tiistai 2. lokakuuta 2012

Kunta

Suomessa on piakkoin kunnallisvaalit. En tälläkään kertaa ole äänioikeutettu; edellisten kunnallisvaalien alla olin juuri muuttanut Tampereelle muutaman kuukauden Helsingissä asumisen jälkeen, joten en ollut äänioikeutettu Tampereen kunnallisvaaleissa, ja Helsingin vaaleissa äänestäminen olisi ollut aivan älytöntä. Tällä kertaa taas asun ulkomailla.

Ei sillä, olen viime vuosina toki enenevässä määrin alkanut olla sitä mieltä että äänestäminen todella on moraalitonta. Ajattelin nuorempana näin, mutta joskus reilu parikymppisenä jotenkin kuvittelin että se on "osallistumista yhteiskuntaan". Sittemmin olen muuttunut kyynisemmäksi. Arvostan kyllä demokratian ideaaleja sinänsä, mutta ne ovat yksinkertaisesti levittäytyneet liian laajalle. Sensijaan että kyse olisi koordinaatio-ongelmien ratkomisesta ja perustavanlaatuisten pelisääntöjen asettamisesta, demokratiassa on ns hyvinvointivaltiossa kyse pikemminkin yhdessä pelaamisesta ja siitä, kuinka saadaan muut maksamaan. 

En toisaalta vastusta kategorisesti esimerkiksi verotusta tai tulonsiirtoja. Pidän niitä tietysti ryöstämisenä ihan siinä missä muutakin toisten oman ottamista, mutta minua eivät tämäntyyppiset retoriset koukut oikein hetkauta. Tulonsiirtoja ei esimerkiksi pääse eroon yhteiskunnassa mitenkään; jos ei ole valtiota, niin sitten on joku muu järjestely, eikä ole mitenkään sanottua että tämä muu järjestely on tehokkaampi tai edes vapaaehtoisempi kuin verotus. En kuitenkaan halua puhua tästä nyt.

 Kunta tai jokin muu melko rajattuun lokaatioon perustuva hallinnollinen yksikkö on mielestäni selkeästi otollisempi paikka harjoittaa demokratiaa kuin edes Suomen kokoinen valtio. Esimerkiksi Tampere, kotikaupunkini Suomessa, on jo aivan liian levinnyt ja suuri yksikkö. Mitä suurempi yksikkö on kyseessä, sitä enemmän sen toimintaa ohjaavan kollektiivin jäsenillä on intresseissään laittaa muut maksamaan. Tämä on aivan yksinkertaista. Isoisälläni oli kesämökki, jonka asioista hän päätti, eikä mitään ongelmia ollut. Kun hänen lapsensa perivät mökin, hallinnoimisesta tuli hieman hankalampaa ja jokainen yritti aina jossain määrin saada muut vastaamaan remonteista, huoltotöistä, ja erilaisista muista hoidettavista asioista. Kolmannen polven astuessa puikkoihin tilanne olisi mahdoton, mutta onneksi omistus on sittemmin hieman keskittynyt. Tehokas tasapaino löytyy jossakin kohtaa.

Kunnassa on, kaikenlaisesta muunlaisesta asunto- jne politiikasta huolimatta, erilaisia alueita. Tampereellakin on lähiöitä ja alueita joissa asuu vähävaraisempia ihmisiä, ja alueita joissa asuu paremmin toimeentulevia. Kunnallisvaaleissa menestyvät yleensä ne, joilla on resursseja, kuten suhteita, rahaa jne mahdollisuuksia panostaa kampanjaansa. Lisäksi puoluekoneistot tukevat näkyviä ehdokkaita, koska kunnallisvaaleilla on valtakunnan puoluepolitiikassa merkittävä symbolinen rooli. Puolueen isot kihot vierailevat ainakin isommissa kaupungeissa antamassa PR-tukea kunnallispäättäjien eliitille, ja valtakunnanpolitiikan tasolla usein tehdään erilaisia kuntalaisia miellyttämään tähtääviä päätöksiä ennen vaaleja, tarkoituksena signaloida lojaaliutta omaa äänestäjäkuntaa kohtaan.

Minulla ei ole nyt hiljattain kerättyä tilastoa siitä, missä Tampereen (tai minkä hyvänsä vähän suuremman kunnan) kaupunginvaltuutetut asuvat, ja millä alueilla on parhaiten toimivat terveyspalvelut, mutta heitän nyt ilmoille hypoteesin, että näillä on valtaisan suuri korrelaatio. Terveyskeskukset alueilla, joissa asuu paljon päättäjiä, on paremmin resurssoitu kaikilla mittareilla.  Tämä on siis hypoteesi, joka perustuu pintapuoliseen tarkasteluun, ja se voi tilastollisen analyysin valossa osoittautua vääräksi. Mutta en usko että niin käy. Oletetaan, että tämä on totta, vain argumentin vuoksi. Jos se ei ole totta, se on helppoa osoittaa tilastoilla.

Riippumatta siitä, miten suhtautuu kaikenlaisiin julkisiin palveluihin ja vastaaviin, tämän oletetun ilmiön pitäisi kyllä herättää kysymyksiä. Perusmekanismista ei kuitenkaan pitäisi olla epäselvyyttä: On joukko erilaisia mittareita (sosioekonominen asema, sosiaalinen pääoma jne) joilla on vahva yhteys siihen, kuinka todennäköistä yksilön on päätyä päättäjäksi. Mitä suurempi on yksikkö, jonka puitteissa tämä valikoituminen tapahtuu, sitä ankarampi on karsinta, ja sitä tiukemmin klusteroitunutta päättäjäjoukko on suhteessa niihin, joiden asioista päätetään. Jos kylässä on 100 ihmistä, ja kolme päättäjää, niin suhteellinen ero on huomattavasti vähäisempi kuin jos kunnassa on 200 000 asukasta ja 70 päättäjää.

Yleinen konsensus varmastikin on jotain sen kaltaista, että klusteroitumisesta huolimatta rahaa ja muita resursseja virtaa kuitenkin rikkaammilta alueilta köyhemmille alueille, joten tämä ei ole minkäänlainen ongelma. Tätä käytetään esimerkiksi argumenttina valtakunnan tasolla siitä, että on typerää valittaa Helsingin saamista valtion resursseista, koska nettona rahaa virtaa Helsingistä muuhun maahan. Tämä argumentti on oikea, mutta sivuuttaa olennaisen ja keskeisen pointin demokratian ongelmasta, eli sen että demokratian tarkoituksena ei ole se, että siirrellään muiden rahoja paikasta toiseen, vaan se että ne ihmiset, joita säännöt ja päätökset koskettavat, päättävät säännöistä ja tekevät muut päätökset siinä kontekstissa jossa se heitä itseään koskettaa.

Olennaista ei siis ole niinkään se, että klusteroitunut eliitti siirtää rahaa rikkailta alueilta köyhille "kohtuullisissa määrin"; oli määrä mikä tahansa, niin tämä on sivuseikka. Olennaista on se, että päätöksiä eivät tee ne, joita päätökset koskevat, vaan joku muu. Mitä suuremmassa yksikössä liikutaan, sitä vähemmän yksittäisellä äänellä on merkitystä, ja sitä - näin voidaan sanoa - moraalittomampi koko demokratia on. Jos kokoonnumme 5-10 hengen porukalla pelaamaan lautapelejä, niin siirtoäänivaali siitä, mitä pelataan illan aikana, on ihan mielekäs tapa päättää pelattavat pelit. Kun puhutaan satojen tuhansien ihmisten rahoista, poliisista, lääkäreistä, katulampuista jne, niin sen toimivuus on hyvin kyseenalainen, ja ongelmien määrä kovin suuri.

Sanomattakin selvää, etten pidä kuntauudistusta jossa kuntia yhdistetään alati suuremmiksi (ja löyhemmiksi mutta päättäjäjoukoltaan klusteroituneemmiksi) yksiköiksi, vaan suunnan pitäisi olla päinvastainen. Kyllä, joitain koordinaatio-ongelmia syntyy kyllä, ja joitain tehottomuuksia myös, kun yksikkkökoko on liian pieni. Vakuutusteoreettiset tarkastelut ovat yksi tärkeä näkökohta. Mutta näihin on ratkaisuja myös.

