalista tehokkuuden heikkenemistä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-81740315153791181852011-12-30T17:29:45.697+02:002011-12-30T17:29:45.697+02:00En ole millään tavalla eri mieltä siitä, mitä sano...En ole millään tavalla eri mieltä siitä, mitä sanot putkimiehistä. Mutta <i>juuri siksi</i> tarvitaan muuttujia, joilla voidaan ennakoida tuottavuutta, eli ettei tarvitse häiritä työntekoa tuolla tavalla.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-63014713428472225382011-12-30T17:22:42.768+02:002011-12-30T17:22:42.768+02:00Ensinnäkin tuottavuuserot tietotyössä ovat kertalu...<i>Ensinnäkin tuottavuuserot tietotyössä ovat kertaluokkia suuremmat kuin ne ovat muunlaisessa työssä. Putkimieskin voi toki mokata ja tehdä kymmenien tuhansien vahingot, mutta putkimiehen työn (onnistuessaan) tuottavuuden erot ovat ehkä kymmenissä prosenteissa.</i><br /><br />Tietotyössä on merkittäviä tuottavuuseroja, ja väittäisin jopa että iso osa alan työntekijöistä oikeastaan tekee negatiivista työtä. <br /><br />Mutta putkimieskin voi esimerkiksi huomata ja varoittaa siitä, että putket tarvitsevat uudistamista tms., joka tulisi pidemmällä tähtäimellä erittäin kalliiksi jos se jäisi hoitamatta.<br /><br />Lähes aina kun sana tehokkuus otetaan mukaan keskusteluun, aletaan mitata "putkimiehen" työn tehokkuuta, jolloin "putkimiehelle" ei jää enää aikaa tehdä olennaisempia havaintoja, joilla voidaan välttää suuret ja kalliit putkivuodot ja vesivahingot, vaikka perustyö tapahtuukin nopeasti rutiinilla.<br /><br />Eli tässäkin "putkimiehen" näennäis-tehokkuuteen keskittyminen aiheuttaa kokonaistehokkuuden kannalta epäoptimaalisen ratkaisun. Ja tässä ei ole nyt kyse pelkästään siitä, että keksin näppärän esimerkin putkimiehistä, vaan ongelma on systemaattinen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-39520044391511859562011-12-30T16:59:56.749+02:002011-12-30T16:59:56.749+02:00Viime vuosina oma mielipiteeni suhtautumisessani ä...Viime vuosina oma mielipiteeni suhtautumisessani älykkyyteen on muuttunut melko paljon sekä työn että harrastusten kautta.<br /><br />Esimerkiksi tanssia harjoitellessa älystä voi olla hyötyä, koska älykäs ihminen tulee miettineeksi mikä on paras tapa harjoitella jne. Mutta itse tanssiessa ja jopa harjoittelussa liika älyn käyttö tulee helposti esteeksi. Kun yritän tehdä jotain kuviota, yritän mielelläni kontrolloida tilannetta sen sijaan että uskaltaisin antaa keholle tilaa yrittää ja korjata virheet.<br /><br />Eli äly on paitsi vahvuus samalla myös heikkous jos sitä yrittää käyttää myös silloin kun se ei ole hyödyksi. <br /><br />Ja samaa löytyy muistakin konteksteista: prokrastinaatio eli älyllinen tekosyiden kehittäminen kun pitäisi toimia, tai tunteiden analysointi ja kontrollointi kun pitäisi pikemminkin tuntea jne.<br /><br />Länsimaisessa yhteiskunnassa älyä yliarvostetaan, ja siksi älyn käytöstä maksetaan nähdäkseni suhteettoman paljon. (Mikä on meille älyhommissa oleville tietysti kannattavaa.) Mutta useimmissa ei-akateemisissa ammateissa tarvitaan myös tunnepuolta ja konkreettisia toimia, ja tasapainoa näiden välillä.