tag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post168840564653987023..comments2023-11-15T11:12:15.983+02:00Comments on T13-d3-m135: Kreikan meri.Tiedemieshttp://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comBlogger14125tag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-75273393327931274212009-12-17T19:23:41.411+02:002009-12-17T19:23:41.411+02:00Enkä väitä, että Litteraturwissenschaft tms. olisi...<i>Enkä väitä, että Litteraturwissenschaft tms. olisi jotenkin täysin turha ja tarpeeton. Se on vain jotain ihan muuta.</i><br /><br />Vankoin perustein voidaan väittää, että rajanvetoja <i>johonkin ihan muuhun</i> pitkälti tarkoittamassasi mielessä tehdään myös Literaturwissenschaftin tms. sisällä. Esimerkiksi jonkin runon säe- ja rytmirakenteen analyysi tai jopa siinä käytettyjen runokuvien tyypittely on luonteeltaan ja "tieteellisyydeltään" hyvin eriluonteista työtä kuin psykoanalyysivaikutteinen tulkintalorottelu saman runon sisällöstä.Panuhttps://www.blogger.com/profile/14926020651366624142noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-87210197517330457832009-12-17T01:02:24.268+02:002009-12-17T01:02:24.268+02:00Kehitelläkseni ja keventääkseni teemaa vielä hiema...Kehitelläkseni ja keventääkseni teemaa vielä hieman,<br /><i>teoreettinen <a href="http://panuhog.blogspot.com/2005/05/lem.html" rel="nofollow">jumalaattori</a></i> olisi kaiketi kone, joka kykenisi määrittämään kaikkien jollain tapaa kuvattavissa olevien tapahtumakulkujen (kaikkinäkevyys kieltämättä lisäisi tietojumalaattoreiden hyödyllisyyttä huomattavasti) <i>ceteris paribus</i> -todennäköisyydet ja osaisi kosmologisena GPS-navigaattorina myös neuvoa helpoimman tien annetusta lähtötilanteesta toivottuun lopputulokseen.Timohttps://www.blogger.com/profile/15367488957929472706noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-4253161168112923052009-12-16T13:02:53.319+02:002009-12-16T13:02:53.319+02:00Mielestäni teoriaa voidaan periatteessa ajatella &...Mielestäni teoriaa voidaan periatteessa ajatella "koneena", joka ratkaisee, onko jokin toinen "kone" mahdollinen annetulla alkuehdoilla. Kiehtova ja syvällinen metateoreettinen probleemi on, miten teorianmuodostuksen rajat ja laskettavuuden rajat suhtautuvat toisiinsa. En välittäisi jatkaa tästä pidemmälle, koska tunnet aihepiirin monin verroin paremmin kuin minä, mutta aihe on kiehtova.<br /><br />Joka tapauksessa olen taipuvainen liittämään Täydellisen Teorian Idean kysymykseen, onko jokin mielivaltainen lausejoukko P tosi multiversumista, jossa vallitsee runsauden periaate. Jumala tietää, sano. <br /><br /><i>wings</i>!Timohttps://www.blogger.com/profile/15367488957929472706noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-50510363982616215752009-12-16T08:30:07.272+02:002009-12-16T08:30:07.272+02:00Minusta Otso on eniten sen jäljillä, mitä yllä aja...Minusta Otso on eniten sen jäljillä, mitä yllä ajattelin. Yritin kömpelösti tekstissäni ja myöhemmin kommenteissani tuoda esille sitä, että "koneenrakennuskykyä" tiedonintressinä tms. ei välttämättä tarvitse pitää <i>parempana</i> kuin muuta tapaa tutkia asioita, mutta että se on kuitenkin puheenaiheena <i>relevantti</i>.