Puolueiden edut ovat kuitenkin toiset. Persut iskevät tässä tietysti sitten populismillaan väliin. Edelleen, niille, jotka sympatiseeraavat Persuja näiden syiden takia, niin on syytä vähän herätellä. Kunnallisvaaliohjelmia kun lukee, niin ei kannata kuvitella että siellä olisi mitään sisältöä. Helsingissä esimerkiksi populismi on aivan huipussaan. Asuntopoliittinen kannanotto on aivan mielisairas, ikäänkuin kunnan perimä tonttivuokra merkitsisi yhtään mitään. Hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja tonttivuokrien säätäminen ei vaikuta kumpaankaan, joten se vaikuttaa vain siihen, kenen taskuun rahat päätyvät. Tonttivuokrat ovat lisäksi suunnilleen ainoa sellainen tulonlähde, joka ei sotke markkinamekanismia tai muutenkaan ole haitallinen. Tämän siis Persut haluavat tuhota. Ja tietenkin lisää hintasäännöstelyä.

Muutan taas ensi vuonna Tampereelle, ja pääsen nauttimaan täysin rinnoin siitä, että muut päättävät asioistani. Pääsen maksamaan tuloistani taas viisinkertaisen määrän veroa ja vielä ALV:tä kolminkertaisesti sen lisäksi. Pääsen taas maksamaan terveyskeskusmaksua (jota en aio maksaa) tuplasti sen, mitä täällä maksaa lääkärissäkäynti. Asumiskulut tosin pienenevät, koska en joudu maksamaan valtavia vuokria. Mutta kiinteistöveroa saan maksaa. Tosin maksaisin mieluummin korkeampaa kiinteistöveroa kuin tuloveroa.

Vaikka olen varma että haluan palata Suomeen, en ole enää ollenkaan varma haluanko jäädä sinne. Olen suomalainen ja mielelläni asuisin Suomessa, mutta en oikein ymmärrä miksi kulttuurimme on niin vihamielinen ja epäystävällinen tai miksi asioista päättämään pyrkivät muodostavat kaverikerhon joka kokee olevansa oikeutettu kaikenlaisiin etuihin. Täällä sentään vähän vähemmän peitellään sitä, että muut päättävät toisten puolesta, ja kun jotain kielletään ja komennetaan, niin se tehdään suoraan.

30 kommenttia:

Tomi kirjoitti...

Taas libertaarista roskaa, jossa hyokataan demokratiaa ja yhteiskuntaa vastaan.
Libertaarit ovat sita mielta, etta demokrastia on pahasta, kun ihmiset aanestavat vaarin.

Olen alkanut olemaan sita mielta, etta olisi terveellista eristaa libertaarit yhteiskunnasta. Joku saari voitaisiin osoittaa heille ja he saisivat rakentaa sinne ihanne yhteiskuntansa.

On aika erikoista puhua muiden rahoista, kun on itse kouluttautunut ja tehnyt tyouransa muiden rahoilla.

Tomi kirjoitti...

Taytyy vahan vetaa takaisin tuota edellista kommentiani. Et kategorisesti vastusta yhteiskuntaa.

Kantani libertaareihin on edelleen sama.

Tomi kirjoitti...

TM:"Kunnassa on, kaikenlaisesta muunlaisesta asunto- jne politiikasta huolimatta, erilaisia alueita. Tampereellakin on lähiöitä ja alueita joissa asuu vähävaraisempia ihmisiä, ja alueita joissa asuu paremmin toimeentulevia. Kunnallisvaaleissa menestyvät yleensä ne, joilla on resursseja, kuten suhteita, rahaa jne mahdollisuuksia panostaa kampanjaansa. Lisäksi puoluekoneistot tukevat näkyviä ehdokkaita, koska kunnallisvaaleilla on valtakunnan puoluepolitiikassa merkittävä symbolinen rooli. Puolueen isot kihot vierailevat ainakin isommissa kaupungeissa antamassa PR-tukea kunnallispäättäjien eliitille, ja valtakunnanpolitiikan tasolla usein tehdään erilaisia kuntalaisia miellyttämään tähtääviä päätöksiä ennen vaaleja, tarkoituksena signaloida lojaaliutta omaa äänestäjäkuntaa kohtaan."

Jos tama on mielestasi ongelma, niin se on useaa kertaluokkaa suurempi sinun joskus hehkuttamassasi ennemmistovaalitavassa.

Tiedemies kirjoitti...

Ei ole. Jos päättäjiä valitaan enemmistövaalilla alueittain, köyhemmiltä alueilta valitaan köyhiä ja rikkailta rikkaita. Suhteellisessa vaalitavassa köyhät äänestävät köyhiä mutta vain rikkaat menevät läpi.

Kuntapäättäjät asuvat aina eliittialueilla. Jos päättäjän olisi asuttava omassa vaalipiirissään, ei tätä klusteroitumista tapahtuisi.

Toki enemmistövaalissa voidaan pelata myös esimerkiksi säätämällä vaalipiirien rajoja.

Tomi kirjoitti...

TM, ainakin valtakunnan tasolla enemmistovaalitapa ei toimi. USA:ssa alueiden eriarvoisuus on valtavaa.
Samoin Britanniassa on rikas Lontoo ja muu maa on persaukista.

Juha Kettunen kirjoitti...

"Olen alkanut olemaan sita mielta, etta olisi terveellista eristaa libertaarit yhteiskunnasta."

Tämän tarkoitus lienee korostaa niitä demokratian hyviä puolia - eli että toisin kuin joissakin huonommissa yhteiskuntamalleissa, kaikilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa "yhteisiin" asioihin, dialogi on avointa, vapaata ja moniäänistä. Kyllä, niin sen täytyy olla. Taidankin heti paikalla ruveta demokraatiksi ja tyytyväiseksi veronmaksajaksi.

Tomi kirjoitti...

Juha anappa parempi yhteisakuntamalli.
Vielapa sellainen, joka on/ ollut kaytossa jossakin.

Juha Kettunen kirjoitti...

Miksi uhraisin enää sekuntiakaan ajastani fasistille, joka jo etukäteen ilmoittaa haluavansa eristää minut yhteiskunnasta poliittisten mielipiteitteni vuoksi?

Tomi kirjoitti...

Juha olen lukenut jo tarpeelle asti aatetovereidesi demokratiavastaisuutta. Useat heista ihailee jotain diktaattoria.

Kylla libertaareista hoyrypaita loytyy.

Juha Kettunen kirjoitti...

Ymmärrän. Koska, päinvastoin kuin libertaareista, demokraateista ei löydy jotain diktaattoria kannattavia höyrypäirä, niin demokraatteja ei tarvitse eristää yhteiskunnasta. Tämä selvä.

Tiedemies kirjoitti...

Pyydän välttämään inttämistä. Demokratia ei ole täydellinen, ja sen ongelmat yleensä pahenevat, mitä laajemmin päästään päättämään muiden asioista. Ei tässä muuhun kantaa tarvitse ottaa. Turha haukkua erimieltä olevia.

Tomi kirjoitti...

Libertaarit aina lassyttaa, etta yhteiskunta on paska, mutta eivat halua tehda asialle mitaan.
He jopa usein eivat aanesta. Ja kehottavat muitakin jattamatta aanestamatta.
Miten talla keinoin voidaan muuttaa yhtaan mitaan?

Muut ihmiset eivat libertaareja aanesta, ja libertaarit ovat pieni vahemmist. Joten he eivat tule saamaan tahtoaan lapi demokratiassa.
Tama taitaa olla paasyy libertaarien demokratiavastaisuuteen.

Libertaareille jaa siis vain aseellinen vallabnkumous keinoksi vaikuttaa.

Kari kirjoitti...

"Olen alkanut olemaan sita mielta, etta olisi terveellista eristaa libertaarit yhteiskunnasta. Joku saari voitaisiin osoittaa heille ja he saisivat rakentaa sinne ihanne yhteiskuntansa."

Hassua, eräät libertaarit ovat tulleet kanssasi jotakuinkin samaan lopputulokseen:
http://www.seasteading.org/?intro=close

:-)

Kari


Kari

Kari kirjoitti...

"Libertaarit aina lassyttaa, etta yhteiskunta on paska, mutta eivat halua tehda asialle mitaan. He jopa usein eivat aanesta. Ja kehottavat muitakin jattamatta aanestamatta. Miten talla keinoin voidaan muuttaa yhtaan mitaan?"

Miten niin eivät halua tehdä? Se, että ei katso äänestämisen olevan hyödyllistä (mihin on ihan hyvät peruseet: http://en.wikipedia.org/wiki/Rational_ignorance) ei tietenkään tarkoita, etteivätko he haluasi tehdä, tai tekisi mitään.

Yhteiskunnasta tulee parempi, kun siitä tekee paremman. Siihen taas on keinoja vaikka kuinka: perusta yritys, mene töihin, järjestä sosiaalisia tapahtumia, valista ihmisiä internetissä, kehitä itseäsi, osallistu vapaaehtoistyöhön.

Tässä nyt pientä listaa niistä monista tavoista, jotka ovat paljon, paljon hyödyllisempiä kuin äänestäminen tai väkivaltakoneiston virittely palvelemaan paremmin omaa utopiaa.

Kari

Tomi kirjoitti...

Hyva on Kari, korjataan sitten.Libertaarit aina lassyttaa, etta poliittinen jarjestelma on paska, mutta eivat halua tehda asialle mitaan.

Kari kirjoitti...

"Hyva on Kari, korjataan sitten.Libertaarit aina lassyttaa, etta poliittinen jarjestelma on paska, mutta eivat halua tehda asialle mitaan."

No melkein kaikki "aina lässyttää", että poliittinen järjestelmä on paska :-)

Tainno, vähintään ne, jotka ovat siitä edes etäisesti kiinnostuneet...

Mitä siihen tekemiseen tulee, niin en minä libertaareja mitenkään erityisen passiivisena ryhmänä pitäisi muihin verrattuna. Äänestäminen _ei_ ole tehokas tapa poliittiseen vaikuttamiseen. Mielipide-ilmastosta asiat ovat kiinni, kun käytännössä kyse on kuitenkin mediaanipäätöksistä, joissa ääripäät jäävät pois (mitä voinee pitää poliittisen järjestelmämme hyvänä puolena).

Kari

Ari kirjoitti...

Tiedemies, arvauksia miksi diskurssi on tätä luokkaa (redusoipa pitemälle kuin moraalihasardiin). En tarkoita näitä kommentteja mutta mediaania keskustelua tämmöisen asian tiimoilta.

Toiseksi mitä mielestäsi tekisit, että se parantuisi? Voihin asioita korjata korjaamatta julkista diskurssia mitenkään.

Tomi kirjoitti...

Ari, TM ei sanonut tassa tekstissaan muuta kuin haukkui yhteiskunnan ja persut ja suhteellisen vaalitavan.

Ei niista lahtokohdista laadukasta keskustelua synny.

Tiedemies kirjoitti...

Demokratian inherentti päämies-agentti ongelma oli kyllä yllä enemmänkin keskiössä. Teksti oli tarkoitettu haukkumaan suuri yksikkökoko kunnallisessa päätöksenteossa. Suhteellisella vaalitavalla on omat hyvät puolensa, mutta päättäjien klusteroituminen pahenee.

Tämä ei ole vähäpätöinen ongelma.

Tomi kirjoitti...

TM, mutta enemmistövaalitapa ei näytä tuovan yhtään "tasa-arvoisempaa" tai tasapuolisempaa yhteiskuntaa kuin suhteellinenkaan.

Enemmistövaalitavassa äänestetään yksilöä. Tämä johtaa helposti, rikkaiden pärjäämiseen politiikassa (vrt. USA), ja toisaalta yltiöpopulistiseen äänbestäjien kosiskeluun.
Toisaalta enemmistövaalitapa mahdollistaa korruption vielä helpommin kuin suhteellinen vaalitapa.
Ei ole sattumaa, että jenkin ja britit halveksivat politiikkojaan.

Tomi kirjoitti...

Enemmistövaalitavasta vielä. Jos valtuustossa tai parlamentissa on esim. satakunta tyyppiä, joista kukin vetää omaa linjaansa, muodostuu päätöksenteosta tuskallisen vaikeaa.

Puolueet ja puoluekuri tekee päätöksenteosta jouhevampaa.

Tiedemies kirjoitti...

Tomi, esität argumenttini käytännössä minun puolestani.

Itse kannatan federalistista näkemystä, siis sitä, että päätöksenteko järjestetään jakamalla se sellaisiin tasoihin, joissa päätöksiä on mielekästä tehdä.

Esimerkki: Itämeren kohtelusta täytyy päättää sellaisella foorumilla, jossa ovat mukana kaikki itämeren ympärillä asuvat tahot. Ei voida väittää, että joku rantapalstojen "omistusoikeus" riittää hoitamaan kaikki ongelmat, koska jos joku laskee p***aa mereen, niin kaikki meren ympärillä asuvat ja sitä käyttävät joutuvat kärsimään. Mitä ikinä ne tahot ovatkaan (nykyään ne ovat valtioita, mutta teoriassa ne voisivat olla mitä hyvänsä), niiden täytyy päätyä samaan pöytään asiasta keskustelemaan. Jos Pietarista lasketaan myrkkyä itämereen, se on toimenpide esim. turkulaisia vastaan, siitä ei pääse mihinkään. Siksi turkulaisten ja pietarilaisten pitää neuvotella.

