torstai 10. marraskuuta 2016

Keep on Rockin in the Free World

USA:n presidentinvaalit on pidetty. Kansa on puhunut, ja demokratian pelisääntöjen puitteissa asia on selvä. Donald Trump on seuraava USA:n presidentti.

Nämä vaalit olivat historiallisen likaiset julkisuuspelin osalta. Eurooppalainen media ja  se osa USA:n mediasta joka eurooppalaisille on tuttua, muodostaa melko suljetun  kaikukammion. Tässä kammiossa kaikui vain yksi totuus, ja se oli se, että Donald Trump on ihmisjäte, pelle, sika, ja täysin holtiton narsisti, misogyyni ja rasisti.

Näissä karakterisoinneissa on tietenkin perää. Trumpin kampanja perustui disruptiiviselle käytökselle jota voi perustellusti kuvata "pelleilyksi". Trumpilla on myös kiistatta henkilöhistoriassaan tapauksia joiden perusteella häntä voi nimittää "sikamaiseksi" naistenahdistelijaksi ja tietyllä tapaa misogyyniksi. Myös rasismista on evidenssiä.

Nämä kuitenkin otettiin täysin paisutellusti esiin jatkuvasti täkäläisessä mediassa. En väitä ymmärtäväni amerikkalaista kulttuuria kovin hyvin näiltä osin, mutta sen verran ymmärrän, että kampanjointi on aina erilaista kuin täällä, ja loanheitto on tavallista. Kun lehdistö sitten suodattaa kaiken tietystä näkökulmasta, syntyy hyvin erikoinen kuva.

Ei siinä, monessa puheenvuorossa esitettiin media-analyysiä, jonka mukaan lehdistö oli puolueellinen -- Clintonia vastaan. Tämän perusteluna oli, että Trumpia ei pitäisi median edes esittää vakavastiotettavana ehdokkaana, eikä hänen toimintansa puolesta argumentoiminen tai edes minkäänlaisten puolustavien puheenvuorojen päästäminen julkisuuteen ole "tiedonvälitystä", vaan propagandaa, koska mies ei ole oikeasti muuta kuin pelle ja sika.

Pohdin tätä jo ennen vaaleja. Mieleeni tuli muutama teoria.

Ensinnäkin se ilmeinen, eli että Trump vastaa johonkin selkeään poliittiseen tarpeeseen ja omaa agendan jonka lehdistö vain jättää huomiotta, mutta joka on kuitenkin asiapitoinen. Tästä ei kuitenkaan ollut kauheasti evidenssiä, vaikka kuinka yritin ns vaihtoehtomediaa välillä seuratakin. Väitteet olivat, jos jotain, vielä uskomattomampia juutalaisten salaliittoineen kaikkineen.  Jos jotain, monipuolinen Trumpin kampanjaan perehtyminen tuotti vielä pirstaleisemman kuvan tämän agendasta.

Toinen, ja mielestäni uskottavampi, on se että Trump vastaa identiteettipolitiikan tarpeisiin. Trump edustaa "kontraarista" identiteettiä, hiukan samaan tapaan kuin Ronald Reagan aikanaan: Äärimmäisyydet ja ristiriitaisuudet ovat tehokeino, jolla osoitetaan että ei pelata "eliitin" säännöillä. Tähän tulokseen päätyi moni vasemmistolainenkin tarkastelija, mm. Michael Moore. Sivumennen sanoen, en Moorea erityisen paljoa arvosta, mutta hän on vasemmiston parissa kovaa valuuttaa. Mooren analyysi oli suunnilleen, että Trumpin äänestäminen on mitä mainoin tapa ikään kuin näyttää keskisormea "eliitille". Ristiriitaisuus joka tulee siitä että mies on miljardööri lähinnä perintönsä vuoksi, Clintonien perhetuttu jo vuosikymmenten takaa, ja suunnilleen niin eliittiä sosiaalisesti kuin vain voi kuvitella, ei tunnu tässä haittaavan ketään.