<br /><br />En missään nimessä halveksi "ymmärryswisseschafteja", ne vain eivät ole <i>minun juttuni</i>, kun teen tutkimusta. Kun hahmottelen kömpelöitä tieteenfilosofisia ajatuksia, minulla on jotain muuta mielessä, siis yleensä tämä koneenrakennuskykyyn tähtäävä tutkimus.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-17151549115296356422009-12-16T05:09:04.560+02:002009-12-16T05:09:04.560+02:00Kuvaa siitä, mikä on ylipäätään (matematiikka!) ta...Kuvaa siitä, mikä on ylipäätään (matematiikka!) tai todellisuudessa (tiede!) mahdollista ja mikä ei, nimitetään myös <i>teoriaksi</i>. Toiset tieteet ovat erinäisistä (enimmäkseen teoreettisesti epäkiinnostavista) syistä teoreettisemmin painottuvia kuin toiset, mutta riittävän ylevien teoreettisten kokonaispäämäärien kontemplointi huojentaa toivoakseni tiedemiehenkin (tai Tiedemiehen, joka verhoaa idealisminsa varsin läpinäkyvästi hyötydiskurssin harsoon) mieltä; lieneehän selvää, ettei tarpeeksi teoreettisen tieteenfilosofin tarvitse ajatella tiedepolitiikkaa eikä tieteenhistoriaa, ainakaan kontingenteilta osin.Timohttps://www.blogger.com/profile/15367488957929472706noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-12137904704692338352009-12-15T22:04:29.050+02:002009-12-15T22:04:29.050+02:00Kirjallisuuden, mannerlaattojen ja alkulukujen tut...Kirjallisuuden, mannerlaattojen ja alkulukujen tutkimus on prima facie ihan eri juttuja. Mutta on osoittautunut yllättävän vaikeaksi kirjoittaa auki miksi ja kuinka. Tärkein ero on kuitenkin hyvän ja huonon tutkimuksen metodologinen ero, ei todellisuuden alueiden ontologinen erottelu.Mattihttps://www.blogger.com/profile/12818860099536321756noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-28442562877265549322009-12-15T17:07:58.847+02:002009-12-15T17:07:58.847+02:00Ymmärrän, mitä haet tuolla koneenrakennuskykyä luo...Ymmärrän, mitä haet tuolla koneenrakennuskykyä luovalla tieteellä, enkä oikeastaan ole periaatteesta eri mieltä.<br /><br />Mutta tuota hyödyllistä tiedettä ei oikein voi rajata mielekkäästi. Lähes mikä tahansa rajaus saattaa jättää ulkopuolelleen jotain, mikä myöhemmin osoittautuukin koneenrakennusmielessä hyödylliseksi. Varsinkin kun "kone" täytyy tässä ymmärtää hyvin laajasti.<br /><br />Triviaaliesimerkki ovat alkuluvut, joita pidettiin täysin teoreettisena puuhasteluna jolle ei voi edes kuvitella sovelluskohdetta, kunnes epäsymmetrinen kryptografia keksittiin.<br /><br />Vastaavasti voisi olla, että sieluntieteille ja osille metafysiikkaa alkaakin löytyä jotain järkevää käyttöä (raskaasti jatkokehitettyinä) jos ihmisten tietoisuuksia aletaan ladata piimedialle ja materia/informaatio-dualismi alkaa olla konkreettisesti relevantti.<br /><br />Perinteinen tieteenhistorian esimerkki on, kuinka 1800-luvulla Ranskassa panostetiin voimakkaasti tieteeseen, josta uskottiin olevan hyötyä (etenkin sotateollisuudelle) kun taas Saksassa yliopistot suuntasivat voimavaransa autonomisesti vähän mihin sattuu. Ja 1871 Saksa pieksi aiemmin täysin ylivoimaisen Ranskan (tietysti tuohon vaikutti aika moni muukin asia, mutta olen käsittänyt, että tiedepolitiikkaa pidetään yhtenä osatekijänä)<br /><br />Eli siis tuo tieteen määrittely antaa meille selvän intension tieteelle, mutta ei oikeastaan luotettavalla tavalla kerro käsitteen ekstensiota. Tosin eipä mikään muukaan määritelmä tyydyttävästi ratkaise tätä ongelmaa.<br /><br />(blogger sanoo <i>funrefer</i>, mutta en silti jaksa etsiä viitteitä väitteilleni)Otso Kivekäshttps://www.blogger.com/profile/06632925053737731731noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-30001249418059709852009-12-15T14:30:44.634+02:002009-12-15T14:30:44.634+02:00Oikeasti kiinnostavaa mediakritiikkiä harvemmin os...Oikeasti kiinnostavaa mediakritiikkiä harvemmin osuu silmiin. Minusta toimittajien asenteiden ampuminen on turhanpäivästä puuhaa, varsinkin isoissa mediataloissa jotka tuppaa olla maalina on satoja toimittajia. Nyrkkisääntönä lukeminen kannattaa lopettaa mielenterveyssyistä siinä vaiheessa kun esiintyy lause tyyliin "YLEn toimittajien arvomaailma" tai "Hesarin agenda". <br /><br />Rakenteellinen mediakritiikki on eri juttu, se vaan vaatii perehtymistä. Esimerkiksi nettilehtien vs. painettujen lehtien tulorakenteesta ja sen vaikutuksesta otsikointiin on käyty ihan mielenkiintoista keskustelua, netissä mitataan klikattuja otsikoita ja printissä levikkiä.<br /><br />Tai attribuutiojournalismi ja sen syyt, joista pienin ei ole että sitä on helppo tehdä nopeasti kun ei tarvitse ymmärtää aiheesta mitään, kysyy vain vastakkaiset mielipiteet. "Shape of the earth? Opinions differ", niin kuin Krugman piruili. Tätä kautta voi myös pohtia sitä että onko esimerkiksi suuri sanomalehtien määrä hyvä asia, johtaako samat tulot eli resurssit hajautettuna yhä pinnallisempaan uutisointiin?Teemuhttps://www.blogger.com/profile/03662745181402427550noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-26758527515388578602009-12-15T14:16:02.708+02:002009-12-15T14:16:02.708+02:00Ongelma voidaan trivialisoida tietysti nimeämällä ...Ongelma voidaan trivialisoida tietysti nimeämällä tieteeksi kaikki tiedonkeruu ja tietoa jalostava toiminta, ja puhua "luonnontieteistä" erikseen, mutta itse substanssikysymystä se ei ratkaise.<br /><br />Siis kysymyksen siitä, millainen tiedon kohde ja tiedon tuottamisen muoto voi antaa meille alati tarkemman kuvan siitä, millainen "maailma", so. ne puitteet joissa toimimme, melkein varmasti ei ole. <br /><br />Vaihtoehtoisesti, tarvitsemme jonkin karakterisoinnin sellaiselle tiedolle, joka kertoo meille millaisia koneita voimme lopulta rakentaa ja mitä ne voivat tehdä.<br /><br />Tällöin perinteiset luonnontieteet, mutta myös tietojenkäsittelytiede ja isohko osa taloustieteitä kuuluvat käsitteen alle, samoin tietty osa psykologiaa, jne. <br /><br />Minusta on järkevää nimittää näitä "tieteeksi", koska sitä ihmiset tieteellä ymmärtävät, ja se on se, mitä halutaan, kun puhutaan, että yhteiskunnan pitäisi panostaa "tieteeseen".<br /><br />Historia on tällaista hyvin kapeassa mielessä, mutta Panun sanoin, sitäkin tarvitaan. Enkä väitä, että <i>Litteraturwissenschaft</i> tms. olisi jotenkin täysin turha ja tarpeeton. Se on vain <i>jotain ihan muuta</i>.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-39225966152129291082009-12-15T13:22:56.566+02:002009-12-15T13:22:56.566+02:00"Luonnontiede" on täysin käypä ja selven..."Luonnontiede" on täysin käypä ja selventävä sana. Kysymyksestä, onko historiantutkimus luonnontiedettä vai eikö, ei synny turhia turnajaisia. Joku naturalisti voisi tietenkin viisastella, että onhan se, triviaalisti.