<br /><br />Enkä tarkoita tätä nyt millään sellaisella lässyttävällä tätimäisellä tavalla jossa "ole yhteydessä tunteisiisi" jossa halitaan ja äly heitetään kokonaan romukoppaan. Ihan vain sitä että äly ei ole kaikki kaikessa edes ammateissa joissa ajatellaan yleisesti ottaen tarvitsevan vain älyä. Kuten esim. Feynmanin esimerkistä käy ilmi. Esimerkiksi äly on se, mitä sovelletaan intuitioon, mutta intuitio ei ole seurausta älystä.<br /><br />On huomattava, että persoonallisuustyypi jolla mieli on ylikorostunut ei ole välttämättä älykäs ihminen, ja älykäs ihminen ei ole välttämättä viisas ihminen. Viisas ihminen tietää sekä omat rajoituksensa älyn suhteen että tietää myös milloin tarvitaan älyä ja milloin jotain muuta.<br /><br />Ja päästään kysymykseesi: onko poliittisesti mielekästä kysymystä liittyen älyyn? Sanoisin että ei. Nykyisessä yhteiskunnassa jossa yllä esittämääni ei ymmärretä, en usko että olisi mitään järkevää poliittista kysymystä joka voisi viedä asioita järkevämpään suuntaan. Poliittinen kysymys on aina yksinkertaistus, ja tarvitaan edes hippunen järkeä taustalla ennenkuin voidaan yksinkertaistaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-52525186001843153002011-12-30T16:24:07.299+02:002011-12-30T16:24:07.299+02:00Joo. Tavallaan tämäkin menee ohi siitä, mitä yritä...Joo. Tavallaan tämäkin menee ohi siitä, mitä yritän itse tekstissä jotenkin tapailla; siis, että onko älykkyys lopulta sen suuresta ennustusvoimastaan huolimatta kovin relevantti käsite poliittisesti? <br /><br />Tekstissä en sitä kysy suoraan, mutta siis, onko mitään sellaista poliittisesti mielekästä kysymystä, jossa kysymyksiä ihmisten älykkyydestä, sen jakautumisesta ja periytymisestä tulisi huomioida jotenkin erikseen? Koulutuspolitiikassa on jotain sellaista, so. ei voida lähteä siitä, että kaikki laitetaan yliopistoon opiskelemaan, koska suurin osa ei kykene omaksumaan materiaalia. Mutta onko noilla älykkyyden ennustearvoilla suurta merkitystä?Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-42355691354324984942011-12-30T16:11:05.486+02:002011-12-30T16:11:05.486+02:00(Jos saan pyytää, voimmeko jatkaa tätä keskustelua...<i>(Jos saan pyytää, voimmeko jatkaa tätä keskustelua jossain toisessa foorumissa, koska tämä ei sivua kirjoituksen aihetta mitenkään?)</i><br /><br />OkAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-86454736238315077772011-12-30T16:10:45.167+02:002011-12-30T16:10:45.167+02:00Itse en kuitenkaan jaottele asioita niin, että jot...<i>Itse en kuitenkaan jaottele asioita niin, että jotenkin yksittäistapausten kohdalla tavoittelisin vasemmistolaisia poliittisia päämääriä, vaan katson, että jonkinlainen pitkän aikavälin paretotehokkuus, mahdollisimman laajasti hahmotettuna, on jonkinlainen perimmäinen päämäärä. Tässä suhteessa voitaneen sanoa, että näkemykseni on jollakin tapaa "oikeistolainen". En kuitenkaan esimerkiksi hyväksy oikeistolaisuuteen yleisesti liittyvää ja kuuluvaa moralismia tms. konservatiivisuutta.</i><br /><br />Jep. Kun itse puhun "oikeistolaisuudesta" tai "vasemmistolaisuudesta" tarkoitan nimenomaan, minkälaisiin tuloksiin henkilö päätyy eri kysymyksissä ja miten hän perustelee niitä.