Kolmas vaihtoehto, jota pidin melko uskottavana vielä kuukautta ennen vaalipäivää oli, että Trump pyrkii vain paistattelemaan julkisuudessa eikä todellisuudessa edes tosissaan pyri presidentiksi. Tämä ns. "kännissä&läpällä"- teoria voi toki osittain pitää paikkansakin, tai siis voi olla että presidentinvaalikampanja alkoi tällä tavalla, mutta lopputulosta se ei selitä mitenkään.

Neljäs on, että Trump oikeasti on rasisti, misogyyni, ja sika, ja että USA:ssa on riittävästi ihmisiä jotka ovat valmiita tällaiselle ihmiselle antamaan ydinaseen laukaisukoodit. Tässä voi olla hivenen perää, ja aivan varmasti on melko suuri joukko ihmisiä jotka äänestivät häntä juuri tämän imagon vuoksi.

Kampanja oli mielenkiintoinen sikäli, että tyypillisesti presidenttiehdokas esittää äärimmäisiä mielipiteitä esivaalivaiheessa kosiskellakseen oman puolueensa laitoja jotka ovat esivaaleissa aktiivisempia. Esivaalien jälkeen sitten ehdokkaat ovat tupanneet suunnata kohti poliittista keskustaa. Tätä heijastelee usein varapresidenttiehdokkaan valinta. McCain:in kampanja vuonna 2008 oli toisenlainen. McCain esittäytyi esivaalivaiheessa ulkopoliittisena haukkana mutta muutoin maltillisena konservatiivina, mutta ehdokkaaksi tultuaan otti varapresidenttiehdokkaakseen Sarah Palinin, jonka kasvot voisi laittaa sanakirjaan kohtaan "aivovammakonservatiivi". Suomessa vastaavia hahmoja -- ilmeisen ääliömäisiä pellejä -- löytyy nyttemmin esimerkiksi perussuomalaisten kunnallispolitiikasta, mukaanlukien Tampereelta. McCainin kampanja ei onnistunut, ja Mitt Romney yritti perinteisempää taktiikkaa, eikä sekään onnistunut estämään Obaman valintaa.

Trumpin kampanja muistuttaa enemmän ehkä Ronald Reaganin kampanjaa, ei niinkään sisällöltään kuin muodoltaan. Trump vain tapansa mukaan veti senkin överiksi. Siinä missä Ronald Reagan vastasi häneen kohdistuneeseen kritiikkiin itseironisella huumorilla ja käytti näyttelijäntaitojaan tunnepitoiseen argumentaatioon, Trump on käyttäytynyt kuin raivohullu koira -- ja se on purrut yleisöön. Anteeksipyytelemätön valehtelu, ristiriitaisuudet yms, hurmasivat yleisön joka halusi selvästikin jotain muuta kuin keskutelua asioista. Se halusi shown, ja sen Trump antoi.

Selvää näyttäisi olevan ainakin se, että vasemmiston ja liberaalin eliitin kauhistukseksi kansalaiset äänestivät tämän shown puolesta. Salaliittoteoreetikko minussa sanoo, että tässä on jokin sellainen syvempi taso jota en tavoita. Kyse ei ole ihmisten tyytymättömyydestä, vaan se on vain eräänlainen red herring. Todellinen valtataistelu käydään, kuten aina, jossain muualla.


4 kommenttia:

tommi kirjoitti...

Omassa pikkuruisessa kaikukammiossani Trumpin väitteet kuulostivat ihan järkeviltä, vaikka mieskohtaisesti olinkin usein eri mieltä. Valheista olen saanut vaikutelman, että ne ovat olleet perinteisen median kehitelmiä ja tahallista väärinymmärtämistä. Raivohulluussyytös taitaa perustua kokonaan siihen, että Trumpista julkaistiin järjestelmällisesti epäedullisia kuvia. Katsomissani filmeissä Trumpin pokka päinvastoin piti täydellisesti - suurin ero viime vuosikymmenten ehdokkaisiin oli, ettei hän näiden tavoin kikattanut ylikorostuneen innokkaasti jokaiselle puhetoverin kertomalle vitsille.