Sensijaan pietarilaisten ja turkulaisten ei ole välttämättä mielekästä neuvotella siitä, saako Turussa soittaa kirkonkelloja sunnuntaiaamuna. Se ei mitenkään koske pietarilaisia.

Demokratiassa yleensäkin tällainen rajattu päätöksenteon viitekehys on yleisestiottaen aivan välttämätöntä että se on mielekästä. Nykyinen päätöksenteko kuntatasolla toimii kohtuullisesti pienissä kunnissa, mutta valtion niille määräämät tehtävät tekevät kunnista usein liian pieniä yksiköitä hoitamaan niitä asioita yksin, joista valtio on laittanut ne vastuullisiksi. Kunnat päättävät katuvaloista tms, mutta myös joistain laajemmista asioista.

Tässä viitekehyksessä minusta on ilmeistä, että oikea ratkaisu ei ole se, että kuntia laajennetaan liitoksilla, koska silloin pitäjät 20 kilometrin päässä toisistaan päättävät toistensa katuvaloista. Intressit menevät ristiin, koska yhtäältä toinen osapuoli joutuu maksamaan ja toisaalta ei haluaisi maksaa sen toisen osapuolen puolesta. Kannustimet ja rahoitusvastuu hämärtyvät, ja tämä pahentaa demokratiaan liittyviä ongelmia.

Vasemmalla nähdään "demokratian laajentaminen" tällaisen prosessin etenemisenä, jossa isommissa konteksteissa päätetään pienempien yksiköiden asioista. Tämä ei ole kuitenkaan mielestäni demokratiassa tarkoituksenmukaista eli tehokasta. En ota kantaa edes siihen, ollaanko tässä nyt libertaareja vai ei. Käytän kyllä libertaareilta osin peräisin olevia argumentteja ja käytän libertaaria vaihtoehtoa vertailukohtana, mutta se on sivuseikka. Olennaista on, että argumentit ja näkökohdat ovat eri kuin ne, joita käytetään yleensä.

Tämänhän voi perustella myös esimerkiksi kommunistisesti ja selittää sen niin, että kolhoosien tms kokoa ei ole syytä kasvattaa ja perustella sen myös tehokkuusargumentein. Tehokkuus on älyllisenä työkaluna ylivertainen juuri siksi, että sen voi hyväksyä riippumatta siitä, miten suhtautuu kollektivismiin tms.

Tiedemies kirjoitti...

Se, että vertaan enemmistövaaliin, johtuu vain siitä, että suhteellisella vaalitavalla korostuu se, että päätetään toisten asioista. Olen kyllä tietoinen enemmistövaalitavan ongelmista, mutta tässä suhteessa se on parempi.

Ideologinen vääntö on tympeää, kyllä minä tiedän että vasemmisto kannattaa suhteellista vaalitapaa. Argumentit sen puolesta (ja enemmistövaalia vastaan) eivät ole vääriä, mutta nämä tehokkuusongelmat ja päätöksenteon epäsuoruuden lisääntyminen sivuutetaan yleensä aina.

Oikeistolaisessa painotuksessakin on omat biasinsa, mutta tässä suhteessa "demokratia" suhteellisella vaalitavalla saa aikaan sen, että agentuuriongelma pahenee. Päätöksen tekijät erkanevat alueellisesti päätöksenteon kohteista. Tällä on demokratian legitimiteettiä rapauttava vaikutus.

Esimerkiksi Suomessa vaalitavan uudistaminen niin, että koko maa on yksi vaalipiiri, johtaa kyllä siihen, että selvästi suurempi osa ehdokkaista valitaan pääkaupunkiseudulta. Periferisemmissä paikoissa äänestysprosentti vähenee, ja muutamassa isommassa kaupungissa ääniä keskitetään. Alueellinen edustus heikkenee ja valtakunnallisten ääniharavien ja valtakunnanjulkkisten merkitys kasvaa.

