keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Keskiviikon hiustenleikkuu.

Vietimme sunnuntaina isänpäivää. Aamulla pojat toivat sänkyyn minulla jonkinlaiset askaretelemansa häkkyrät. En ihan tarkkaan tiedä mitä ne esittivät, mutta niissä oli vessapaperirullan hylsyjä koottu yhteen ja lisäksi erilaisia tekstejä, joissa todettiin "isin" olevan erilaisin tavoin ns. hyvä jätkä. Olin tästä kovasti mielissäni.

Pojilla oli aamulla jalkapallotreenit. Naapurustossa on oma Football interest group, joka on siis eräänlainen kaupunginosajoukkue. Teknisesti tämä on "korttelin" joukkue, mutta lapsia on vähän kauempaakin. Porukka treenaa kolmessa ryhmässä, alle 6v, 7-8v ja yli 9v lapset. Pelejä pelataan silloin tällöin. Treenit ovat vain kerran viikossa, sunnuntaisin 9-11, ja mikäs sen mukavampaa  kuin seurata treenejä isänpäivänä.

Treenin ja vaatteiden vaihdon jälkeen pojat rakensivat Legoilla vähän aikaa. Lounaalle menimme Burger Kingiin, mutta pojat ottivat mieluummin Subwaystä leivät. Illalla kävimme vielä Singaporen tiedekeskuksessa, joka muistuttaa ehkä hieman Heurekaa. Olisin halunnut nähdä puolustusteollisuuden tiedenäyttelyn, mutta jätimme väliin. Koin itseni huijatuksi, sillä erillisnäyttelyyn pääsee vain normaalihintaisella kertalipulla, ja meillä oli kausikortti. Tämä oli minusta äärimmäisen epäkohteliasta, etenkin kun verkkosivuilta en löytänyt mitään mainintaa siitä, että kausikorttilaiset eivät pääsisi sisään.

Tiedekeskuksessa on parin tunnin välein näytös jossa Tesla-käämillä tehdään erilaisia temppuja. Yhdessä vapaaehtoinen laitetaan istumaan Faradayn häkkiin, ja häkkiä sitten pommitetaan valokaarilla. Toisessa valokaari johdetaan vedyllä täytetyn ilmapallon läpi, mikä aiheuttaa pienimuotoisen räjähdyksen. Kaikenkaikkiaan tämä on aika viihdyttävä kokemus, tosin melko meluisa. Paikka on hyvin tuuletettu, koska otsonin hajua ei juurikaan havaitse, ja ihmiset yleensä kykenevät haistamaan otsonin jos sitä on joitain miljardisosia hengitysilmassa.

Tiistaina oli vapaapäivä, koska Singaporessa vietettiin Deepavalia, joka on intialaisperäisten paikallisten, siis etupäässä tamilien suuri juhla. Suurin osa singaporen intialaisperäisestä väestöstä on tamileja. On täällä toki myös muita intialaisia ryhmiä, mutta he eivät ole yleensä ns. "kanonisia" singaporelaisia. Tarkoitan tällä sitä, että Singaporessa ns virallisia kieliä ovat englannin lisäksi mandariini, malaiji, ja tamili. Olen tutustunut muutamiin muihin intialaisiin, ja esimerkiksi poikien eräs erittäin hyvä ystävä puhuu äidinkielenään bengalia, vaikka opiskeleekin koulussa hindiä. Ko. poika on erittäin hauska muutenkin, hän on meidän poikien kanssa leikkiessään oppinut myös suomea kohtuullisesti ja ymmärtää yllättävän hyvin yksinkertaisia lauseita.

Poikien koulut loppuvat jo tällä viikolla. Olen jossain määrin harmissani siitä, että työni eivät ole vielä siinä mallilla että voisin relata lopun vuotta. Täällä on paljon nähtävää, ja loppuvuosi on koillismonsuunin aikaa. Monsuuni ei vielä ole varsinaisesti päällä, ja vaikka sateita on jo nyt paljon, ne ovat jossain määrin ennalta-arvattavia ja ajoittuvat yleensä iltapäivään. Ilma on myös ehkä asteen tai kaksi viileämpää kuin muina aikoina vuodesta. Joulukuussa monsuuni voimistuu ja sateetkin saattavat kestää koko päivän. Kosteus muodostaa jo nyt jonkinlaisen ongelman, sillä se saattaa olla hyvin lähellä 100% suhteellista kosteutta koko iltapäivän. Jos tällainen kosteus kestää koko päivän, esimerkiksi pyykin kuivattaminen muuttuu hyvin vaikeaksi. Jo nyt meillä on ongelmana se, että esimerkiksi poikien ammoniumfosfaattikiteet eivät tahdo kasvaa, koska haihtuminen on niin olematonta.

Joudun joko ennen Suomeen palaamistani tai sitten välittömästi paluuni jälkeen perehtymään entistä ekstensiivisemmin matemaattiseen logiikkaan, jota voi tietenkin perustellusti pitää kaiken formaalin teorian perustana. Malliteoreettinen argumentaatio on tullut minulle jo jossain määrin tutuksi välineenä, mutta varsinainen malliteoria ja sen perustulokset eivät ole kovin syvällisesti tuttuja.

Ei kommentteja: