perjantai 17. tammikuuta 2014

Kofeiinista ja ambientista.

Pysähdyin eilen tarkastelemaan kofeiininsaantiani kriittisesti. Syyslukukaudella aamuherääminen vaikeutui koko ajan kaamoksen myötä. Joululomalla nukuin 9-10 tuntia yössä, mutta paluu arkeen pudotti tästä pari tuntia pois. Joululomalla join kahvia osaksi tavan vuoksi ja ihan huvikseen. Kofeiini virkistää, mutta tekee myös hermostuneeksi ja aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden, ja huomasin määrän nousseen 3-4 isoon kuppiin päivässä. Monelle tämä on vähäinen määrä, mutta minulle se on hyvin suuri.

Näinollen vähensin eilen määrän tietoisesti kahteen, ja aloin jo kärsiä heti hieman vieroitusoireesta. Illalla koin tuttua päänsärkyä jo hieman. Tänään yritän pärjätä yhdellä kupillisella, ja koetan jos viikonloppuna voisin pärjätä puolikkaalla. Täysin en halua lopettaa kerralla, koska päänsärky on niin valtava ja menen täysin toimintakyvyttömäksi muutamaksi päiväksi. Yleensä neljäntenä päivänä alkaa helpottaa.

Tein eilen spotify-listan muutamasta Biospheren parhaasta albumista. Kofeiinivajauksen tuottamaan hämärään olotilaan sopii hyvin esimerkiksi jo klassikoksi muodostunut Third Planet. Olkaa hyvä:

Edit: Kymmenen jälkeen en enää jaksanut, oli pakko juoda pieni määrä kahvia lisää.

5 kommenttia:

Miro Ahti kirjoitti...

Valtavat määrät teetä helpottaa kahvinjuonnin lopettamista ja teetä on sitten helpompi vähentää pieni määrä kerrallaan.

Tiedemies kirjoitti...

Viikonloppuna siirryin murukahviin. Sen annostelu on myös helpompaa. Olen nyt kolme vuorokautta mennyt n. teelusikallisella murukahvia aamulla. Pudotan tämän viikon aikana määrän mahdollisimman pieneksi.

Aiemmin noin viikon tauko on vienyt toleranssin pois.

Mikko Kallionsivu kirjoitti...

Voisitko hankkia plasmaa? Ehkä plasma auttaisi.

(Tosiaan valtavat määrät mustaa teetä noin aluksi auttaa kanssa.)

Tiedemies kirjoitti...

Mustan teen ehdottaminen ratkaisuksi on vähän niinkuin kehottaisi koskenkorvaa juoneen alkoholistin siirtymään sorbukseen.

Mikko Kallionsivu kirjoitti...

Porttiteoria toimii. Nämä ovet heiluvat kumpaankin suuntaan, ymmärrättehän -- jos tällainen sananamuunnos tähän yhteyteen sallitaan.

Ihan lopuksi siloittelet rooiboksella, joka maistuu mustalta teeltä.