<br /><br />(Bloggerin mielestä kommenttini on <i>trite</i>.)Timohttps://www.blogger.com/profile/15367488957929472706noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-83505315039219905432009-12-15T13:12:20.261+02:002009-12-15T13:12:20.261+02:00Tässä on nyt se tunnettu dilemma, että suurinta os...Tässä on nyt se tunnettu dilemma, että suurinta osaa humanistisen tutkimuksen kohteista ei oikein voi tutkia luonnontieteellisiin rinnastettavin menetelmin, mutta silti niitä tulee kuitenkin voida jotenkin tutkia. Esimerkiksi historiaa käytetään niin paljon poliittisesti väärin, että täytyy olla jokin edes suhteellisesti puolueeton taho, joka sanoo, millaiset väitteet ovat faktuaalisesti paikkaansapitämättömiä.Panuhttps://www.blogger.com/profile/14926020651366624142noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-83124750223626343122009-12-15T13:10:53.524+02:002009-12-15T13:10:53.524+02:00Vaadin, että oma alani humaniikka eli ymmärrysheur...Vaadin, että oma alani humaniikka eli ymmärrysheuristiikka nostetaan takaisin tieteiden kruunuksi kuten se oli aikoinaan*!<br /><br />Meri kreikan - Kreikan meri.<br /><br /><br />* Ennen kirjoittua kieltä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-52559683596850651182009-12-15T12:18:10.919+02:002009-12-15T12:18:10.919+02:00Totta, olen itseasiassa tästä jaosta puhunut aiemm...Totta, olen itseasiassa tästä jaosta puhunut aiemminkin, joten oletin, että tässä käytetään anglosfäärin "tiedettä", ei Wissenschaftia. <br /><br />Softa-alan suhteen olet tietysti täysin oikeassa. Itse en koe olevani "software engineering"-alalla, koska algoritmiikka tms. on melkein merkityksetöntä sillä puolella.Tiedemieshttps://www.blogger.com/profile/08307419899926184187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2467724970188645480.post-67330646082077800412009-12-15T12:09:50.777+02:002009-12-15T12:09:50.777+02:00Suomalainen tiedekäsitehän on pitkälti saksan Wiss...Suomalainen tiedekäsitehän on pitkälti saksan <i>Wisseschaft</i>, eli aivan eri termi kuin englannin <i>science</i>, joka useimmissa tapauksissa olisi suomeksi luonnontiede.<br /><br />Esimerkiksi filosofia, matematiikka ja ranskalainen filologia ovat ihan selkeästi ja mielekkäästi Wisseschaftia, mutta eivät scienceä.<br /><br />Tietojenkäisttelytiede tosiaan ei ole luonnontiedettä. Osa on matekamtiikkaa ja osa teknologian soveltamista, kuten. Mutta on vielä kolmaskin osa, nimittäin suuri osa ohjelmistotekniikasta (software engineering) on oikeastaan sosiaalitiedettä siinä kuin taloustiedekin. Siinähän tutkitaan miten ihmiset voisivat (tehokkaimmin) tuottaa ohjelmistoja yhteistyössä.<br /><br />Pitäisikö <i>tiede</i> sanana sitten rajata anglilaisen vastineensa mukaan, vai jatkaa vanhalla saksalaisella? Menemättä nyt siihen, että kielen ilmaisuja ei noin vain määritellä, niin oikeastaan aika se ja sama. Tai ainakaan itselläni ei ole mitään vahvaa näkemystä mihinkään suuntaan. Mutta ero on hyvä ymmärtää, koska sekaannuksia tuosta tulee säännöllisesti.Otso Kivekäshttps://www.blogger.com/profile/06632925053737731731noreply@blogger.com