<br /><br />Eli ratkaisevassa asemassa ovat mielipiteet jotka esitetään konkreettisissa kysymyksissä -- tai vielä parempi jos on tekoja joita voimme tarkkailla. Ne paljastavat sen "ideologian" jota pidän todellisempana.<br /><br />En anna kovin paljon painoarvoa itse-identifioitumiselle tai periaatteille joita henkilö korostaa mutta joiden mukaan henkilö ei käytännössä kuitenkaan ota kantaa konkreettisissa kysymyksissä tai teoissa.<br /><br />Olen samaa mieltä kuin sinä mielipiteistäsi, sanoisin että sinun "oikeistolaisuutesi" tarkoittaa nimenomaan sitä että useimmissa konkreettisissa kysymyksissä ratkaiset pareto-optimaalisuuden tai tehokkuuden kautta, jotka ovat oikeistolaisia argumentteja. Tietysti on myös kysymyksiä jotka ratkaiset ns. vasemmistolaisemmin.<br /><br />Tämä tapa arvioida ihmisten ideologiaa on tietysti epäsosiaalinen, koska suurimmalla osalla ihmisistä on ristiriitaa sen välillä miten he toimivat, miten he itse ajattelevat toimivansa, ja minkälaisen kuvan he haluaisivat antaa muille omasta toiminnastaan. Ideologian empiirinen tutkiminen puolestaan osoittaa ristiriidan.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-22198227712616172202011-12-30T15:39:23.579+02:002011-12-30T15:39:23.579+02:00Mutta se, mitä sanot vasemmistolaisesta kontra oik...Mutta se, mitä sanot vasemmistolaisesta kontra oikeistolaisesta identifikaatiosta, on varmastikin totta. <br /><br />Itse en kuitenkaan jaottele asioita niin, että jotenkin yksittäistapausten kohdalla tavoittelisin vasemmistolaisia poliittisia päämääriä, vaan katson, että jonkinlainen pitkän aikavälin paretotehokkuus, mahdollisimman laajasti hahmotettuna, on jonkinlainen perimmäinen päämäärä. Tässä suhteessa voitaneen sanoa, että näkemykseni on jollakin tapaa "oikeistolainen". En kuitenkaan esimerkiksi hyväksy oikeistolaisuuteen yleisesti liittyvää ja kuuluvaa moralismia tms. konservatiivisuutta.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-9886822483892902352011-12-30T15:35:31.626+02:002011-12-30T15:35:31.626+02:00(Jos saan pyytää, voimmeko jatkaa tätä keskustelua...(Jos saan pyytää, voimmeko jatkaa tätä keskustelua jossain toisessa foorumissa, koska tämä ei sivua kirjoituksen aihetta mitenkään?)Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-85238029131335511862011-12-30T15:32:55.007+02:002011-12-30T15:32:55.007+02:00Olen sitä mieltä, että on olemassa tosiasioita, jo...Olen sitä mieltä, että on olemassa tosiasioita, jotka ovat tai eivät ole näin, jonkinlaisen annetun tarkkuuden rajoissa. Olen aina ollut sitä mieltä, ja olen tätä näkemystä aina myös puolustanut.<br /><br />En ole kuitenkaan sitä mieltä, että on olemassa näiden tosiasioiden -- siis asioiden jotka ovat niin tai näin tai eivät ole niin tai näin -- taustalla" oleva erillinen objektiivinen todellisuus, jolla on jokin toinen "parempi" tai "todempi" olemassaolon tapa, joka ikäänkuin sisältää vielä näitä ihmisten käsittämiä tosiasioita "todellisemmat" totuuden lähteet, joista nämä tosiasiat ovat ikäänkuin vain heijastumia. <br /><br />Kun ihmiset puhuvat "objektiivisesta" todellisuudesta, puhun mieluummin arkitodellisuudesta. Tosiasiat ovat arkitodellisuuden, siis meidän tässä ajatustemme, tietoisuutemme jne. ja tietysti myös