tag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post2733169417136568906..comments2023-11-15T11:12:15.983+02:00Comments on T13-d3-m135: Tieteellinen maailmankuva, ja mitä se on?Tiedemieshttp://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-38738920976918139402011-06-10T18:25:09.711+03:002011-06-10T18:25:09.711+03:00Olen samaa mieltä, monet poliittiset kysymykset ov...Olen samaa mieltä, monet poliittiset kysymykset ovat tieteellisiä luonteeltaan. En usko, etenkään pohjoismaissa, ihmisten arvojen eroavan paljolti toisistaan, vaan ihmisen käsitys yhteiskunnan mekaniikasta (jota esim. taloustieteellisin metodein voi hyvin pitkälle tarkastella) on usein virheellinen. Uskon, että suurin osa ihmistä haluaisi maksaa vaikkapa bensasta mahdollisimman vähän ceteris paribus, mutta se ei tarkoita vielä, että hintakontrollit olisivat hyvä asia.<br /><br />Tai kuten Robin Hanson asian sanoi, <a href="http://www.overcomingbias.com/2011/02/against-diy-academics.html" rel="nofollow">against DIY academics</a>. Tuo lainattu Vladimirin artikkeli on itseasiassa vielä mielenkiintoisempi, ja kuten Robin Hanson asian sanoo: But if you must have reliable opinions, average expert opinions are probably still your best bet. Unless of course you have a prediction market available. :)<br /><br />Jotta pointtini ei jäisi turhan tylsäksi, sanottakoon, että akatemia (ts. tieteellinen konsensus) on silti moninpuolin ongelmallinen. Suurin osa näistä on tuosta Vladimirin artikkelista, mutta otetaan lisäsin pari omaakin:<br /><br /><b>Ideologiset biakset</b><br />Tämä koskee lähinnä yhteiskuntatieteitä, mutta varmasti tälläistä löytyy esim. ilmastonmuutostutkimuksesta.<br /><br /><b>Systemaattiset virheet</b><br />Etenkin tieteissä joiden tuloksia ei voi mitenkään mielekkäästi verifoida (sosiaaliset tieteet), on helppo rakentaa malleja, jotka "kertovat kaiken ja ei mitään" kuten Less wrongin artikkelissakin sanottiin. Makrotaloustieteen, psykologian jotain alueita, ja sosialogian alueita voisi varmaan kritisoida ja on kritisoitu tältä kantilta. Riittää kuin vain julkaisee informaatiota, joka miellyttää akateemisia auktoriteetteja tai konsensusta. Verifoimaton tiede on vähän kuin testaamaton ohjelmisto, ja kuka tahansa tietokoneinsinööri tietää miten hyvin testaamaton ohjelmisto toimii. <br /><br />Also <a href="http://gregmankiw.blogspot.com/2008/11/larry-vindicated.html" rel="nofollow">tieteiden älykkyysjakauma</a><br /><br /><b>Inertia</b><br />Hintasinglaalit siirätävät informaatiota erittäin nopeasti. Paradigmamuutos tieteellisessä konsensuksessa voi kestää vuosikymmeniä, mutta mikäli tieteentekijöillä olisi rahaa pelissä, voisi paradigmamuutos voisi tapahtua hyvinkin nopeasti.<br /><br /><b>Ennustemarkkinat</b><br />Mikäli tulos on jotenkin järkevästi mitattavavissa ennustemarkkinat ovat loistava ratkaisu, koska markkinat ovat ehkä tehokkain informaation arggregointijärjestelmä. Tässä mielessä pidän Hansonia älykkäänä ajattelijana, koska hän ei paitsi tee mielenkiintoisia tutkimuksia, hön ajattelee myös strategisesti: mikäli yksityissektorilla ennustemarkkinat osoittautuvat hyödylliksi ja suosituiksi, on hyvin mahdollista, että julkinen sektori tulee jossain välissä perässä (vrt. Internet).<br /><br />Asiaan liittyy myös hyvin Hansonin julkaisu <a href="http://hanson.gmu.edu/deceive.pdf" rel="nofollow">Are disagreements dishonest?</a>, mikä väittää, että samalla aprioreilla erimielisyydet ovat usein <i>erärehellisiä</i>. Omakin kokemus tukee tätä käsitystä.Arihttps://www.blogger.com/profile/05827770764242875617noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-65996158081253749822011-06-09T22:10:42.695+03:002011-06-09T22:10:42.695+03:00En ole kiinnostunut tässä kirjoituksessa uskontoti...En ole kiinnostunut tässä kirjoituksessa uskontotieteestä tai uskonnosta ilmiönä, vaan siitä, miten ihmiset muodostavat uskomuksiaan väittämiin. Nimitän "uskonnollisiksi" väittämiä, joiden totuusarvoon uskotaan samalla kiistäen niiden validoinnin mahdollisuus. <br /><br />Voimme tietysti nimittää tätä suhdetta väittämään joksikin muuksi, jos se jotenkin sinusta on sopivampaa. Olennaista on, että se ei ole tieteellinen. Minusta nimitys on riittävän hyvä.<br /><br />On mielipuolista sotkea käsitteistöä vain siksi, että "uskomus" so. käsitys jonkun väittämän luotettavuudesta ja sana "usko" omaavat täysin erilaiset merkitykset eri tilanteissa. <br /><br /><i>Tieteellinen maailmankuva selvästi väittää, että on parempi muuttaa omaa käsitystään uusien todisteiden valossa kuin pysyä vanhassa totuudessa</i>.<br /><br />Tieteellinen maailmankuva sanoo, että näin saadaan tarkempi käsitys tosiasioista. Tämä ei riko humen giljotiinia, koska tämä käsitys ei ole arvo, vaan käsitys siitä, miten väittämien luotettavuutta voidaan lisätä. Se ei sano, onko tällainen toiminta toivottavaa. <br /><br />Voimme tietenkin sopia, että tieteelliseen maailmankuvaan kuuluu myös tarkemman ja selkeämmän käsityksen tavoittelu arvona. En kiistä tätä sinänsä, mutta se on tämän tarkastelun kannalta epäolennaista. <br /><br />En esittänyt analogiaani tarkoituksenani väittää mitään tosiasiallista suoran demokratian kritiikkiä, vaan sen tarkoitus oli demonstroida, miksi asiantuntijuuden lyttääminen <i>kategorisesti</i> on typerää. Se on konservatiivien yleinen argumentti. <br /><br />Jos ihminen kiistää tosiasiaväittämiä siksi, että nämä sotivat hänen <i>arvomaailmaansa</i> vastaan, hän on yksinkertaisesti täysin sekaisin päästään. Valitettavasti suurin osa ihmisistä on tällä tavalla sekaisin päästään.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-86276546304576585692011-06-09T18:52:32.232+03:002011-06-09T18:52:32.232+03:00Uskonnollinen käsitys on jonkin sellainen käsitys ...<i>Uskonnollinen käsitys on jonkin sellainen käsitys asiantilan olemisesta tai olemattomuudesta, joka ei ole tieteellinen.</i><br /><br />Sun kannattais lukea se Pyysiäisen kirja Jumalten keinu, sillä käsityksesi uskonnosta poikkeaa merkittävästi siitä, miten se uskontotieteissä määritellään. Esimerkiksi, usko joulupukkiin ei ole uskonnollinen ilmiö, koska sitä ei ole tarkoitus ottaa vakavasti.<br /><br /><i>on lukuisia ihmisiä, joilla on käsitys, että mikään määrä hiilidioksidia ei missään nimessä ikinä voi mitään lämpenemistä missään aiheuttaa, ja joka väittää muuta, pitää viedä saunan taakse maanpetoksesta heti ammuttavaksi.</i><br /><br />Kuten itse hyvin tiedät, tämä kulkee juuri toisinpäin. Skeptikkoja ollaan oltu viemässä saunan taakse. Tuskin tarvitsee muistuttaa siitä vanhasta kirjoituksestasi ;)<br /><br /><i>Itse esimerkiksi olen siinä <b>käsityksessä</b>, että ihmisen tuottaman hiilidioksidin seurauksena meren happamuus on lisääntynyt (ja lisääntyy) ja että lämpötila on selvästi nousussa.</i><br /><br />Käsityksessä = uskossa<br /><br /><i>Tieteellinen maailmankuva ei sinänsä voi tarjota meille mitään arvoja eli käsityksiä siitä, tulisiko meidän preferoida tällaista maailmaa pikemmin kuin tuollaista.</i><br /><br />Ei ole totta. Tieteellinen maailmankuva selvästi väittää, että on parempi muuttaa omaa käsitystään uusien todisteiden valossa kuin pysyä vanhassa totuudessa. On arvo itsessään, että kykenee muuttamaan omaa käsitystään uuden tiedon valossa.<br /><br /><i>Humen giljotiinin hyödyllisyys</i><br /><br />Esimerkiksi ilmastonmuutoksen osalta se ei vaan toimi.<br /><br /><i>paheksun suuresti pyrkimyksiä suoraan demokratiaan; se antaa ymmärtää että taksikuski on yhtä hyvä asiantuntija kuin seismologi, kun arvioidaan onko jokin alue maanjäristysriskialuetta vai ei.</i><br /><br />Mitään kansanäänestyksiä moisesta ei kukaan ole järjestämässä - olkiukko puhtaimmillaan. Antiikin kreikan suora demokratia oli toimiva järjestelmä. Oma lähestymistapasi kyseiseen ongelmaan muistuttaa <a href="http://murphyssoninlaw.blogspot.com/2011/04/soininvaara-ja-medvedev.html" rel="nofollow">silovikkien ajattelutapaa</a>.Kumitonttuhttps://www.blogger.com/profile/16384728864925140837noreply@blogger.com