Jos ajatellaan vaikkapa Tampereen kokoista kaupunkia, jossa kunnanvaltuustossa on 67 edustajaa. Nyt suurin osa näistä asuu keskustan kalleimmilla alueilla. Väkirikkaat lähiöt ovat selvästi aliedustettuja. Tämä johtaa siihen, että kaikenlaisten monumentti- ja pyramidiprojektien, kuten rantatunnelin ja keskusareenan kaltaisten tehottomien ja älyttömien rahareikien läpimeno on melkein varmaa. "Suur-Tampere", johon haluttaisiin liittää myös ympäryskunnat, olisi vielä pahempi tässä suhteessa. Saataisiin 100 000 uutta maksajaa vielä isommille projekteille ja tuhottua ympäryskuntien toimiva palvelurakenne, korvattua se tamperelaisella vitsillä. Toimivat terveyskeskukset löytyvät lähinnä keskusta-alueelta, lähiöiden terveyskeskuksissa ei ole edes lääkäreitä. Kuntaliitosten jälkeen Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven ja Kangasalan tilanne olisi aivan samanlainen.

Ja siis, olennaista tässä ei ole se, pitäisikö veronmaksajien rahaa laittaa terveyskeskuksiin vai ei, siitä saa olla mitä mieltä tahansa. Olennaista on se, että mitä isommassa yksikössä mennään suhteellisella vaalitavalla, sitä varmemmin päättäjät klusteroituvat. Tätä ei voi mitenkään kiistää.

Jos olisin laatimassa perustuslakia tyhjästä, niin harkitsisin kyllä vakavasti sitä, että perustuslakiin kirjattaisiin täydellinen poliittisten puolueiden muodostamisen kielto. Vaikka todennäköisesti en sitä kannattaisikaan, ajatus on houkutteleva.

Kari kirjoitti...

Jaa'a, jos nyt en ole kovin pahan harhan vallassa, niin näyttäisi siltä, että osapuilleen joka rintamalla keskitetään päätöksiä entistä isompiin yksiköihin, vaikka useimmissa tapauksissa sitä pitäisi hajauttaa. Kuntakokojen kasvattaminen on vain pikkunyanssi, kun kaikki kunnan päätökset on jo määritelty Arkadianmäellä, josta taas keskeisimmät päätökset siirretään enenvässä määrin Brysseliin.

USA:ssa on tietysti sama meno jatkunut jo parisen sataa vuotta ja tilanne on pian jo kehnompi kuin Euroopassa, vaikka lähtökohta olikin varsin hyvä.

Vaikuttaisi, että tämä on vallankäyttöön liittyvä ominaisuus. Ainoa poikkeus, joka äkkiseltään tulee mieleen on Sveitsi, jossa valta ei ole keskittynyt ja ilmeisesti (?) on myöskin jaettu varsin järkeviin yksiköihin. Millä sitten onnistuvatkin, liekkö monikultuurisuus (mm. erikieliset kantonit) vai suora demokratia....

Kari

Tomi kirjoitti...

TM, ok. Toki kuntakoon kasvattaminen on demokratian kannalta ongelmallista. Varsinkin silloin, jos liitetään pieni kunta isoon. Tällöin pienen kunnan asukkaat menettävät suuren osan vaikutus mahdollisuuksistaan.

Demokratia ei ole kunta uudistuksen taustalla, vaan kuntien palvelut, jotka ovat tulleet kestämättömän kalliiksi pienille kunnille.
Kenties olisi parempi kallit asiat kuten sairaan- ja vanhustenhoito kuntayhtymille tai maakunnille.
En tiedä miksi hallitus ei tätä aja.
Kunta uudistuksen taustalla voi olla ajatus kepun vallan murskaamisesta.

Tomi kirjoitti...

Kari, Sveitsin menestyksen salaisuus on se, että ovat kyenneet loisimaan muiden rahoilla. Sveitsi on puhdasoppinen veroparatiisi, jonka pankkisalaisuus tarjoaa veronkiertäjille ja kriminaaleille mahdollisuuden piilottaa rahat.

Kari kirjoitti...

"Kari, Sveitsin menestyksen salaisuus on se, että ovat kyenneet loisimaan muiden rahoilla."

No en minä nyt oikein näe sitä mekanismia, jolla "muiden rahoilla loisiminen" johtaisi hajautettuun hallintamalliin, jossa valta ei keskity ja päätökset tehdään "oikealla" tasolla.

Pikemmin luulisi tuollaisen menon johtavan täysin päinvastaiseen, kun valtaapitävien ei tarvitse ihmisten mölinöistä välittää (vrt. useimmat öljyvaltiot).