Oman nettikaikukammioni näkökulmasta Clinton ei vaikuttanut mitenkään huonolta ehdokkaalta, eikä mielestäni hänen pätevyydestään ollut epäilystäkään. Minusta hänen tappionsa johtui siitä, että hänen puolellaan oli sekä media, virkamiehistö, poliittinen eliitti, kansainvälinen rahaeliitti että kulttuuri- ja yliopistoväki niin räikeän fanaattisesti, kritiikittömästi ja puolueellisesti, että se söi hänen uskottavuutensa nolliin. Tuli vaikutelma, että tässä on The Systeemi kyykyttämässä yksityistä kansalaista niin hurmiossa, että unohti edes peittää itsensä.

En usko, että Trump saa paljoakaan "aikaan" ja on varmaa, että hänen tekonsa esitetään mahdollisimman vähätellen ja epäedullisessa valossa. Silti pidän arvokkaana jokaista iskua (Trump, jytkyt, Brexit) järjestelmää vastaan, joka suojelee kansalaisia näiltä itseltään, byrokratisoi heidän maailmansa hallitsemattomaksi ja kääntää kaikki heidän tahdonilmauksensa mielensä mukaisiin lopputuloksiin vielä lällättäen, että ette voi mitään, me määräämme täällä.

Loppujen lopuksi jos populistit ja "draining the swamp" onnistuu, se on myös järjestelmän etu koska se voi pysyä pystyssä jos sen annetaan pöhöttää itseään ilman vastavoimaa.

tommi kirjoitti...

Siis ei voi pysyä pystyssä ... suupielistäni nouseva vaahto näköjään alkoi peittää tekstiä etten huomannut puuttuvia pikkusanoja.

Tiedemies kirjoitti...

Ymmärrän näkökulmasi ja jaankin sen jossain mielessä, mutta ongelmaksi näen lähinnä sen että vaikka "The Systeemi" ansaitsee tulla kuritetuksi, niin se suojelee meitä paitsi meiltä itseltämme, myös oikeasti vaarallisilta asioilta. Puhun tässä nyt Venäjästä.

Putinin etu on, että Britit erosivat EU:sta ja lisäksi hänelle on mittaamaton hyöty Trumpin valinnasta. Trumpin USA:laiset kannattajat saattavat uskoa ja jopa olla oikeassa että heidän systeeminsä ravistelu on heidän itsensä kannalta hyvä juttu, mutta suomalaisten "jytkyttelijöiden" intoa en tässä asiassa oikein ymmärrä. Se, että Venäjälle näytetään vihreää valoa kerta toisensa jälkeen sikailla lähialueillaan, ei ole minusta Suomen etu vähäisimmässäkään määrin.

Putin rahoitti Trumpia ja rahoittaa aika avoimesti Le Peniä, ja myös todennäköisesti rahoitti ja avusti Brexit-kampanjaa. MV-lehdet ja muut neekerineekerineekeri-koprolaliajulkaisut saavat venäläisiltä rahaa.

Tämä minua huolettaa paljon enemmän kuin joku misogynia tai rasismi.

Ari kirjoitti...

En tiedä mistä tämä johtuu, mutta huomaa että jenkeissä on käytössä elektroninen äänestäminen. Softan tekee suljetut firmat, joilla on yhteyksiä Washingtoniin. Toivottovasti ei suomessa. Tästä oli pari artikkeliakin.

Myöskin, hyviä linkkejä:
http://marginalrevolution.com/marginalrevolution/2016/11/world-trump-assorted-links.html

Trumpin äänestäminen voi olla tietyllä tasolla vittuilua ns. akateemiselle älymystölle tietyiltä ihmisryhmiltä. En tiedä, enkä oikeastaan välitä. Harmillista kuulemma on että jos Trumpin tavoitteet tulee voimaan 20 milj. ihmistä jää ilman sairasvakuutusta.

Toivon vaan että maailmanrauha säilyy.