diskurssimme, muodostamassa kokonaisuudessa julkilausumiamme asiantiloja, joiden voidaan ajatella vastaavan havaintojamme. Älykkyys on arkitodellisuudessa ilmenevä ilmiö, ja aivan erityisesti, sen näkee tilastollisista <i>tosiasioista</i>. <br /><br />Nämä tilastolliset tosiasiat eivät ole samalla tavalla "objektiivisia" kuin naivissa realismissa ajattelemme esimerkiksi esineiden "olevan". <br /><br />Jos - ja tässä en nyt myönny, vaan teen ajatusleikin - ajattelisimme jonkinlaisen objektiivisen todellisuuden, se olisi todellakin hyvin <i>hyvin</i> kummallinen. Siinä esimerkiksi kaikki se, mitä koemme konkreettiseksi on oikeastaan vain esim. sähkömagneettista vuorovaikutusta, sen "objektiivinen" luonne on lähestulkoon - ellei peräti jo periaatteellisessakin mielessä täysin - ihmisen käsityskyvyn tavoittamattomissa. Sen ominaisuuksista on melkein mahdotonta edes puhua. <i>wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen</i>.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-7774439532591157952011-12-30T15:10:13.731+02:002011-12-30T15:10:13.731+02:00Älykkyyden periytyvyydellä ja ennustusarvolla on t...<i>Älykkyyden periytyvyydellä ja ennustusarvolla on tosiasialuonne, ja se voi ja sen pitäisi, jossain määrin vaikuttaa käsityksiimme siitä, mitä tapahtuu, kun teemme niin tai näin, käytämme tämän tai tuon verran resuresseja.</i><br /><br />Tämä on muuten hauskaa. Oletko siis vaihteeksi sitä mieltä että <br /><br />(1) on olemassa todellisuus jolla on tosiasialuonne<br />(2) voimme tietää totuuden tuosta todellisuudesta<br />(3) tämän totuuden pitäisi vaikuttaa käsityksiimmeAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-79934629418684288952011-12-30T14:43:12.537+02:002011-12-30T14:43:12.537+02:00Minulla on sellainen käsitys että useaimmat oikeis...Minulla on sellainen käsitys että useaimmat oikeistolaiset nimenomaan kokevat olevansa "vasemmistolaisia" siinä mielessä että kokevat että ajattelevat välittävänsä köyhistä, tulojen tasaisesta jakautumisesta jne. (Tämä on tietysti eri asia kuin vasemmistolaiseksi identifioituminen.)<br /><br />Kuitenkin todellisuudessa, silloin kun on ratkaistava kanta johonkin konkreettiseen kysymykseen, jostain aina pompsahtaa perusteluja jolla juuri tässä kysymyksessä joku muu periaate on tärkeämpi kuin aiemmin mainittu vasemmistolainen periaate.<br /><br />Samaa on tietysti vasemmalla suunnalla, mutta toisin päin. He sanovat toisinaan kannattavansa järkevyyttä ja kokonaistehokkuutta, mutta juuri tietyssä erityistapauksessa on olennaista miettiä uhrin asemaa ja siksi lähes mikä tahansa uhrin asemaa parantava toimenpide on oikein riippumatta sen kokonaiskustannuksista.<br /><br />Luulen että tuo oma käsitys omasta "vasemmistolaisuudesta" (oikeaistolaisille) ja käsitys omasta "tehokkuuspyrkimyksestä" (vasemmistolaisille) on nimenomaan se, joka mahdollistaa olemasta näitä todellisuudessa. Jos ihminen näkee, ettei todellisuudessa ole mitä kuvittelee olevansa, joko on muutettava minäkuvaa -- ja hyvin harva oikeistolainen haluaa kokea itsensä ahneeksi -- tai muutettava käyttäytymistä.<br /><br />En nyt puhu sinusta erityisesti vaan yleisemmästä trendistä.Anonymousnoreply@blogger.com