"Sveitsi on puhdasoppinen veroparatiisi, jonka pankkisalaisuus tarjoaa veronkiertäjille ja kriminaaleille mahdollisuuden piilottaa rahat."

Verojen kiertäminen tietysti on mielestäni suunnilleen yhtä väärin kuin se, että piilottaa osan rahoistaan maantierosvoilta :-)

Mutta jos se nyt ohitetaan, ja puututaan tähän vihjailuusi Sveitsin vaurauden syistä, niin voin kertoa, että olet väärässä. Sveitsin vauraudessa ei ole mitään sen suurempaa salaisuutta, vaan se perustuu samaan kuin kaikkien muidenkin menestyneiden maiden (mm. Suomi) pärjääminen: siellä on toimivat instituutiot, kapitalistinen talousjärjestelmä ja vakaat yhteiskunnalliset olot.

Kari

Jaakko Stenhäll kirjoitti...

En ole osallistunut keskusteluun, mutta tämä pisti alkuperäisessä tekstissä silmään:

"Minulla ei ole nyt hiljattain kerättyä tilastoa siitä, missä Tampereen (tai minkä hyvänsä vähän suuremman kunnan) kaupunginvaltuutetut asuvat, ja millä alueilla on parhaiten toimivat terveyspalvelut, mutta heitän nyt ilmoille hypoteesin, että näillä on valtaisan suuri korrelaatio. Terveyskeskukset alueilla, joissa asuu paljon päättäjiä, on paremmin resurssoitu kaikilla mittareilla. Tämä on siis hypoteesi, joka perustuu pintapuoliseen tarkasteluun, ja se voi tilastollisen analyysin valossa osoittautua vääräksi. Mutta en usko että niin käy. Oletetaan, että tämä on totta, vain argumentin vuoksi. Jos se ei ole totta, se on helppoa osoittaa tilastoilla."

Ei minullakaan tilastoja ole, mutta valtuutettuja asuu korostetun paljon keskustassa. Mutta ei valtuutettujen enemmistö käytä terveyskeskuksia, vaan työterveyshuoltoa (ja lapset yksityisiä lääkäriasemia Kelan tuella), joten keskustan terveyskeskukset eivät ole sen parempia.

Muuten kyllä pointti siitä, että (ylemmän) keskiluokan edut on hyvin ajettuja koska päättäjät kuuluvat siihen ryhmään, on varmasti totta. Miksi muuten yhteistä varallisuutta jaettaisiin alennuksella esim. tonttiarvonnoilla. Tai miksi muuten lapsiperheiden ajateltaisiin aina asuvan vain lähiöissä, vaikka heitä asuu ihan yhtäläisesti keskustassakin?*

*) ks. blogi: http://jaakkostenhall.blogspot.fi/2012/08/keskustan-lapset-ja-pihat.html

GM kirjoitti...

Hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja tonttivuokrien säätäminen ei vaikuta kumpaankaan, joten se vaikuttaa vain siihen, kenen taskuun rahat päätyvät. Tonttivuokrat ovat lisäksi suunnilleen ainoa sellainen tulonlähde, joka ei sotke markkinamekanismia tai muutenkaan ole haitallinen. Tämän siis Persut haluavat tuhota.

Ja arvaapa mikä taho sääntelee sitä tarjontaa? Tonttivuokrilla on vain pieni merkitys sen rinnalla että kaupunki alikaavoittaa maata todella rankasti. Helsingin kaupunki pystyisi romahduttamaan nykyiset asuntojen hinnat kaavoittamalla maata tarpeeksi kaikille, mutta poliittisista ja itsekkäistä syistä näin ei tehdä. Persut haluavat käsittääkseni iskeä tähän väliin eikä se niin älyttömältä kuulosta kuin annat ymmärtää.

Tiedemies kirjoitti...

Persut eivät ymmärrä hinnanmuodostuksesta mitään. Se näkyy noissa ohjelmissa. Ja niin kauan kun valtio sanoo että koulut, päiväkodit, putket, sähköt, tiet ja vaikka mitä pitää verorahoista maksaa jos kunta kaavoittaa, niin kuntaa on turha syyttää kaavoittamattonuudesta. Lisäksi Helsingissä on kyllä kaavoitettua rakentamatonta maata. Sitä ei rakenneta koska arvo nousee rakentamattomana nopeammin.