perjantai 27. toukokuuta 2016

... for tomorrow we die.

Kyykkäsin tänään 3x137.5kg. Tämä oli enemmän kuin koskaan ennen. Texas-ohjelma toimii oikeasti todella hyvin tässä muodossa jossa olen sitä soveltanut.Pystypunnerrus vain hieman jää vajaaksi, 57.5kg ei noussut tänäänkään kuin kaksi toistoa. Taidan tehdä pienen deloadin ja yrittää parin viikon päästä uudelleen. Tai sitten yritän 17.6. suoraan 60 kilolla ykköstä.

Mavessa kevensin 142.5kg:oon ja tein vitosen. Tämäkin yllätti minut koska 150 oli niin raskas. Mutta yllätys toki oli positiivinen. Leukoja en saanut paljon vedettyä, 12.5kg lisäpainoilla meni vitonen kerran, nelonen kerran ja sitten alkoi taas hieman kolottaa olkapäätä joten en halunnut riskeerata.

Koutsaamani kaveri teki tänään kyykkyjä 92.5kg:lla, kevyen näköisesti. Jalat kaipaavat hänellä vahvistamista vielä, vaikka hän vetikin 150 keskiviikkona; sellaista ei heikoilla jaloilla tehdä. Kun pummasin kolmannen toiston prässissä, niin kaveri tuli "kokeilemaan" ja sai sen nousemaan ykkösen. Miehellä on voimaa reservissä ja hän tulee menemään ohitseni hyvin nopeassa aikataulussa käytännössä kaikissa nostoissa.

Asia ei mitenkään häiritse minua. Se motivoi jatkamaan omaa kehitystäni siinä toivossa että piste jossa tämä tapahtuu, olisi mahdollisimman korkealla. Kilpailuhenkisyys ei ole pahasta, olettaen ettei se saa ihmistä tekemään jotakin typerää ja satuttamaan itseään.

Ei kommentteja: